Naiset eivät haaveile parisuhteesta
Mutta miehet haaveilevat.
Mistäköhän johtuu..?
"Tutkimus (väestöliiton finsex) kertoo myös, että sinkkumiehistä noin puolet kaipaa parisuhdetta, kun taas sinkkunaisista kumppanista haaveilee vain neljännes.
Joka neljäs naissinkku ei tutkimuksen mukaan halua itselleen suhdetta ollenkaan. Miessinkuilla vastaava luku on vain seitsemän prosenttia."
Kommentit (1017)
" Ja tämän ketjun luettuaan yhä useampi nainen ei haaveile parisuhteesta!" - enää. Sanokaa nyt naiset - eihän kaikki vapaana olevat miehet ole tämmöisiä, kuin nämä täällä olevat miehet....siis minulla ei löydy edes sanoja kuvailemaan, miten järkyttynyt olen....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuon keskusteluun henkilökohtaisen aspektin.
Pariuduin myöhään, nelikymppisenä. Olen nainen, ei lapsia. Minulla on korkea koulutus, menestystä työelämässä ja palkka yli keskiverron.
Mieheni on varakkaasta suvusta. Hän on masentunut.
Luin äskettäin, että 40 % masentuneen perheenjäsenistä masentuu myös, eli masennus tarttuu.
Viime talvena sain itse ensimmäistä kertaa elämässäni masennusdiagnoosin.
Nyt popsin masennus- ja unilääkkeitä. En ole koskaan aiemmin ollut masennuslääkityksellä. En voi välttää ajatusta, että ilman suhdetta masentuneeseen mieheeni voisin paremmin. Hänen ahdistuksensa on minun ahdistukseni.
Nyt olemme asumuserossa ja kumpikin yritämme päästä jaloillemme.
En vakavissaan usko, että olisin tässä tilanteessa, ellen olisi suhteessa masentuneeseen mieheen.
Jos meillä olisi yhteisiä lapsia, en ehkä olisi pystynyt ottamaan asumuseroa, eli tilanteeni olisi vieläkin huonompi.
Johtopäätös: miehet ovat heikompi sukupuoli ja he vetävät meidät muutkin mukanaan syvyyteen. Juu, yleistys, mutta omalla kohdallani totta.
Olisin terveempi ilman tätä suhdetta.
N52
Tämä on niin totta. Päihdetyössä työtä tehneenä, voin kertoa, että kun alkoholistipariskunnasta nainen raitistuu, jää hän hoivaamaan miestä, kun mies raitistuu, hän jättää naisen.
Tällä palstallahan voi kuka tahansa kertoa mitä vaan ihan millä tahansa mielikuvitusauktoriteetilla jonka vain älyää itselleen keksiä :)
Ikäväkseni on todettava, että totta molemmat. Lisäksi päihdekuntoutuksessa, esim asuntoloissa naiset valitettavasti joutuvat usein miesten erilaisen hyväksikäytön kohteeksi. Naisten päihdeura myös alkaa useimmiten parisuhteen vaikutuksesta, eli kumppani käyttää ja siihen ajaudutaan mukaan
Ikävä totuus, mutta näin on.
Pakko kai se on uskoa kun anonyymipalstalla joku satunnainen kirjoittelija vieralija-nimimerkin takaa näin sanoi. Tiesitkö muuten että maapallo on litteä? Sekin lukee internetissä, joten sen on varmasti totta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuon keskusteluun henkilökohtaisen aspektin.
Pariuduin myöhään, nelikymppisenä. Olen nainen, ei lapsia. Minulla on korkea koulutus, menestystä työelämässä ja palkka yli keskiverron.
Mieheni on varakkaasta suvusta. Hän on masentunut.
Luin äskettäin, että 40 % masentuneen perheenjäsenistä masentuu myös, eli masennus tarttuu.
Viime talvena sain itse ensimmäistä kertaa elämässäni masennusdiagnoosin.
Nyt popsin masennus- ja unilääkkeitä. En ole koskaan aiemmin ollut masennuslääkityksellä. En voi välttää ajatusta, että ilman suhdetta masentuneeseen mieheeni voisin paremmin. Hänen ahdistuksensa on minun ahdistukseni.
Nyt olemme asumuserossa ja kumpikin yritämme päästä jaloillemme.
En vakavissaan usko, että olisin tässä tilanteessa, ellen olisi suhteessa masentuneeseen mieheen.
Jos meillä olisi yhteisiä lapsia, en ehkä olisi pystynyt ottamaan asumuseroa, eli tilanteeni olisi vieläkin huonompi.
Johtopäätös: miehet ovat heikompi sukupuoli ja he vetävät meidät muutkin mukanaan syvyyteen. Juu, yleistys, mutta omalla kohdallani totta.
Olisin terveempi ilman tätä suhdetta.
N52
Tämä on niin totta. Päihdetyössä työtä tehneenä, voin kertoa, että kun alkoholistipariskunnasta nainen raitistuu, jää hän hoivaamaan miestä, kun mies raitistuu, hän jättää naisen.
Tämä on oma harhasi, tai ehkä noille miehille aukesi uudet markkinat, mutta voin melko varmaksi sanoa nähneeni tutkimuksia, jotka osoittavat että nainen jättää alkoholistimiehen todennäköisemmin, kuin mies alkoholistinaisen.
Olet todennäköisesti ymmärtänyt tietenkin väärin ja nähnyt tutkimuksia, jossa miehen alkoholismi on yleisempi syy eroon kuin naisen alkoholismi. Miesalkoholisteja kun on naisiin verrattuna varmaan moninkertainen määrä. Lainaamasi henkilö puhui pariskunnista ja niiden dynamiikasta. Anekdootti on uskottava, koska tutkimusten valossa tiedetään, että mies hylkää sairaan puolison todennäköisemmin kuin nainen.
-ohis
Laita toki linkki tutkimuksiin, tai edes yhteen?
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluan vähän avautua, toivottavasti en häiritse.
Olen pitkään oikeasti ihmetellyt, miksi on niin paljon miehiä, jotka selvästikään eivät pidä naisista. Sen huomaa selvästi mammapalstalla (täähän suorastaan vetää hunajan lailla puoleensa itseään juuri hyväilleitä poikakarhuja), mutta sen huomaa myös baareissa, työpaikoilla ja missä tahansa missä miehet on päästetty irralleen.
Joitakin vuosia sitten ymmärsin, mistä on kyse. Okei, tämä ehkä ei tule paljastuksena kellekään muulle, mutta mulle se oli Suuri Oivallus. Kertokaa, että te tiesitte tämän jo.
Monet miehet eivät pidä naisista siksi, että he tarvitsevat naista enemmän kuin nainen tarvitsee heitä.
Ja onhan se aika ärsyttävää, kun miettii omalle kohdalle. Sinun elämäsi täyttymys on parisuhde. Tapaat ihanan naisen, jonka kanssa haluat elää, ja nainen mieluummin harrastaa taidetta. Haluat seksiä, ja nainen mieluummin silittää kissaa. Haluat suunnitella yhteistä elämää ja nainen mieluummin tapaa kavereitaan. Haluat asua yhdessä, mutta naiselle riittää omat asunnot.
Ihaninta olisi, että toinen tarvitsee sinua.
Mutta kun hän ei tarvitse. Auts.
Jos ei tarvitse toista (riippumatta sukupuolesta) on aika huono suhde, ihmisten pitää uskaltaa olla riippuvaisia toisistaan. Elämä on helpompaa (molemmille sukupuolille), jos on kumppani vieressä johon voi luottaa, ja joka on siinä kelissä kun kelissä. Ei miehetkään sinänsä tarvitse ketään (hengissä pysytään silti), mutta olishan se kivaa :)
Voitte linkata tilastoja ja käppyröitä niin paljon kun haluatte, mutta elämä ON mieluisempaa, jos vieressä on se oma kulta.
Totta kai on.
Mutta on siinä eroa, jota ei voi selittää pois. Mies pärjää ilman naista huonommin kuin nainen ilman miestä.
Ottakaa miehet naisenne hyvinvointi ykkösasiaksi.
Ehkä sitten me naiset hakeutuisimme parisuhteisiin yhtä hanakasti kuin te miehet. Nyt meille on tarjolla häviävä käsi. Ja lyhyempi, onnettomampi elämä teidän kanssanne.
Mies, ole ratkaisu, älä ole ongelma.
En jaksa edes lukea laitattuja kommentteja, pisti vain silmään tuo boldattu teksti. Ja siihen heitän vastakysymyksen; mitä naiset ovat tehneet ansaitakseen hyvää kohtelua?
ohis
Kiitos tästä.
Jos et ole lukenut keskustelua, ymmärrän hämmennyksen. Kannattaa lukea.
Kyse on siitä, että kaikissa tutkimuksissa mies elää pidempään kun on parisuhteessa naisen kanssa. Nainen elää lyhyemmän elämän kun on parisuhteessa miehen kanssa. Mies on terveempi kun on parisuhteessa naisen kanssa. Nainen on sairaampi kun on parisuhteessa miehen kanssa. Mies on onnellisempi kun on parisuhteessa naisen kanssa. Nainen on onnettomampi kun on parisuhteessa miehen kanssa.
Siksi kehotan miehiä tekemään suhteestaan naiselle vaivan arvoisen: jos naisella olisi edes yhtä kivaa kuin miehellä parisuhteessa, yhä useampi nainen haluaisi ylipäätään suhteen miehen kanssa. Ja syntyvyys kohenisi, kun se on kuulemma nyt ongelma Suomessa.
Siksi sanon, Miehet, panostakaa siihen että naisella olisi hyvä olla.
Lyhyt vastaus kysymykseesi: naiset saavat miehet onnellisiksi, terveiksi ja pitkäikäisiksi. Nyt me naiset odotamme samaa teiltä miehiltä.
Tutkimus johtaa harhaan.
Ensinnäkin, parisuhteessa olevat lisääntyvät useammin, minkä aiheuttama rasitus vaikuttaa mm. elinikään. Biologisista syistä tämä kohdistuu etupäässä naisiin.
Toisekseen, on kysyttävä millaiset naiset suosivat parisuhteita ja millaiset eivät? Sinkkuina ovat tyypillisemmin menestyneet naiset. Se että juristi-sporttibeibe Tanya on sinkkuna onnellisempi ei tarkoita sitä että kotona viihtyvä kaupan kassa Marjaana olisi.
Kolmannekseen, on kysyttävä millaiset miehet pääsevät useammin parisuhteeseen? Tilastollisesti menestyvät miehet, jotka elävät pidempään johtuen terveemmistä elintavoista ja runsaammista taloudellisista resursseista.
Pähkinänkuoressa: kun sinkkuina on paljon menestyneitä naisia ja parisuhteissa on paljon menestyneitä miehiä, tilastot näyttävät siltä että parisuhteet hyödyttävät miehiä, mutta eivät naisia.
80 % miehistä on saanut parisuhteen, joten siis 80 % miehistä on noita menestyneitä, terveitä, onnellisia, pitkään eläviä alfamiehiä. Missä ovat onnettomat betaelättäjät, joita piti olla valtaosa miehistä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuon keskusteluun henkilökohtaisen aspektin.
Pariuduin myöhään, nelikymppisenä. Olen nainen, ei lapsia. Minulla on korkea koulutus, menestystä työelämässä ja palkka yli keskiverron.
Mieheni on varakkaasta suvusta. Hän on masentunut.
Luin äskettäin, että 40 % masentuneen perheenjäsenistä masentuu myös, eli masennus tarttuu.
Viime talvena sain itse ensimmäistä kertaa elämässäni masennusdiagnoosin.
Nyt popsin masennus- ja unilääkkeitä. En ole koskaan aiemmin ollut masennuslääkityksellä. En voi välttää ajatusta, että ilman suhdetta masentuneeseen mieheeni voisin paremmin. Hänen ahdistuksensa on minun ahdistukseni.
Nyt olemme asumuserossa ja kumpikin yritämme päästä jaloillemme.
En vakavissaan usko, että olisin tässä tilanteessa, ellen olisi suhteessa masentuneeseen mieheen.
Jos meillä olisi yhteisiä lapsia, en ehkä olisi pystynyt ottamaan asumuseroa, eli tilanteeni olisi vieläkin huonompi.
Johtopäätös: miehet ovat heikompi sukupuoli ja he vetävät meidät muutkin mukanaan syvyyteen. Juu, yleistys, mutta omalla kohdallani totta.
Olisin terveempi ilman tätä suhdetta.
N52
Tämä on niin totta. Päihdetyössä työtä tehneenä, voin kertoa, että kun alkoholistipariskunnasta nainen raitistuu, jää hän hoivaamaan miestä, kun mies raitistuu, hän jättää naisen.
Tämä on oma harhasi, tai ehkä noille miehille aukesi uudet markkinat, mutta voin melko varmaksi sanoa nähneeni tutkimuksia, jotka osoittavat että nainen jättää alkoholistimiehen todennäköisemmin, kuin mies alkoholistinaisen.
Olet todennäköisesti ymmärtänyt tietenkin väärin ja nähnyt tutkimuksia, jossa miehen alkoholismi on yleisempi syy eroon kuin naisen alkoholismi. Miesalkoholisteja kun on naisiin verrattuna varmaan moninkertainen määrä. Lainaamasi henkilö puhui pariskunnista ja niiden dynamiikasta. Anekdootti on uskottava, koska tutkimusten valossa tiedetään, että mies hylkää sairaan puolison todennäköisemmin kuin nainen.
-ohis
Mainitsemasi tutkimustulos johtuu siitä että sairastuvat ovat iäkkäitä ja iäkäs nainen ei ole enää yhtä kysytty parisuhteeseen ja toisekseen (ehkä suurempi syy) on se että nainen ei vaihda miehen sairastuttua, koska pelkää ulkopuolisten tuomitsevan. Täällä oli kerran ketju, jossa eroamassa olevan naisen mies oli sairastunut syöpään. Naisten kommentit olivat luokkaa, "eihän tuossa tilanteessa voi lähteä". Naiset eivät olleet huolissaan miehen hyvinvoinnista, vaan siitä, että heidät nähtäisiin huonona ihmisenä...
Ja miehen ei tarvitse edes sairastua, naiset jättävät jo työpaikan menetyksestä, tutkitusti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hupaisaa, kuinka isän paperiaborttia käsittelevissä ketjuissa aina teilataan miehet kun kehtaavat viedä lapselta isän, mutta tässä ketjussa kun nainen tekee tarkoituksella isättömän lapsen niin se taas on ihan ok ja hieno juttu :)
Tässä ketjussa miehet korostavat sitä miten perheessä lapsen ruokakulutkin on vain naisen kuluja eikä kuulu miehelle.
Sama periaate niillä paperiaborttia haluavilla, kunhan saa jonkin muun maksamaan omat kulunsa eli sen lapsen minkä siitti.
Lapsi ei ole kummallekaan edes ihminen vaan jokin esine.Toistan jo muutamien esittämän kysymyksen. Ihmetteleekö joku vielä miksi naiset ei haaveile parisihteesta?
Paperiabortissa on kyse paljon perustavanlaatuisemmista ja tärkeämmistä asioista kuin siitä, että kuka saa kenet maksamaan mitkäkin kulut. Mutta se lienee toisen ketjun aihe ja kaltaisellesi etuoikeutetulle omaan napaan tuijottelijalle turhan vaikea aihe muutenkin, joten ei sotketa sitä tähän ketjuun enempää.
Te miehet olette innostuneet alleviivaamaan täällä yhtä niistä syistä joita naiset ovat sanoneet ettei suhdetta halua koska te miehet kuvittelette olevanne jotenkin erillinen osa ettekä perhettä ja säilytätte kaiken vastuun naiselle.
Vierailija kirjoitti:
" Ja tämän ketjun luettuaan yhä useampi nainen ei haaveile parisuhteesta!" - enää. Sanokaa nyt naiset - eihän kaikki vapaana olevat miehet ole tämmöisiä, kuin nämä täällä olevat miehet....siis minulla ei löydy edes sanoja kuvailemaan, miten järkyttynyt olen....
Älä huoli, täällä mätänee päivästä, viikosta ja kuukaudesta toiseen muutama palstan rakas vakiomies, joilla on loputtomiin aikaa, intoa ja psykoosia jankata yhtä ja samaa levyä ketjusta toiseen. Kun niihin tottuu, niistä saa jopa hupia :)
Normaalit miehet lienevät jossain muualla kuin jankkaamassa av:llä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuon keskusteluun henkilökohtaisen aspektin.
Pariuduin myöhään, nelikymppisenä. Olen nainen, ei lapsia. Minulla on korkea koulutus, menestystä työelämässä ja palkka yli keskiverron.
Mieheni on varakkaasta suvusta. Hän on masentunut.
Luin äskettäin, että 40 % masentuneen perheenjäsenistä masentuu myös, eli masennus tarttuu.
Viime talvena sain itse ensimmäistä kertaa elämässäni masennusdiagnoosin.
Nyt popsin masennus- ja unilääkkeitä. En ole koskaan aiemmin ollut masennuslääkityksellä. En voi välttää ajatusta, että ilman suhdetta masentuneeseen mieheeni voisin paremmin. Hänen ahdistuksensa on minun ahdistukseni.
Nyt olemme asumuserossa ja kumpikin yritämme päästä jaloillemme.
En vakavissaan usko, että olisin tässä tilanteessa, ellen olisi suhteessa masentuneeseen mieheen.
Jos meillä olisi yhteisiä lapsia, en ehkä olisi pystynyt ottamaan asumuseroa, eli tilanteeni olisi vieläkin huonompi.
Johtopäätös: miehet ovat heikompi sukupuoli ja he vetävät meidät muutkin mukanaan syvyyteen. Juu, yleistys, mutta omalla kohdallani totta.
Olisin terveempi ilman tätä suhdetta.
N52
Tämä on niin totta. Päihdetyössä työtä tehneenä, voin kertoa, että kun alkoholistipariskunnasta nainen raitistuu, jää hän hoivaamaan miestä, kun mies raitistuu, hän jättää naisen.
Tämä on oma harhasi, tai ehkä noille miehille aukesi uudet markkinat, mutta voin melko varmaksi sanoa nähneeni tutkimuksia, jotka osoittavat että nainen jättää alkoholistimiehen todennäköisemmin, kuin mies alkoholistinaisen.
Olet todennäköisesti ymmärtänyt tietenkin väärin ja nähnyt tutkimuksia, jossa miehen alkoholismi on yleisempi syy eroon kuin naisen alkoholismi. Miesalkoholisteja kun on naisiin verrattuna varmaan moninkertainen määrä. Lainaamasi henkilö puhui pariskunnista ja niiden dynamiikasta. Anekdootti on uskottava, koska tutkimusten valossa tiedetään, että mies hylkää sairaan puolison todennäköisemmin kuin nainen.
-ohis
Mainitsemasi tutkimustulos johtuu siitä että sairastuvat ovat iäkkäitä ja iäkäs nainen ei ole enää yhtä kysytty parisuhteeseen ja toisekseen (ehkä suurempi syy) on se että nainen ei vaihda miehen sairastuttua, koska pelkää ulkopuolisten tuomitsevan. Täällä oli kerran ketju, jossa eroamassa olevan naisen mies oli sairastunut syöpään. Naisten kommentit olivat luokkaa, "eihän tuossa tilanteessa voi lähteä". Naiset eivät olleet huolissaan miehen hyvinvoinnista, vaan siitä, että heidät nähtäisiin huonona ihmisenä...
Ja miehen ei tarvitse edes sairastua, naiset jättävät jo työpaikan menetyksestä, tutkitusti.
En ole koskaan törmännyt tapaukseen, jossa vakavasti fyysisesti sairastuneen miehen nainen olisi jättänyt miehen. Sen sijaan tiedän useita tapauksia, joissa mies on jättänyt vakavasti fyysisesti sairastuneen naisen. Minun kokemukseni ainakin tukee tutkimustuloksia. Jos ikä olisi merkittävä tekijä, se olisi varmasti tullut esiin noissa tutkimuksissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuon keskusteluun henkilökohtaisen aspektin.
Pariuduin myöhään, nelikymppisenä. Olen nainen, ei lapsia. Minulla on korkea koulutus, menestystä työelämässä ja palkka yli keskiverron.
Mieheni on varakkaasta suvusta. Hän on masentunut.
Luin äskettäin, että 40 % masentuneen perheenjäsenistä masentuu myös, eli masennus tarttuu.
Viime talvena sain itse ensimmäistä kertaa elämässäni masennusdiagnoosin.
Nyt popsin masennus- ja unilääkkeitä. En ole koskaan aiemmin ollut masennuslääkityksellä. En voi välttää ajatusta, että ilman suhdetta masentuneeseen mieheeni voisin paremmin. Hänen ahdistuksensa on minun ahdistukseni.
Nyt olemme asumuserossa ja kumpikin yritämme päästä jaloillemme.
En vakavissaan usko, että olisin tässä tilanteessa, ellen olisi suhteessa masentuneeseen mieheen.
Jos meillä olisi yhteisiä lapsia, en ehkä olisi pystynyt ottamaan asumuseroa, eli tilanteeni olisi vieläkin huonompi.
Johtopäätös: miehet ovat heikompi sukupuoli ja he vetävät meidät muutkin mukanaan syvyyteen. Juu, yleistys, mutta omalla kohdallani totta.
Olisin terveempi ilman tätä suhdetta.
N52
Tämä on niin totta. Päihdetyössä työtä tehneenä, voin kertoa, että kun alkoholistipariskunnasta nainen raitistuu, jää hän hoivaamaan miestä, kun mies raitistuu, hän jättää naisen.
Tämä on oma harhasi, tai ehkä noille miehille aukesi uudet markkinat, mutta voin melko varmaksi sanoa nähneeni tutkimuksia, jotka osoittavat että nainen jättää alkoholistimiehen todennäköisemmin, kuin mies alkoholistinaisen.
Olet todennäköisesti ymmärtänyt tietenkin väärin ja nähnyt tutkimuksia, jossa miehen alkoholismi on yleisempi syy eroon kuin naisen alkoholismi. Miesalkoholisteja kun on naisiin verrattuna varmaan moninkertainen määrä. Lainaamasi henkilö puhui pariskunnista ja niiden dynamiikasta. Anekdootti on uskottava, koska tutkimusten valossa tiedetään, että mies hylkää sairaan puolison todennäköisemmin kuin nainen.
-ohis
Laita toki linkki tutkimuksiin, tai edes yhteen?
https://www.sciencedaily.com/releases/2009/11/091110105401.htm
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuon keskusteluun henkilökohtaisen aspektin.
Pariuduin myöhään, nelikymppisenä. Olen nainen, ei lapsia. Minulla on korkea koulutus, menestystä työelämässä ja palkka yli keskiverron.
Mieheni on varakkaasta suvusta. Hän on masentunut.
Luin äskettäin, että 40 % masentuneen perheenjäsenistä masentuu myös, eli masennus tarttuu.
Viime talvena sain itse ensimmäistä kertaa elämässäni masennusdiagnoosin.
Nyt popsin masennus- ja unilääkkeitä. En ole koskaan aiemmin ollut masennuslääkityksellä. En voi välttää ajatusta, että ilman suhdetta masentuneeseen mieheeni voisin paremmin. Hänen ahdistuksensa on minun ahdistukseni.
Nyt olemme asumuserossa ja kumpikin yritämme päästä jaloillemme.
En vakavissaan usko, että olisin tässä tilanteessa, ellen olisi suhteessa masentuneeseen mieheen.
Jos meillä olisi yhteisiä lapsia, en ehkä olisi pystynyt ottamaan asumuseroa, eli tilanteeni olisi vieläkin huonompi.
Johtopäätös: miehet ovat heikompi sukupuoli ja he vetävät meidät muutkin mukanaan syvyyteen. Juu, yleistys, mutta omalla kohdallani totta.
Olisin terveempi ilman tätä suhdetta.
N52
Tämä on niin totta. Päihdetyössä työtä tehneenä, voin kertoa, että kun alkoholistipariskunnasta nainen raitistuu, jää hän hoivaamaan miestä, kun mies raitistuu, hän jättää naisen.
Tämä on oma harhasi, tai ehkä noille miehille aukesi uudet markkinat, mutta voin melko varmaksi sanoa nähneeni tutkimuksia, jotka osoittavat että nainen jättää alkoholistimiehen todennäköisemmin, kuin mies alkoholistinaisen.
Olet todennäköisesti ymmärtänyt tietenkin väärin ja nähnyt tutkimuksia, jossa miehen alkoholismi on yleisempi syy eroon kuin naisen alkoholismi. Miesalkoholisteja kun on naisiin verrattuna varmaan moninkertainen määrä. Lainaamasi henkilö puhui pariskunnista ja niiden dynamiikasta. Anekdootti on uskottava, koska tutkimusten valossa tiedetään, että mies hylkää sairaan puolison todennäköisemmin kuin nainen.
-ohis
Mainitsemasi tutkimustulos johtuu siitä että sairastuvat ovat iäkkäitä ja iäkäs nainen ei ole enää yhtä kysytty parisuhteeseen ja toisekseen (ehkä suurempi syy) on se että nainen ei vaihda miehen sairastuttua, koska pelkää ulkopuolisten tuomitsevan. Täällä oli kerran ketju, jossa eroamassa olevan naisen mies oli sairastunut syöpään. Naisten kommentit olivat luokkaa, "eihän tuossa tilanteessa voi lähteä". Naiset eivät olleet huolissaan miehen hyvinvoinnista, vaan siitä, että heidät nähtäisiin huonona ihmisenä...
Ja miehen ei tarvitse edes sairastua, naiset jättävät jo työpaikan menetyksestä, tutkitusti.
En ole koskaan törmännyt tapaukseen, jossa vakavasti fyysisesti sairastuneen miehen nainen olisi jättänyt miehen. Sen sijaan tiedän useita tapauksia, joissa mies on jättänyt vakavasti fyysisesti sairastuneen naisen. Minun kokemukseni ainakin tukee tutkimustuloksia. Jos ikä olisi merkittävä tekijä, se olisi varmasti tullut esiin noissa tutkimuksissa.
No laita linkki mainitsemaasi tutkimukseen, niin katsotaan onko ikää edes huomoitu...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuon keskusteluun henkilökohtaisen aspektin.
Pariuduin myöhään, nelikymppisenä. Olen nainen, ei lapsia. Minulla on korkea koulutus, menestystä työelämässä ja palkka yli keskiverron.
Mieheni on varakkaasta suvusta. Hän on masentunut.
Luin äskettäin, että 40 % masentuneen perheenjäsenistä masentuu myös, eli masennus tarttuu.
Viime talvena sain itse ensimmäistä kertaa elämässäni masennusdiagnoosin.
Nyt popsin masennus- ja unilääkkeitä. En ole koskaan aiemmin ollut masennuslääkityksellä. En voi välttää ajatusta, että ilman suhdetta masentuneeseen mieheeni voisin paremmin. Hänen ahdistuksensa on minun ahdistukseni.
Nyt olemme asumuserossa ja kumpikin yritämme päästä jaloillemme.
En vakavissaan usko, että olisin tässä tilanteessa, ellen olisi suhteessa masentuneeseen mieheen.
Jos meillä olisi yhteisiä lapsia, en ehkä olisi pystynyt ottamaan asumuseroa, eli tilanteeni olisi vieläkin huonompi.
Johtopäätös: miehet ovat heikompi sukupuoli ja he vetävät meidät muutkin mukanaan syvyyteen. Juu, yleistys, mutta omalla kohdallani totta.
Olisin terveempi ilman tätä suhdetta.
N52
Tämä on niin totta. Päihdetyössä työtä tehneenä, voin kertoa, että kun alkoholistipariskunnasta nainen raitistuu, jää hän hoivaamaan miestä, kun mies raitistuu, hän jättää naisen.
Tämä on oma harhasi, tai ehkä noille miehille aukesi uudet markkinat, mutta voin melko varmaksi sanoa nähneeni tutkimuksia, jotka osoittavat että nainen jättää alkoholistimiehen todennäköisemmin, kuin mies alkoholistinaisen.
Olet todennäköisesti ymmärtänyt tietenkin väärin ja nähnyt tutkimuksia, jossa miehen alkoholismi on yleisempi syy eroon kuin naisen alkoholismi. Miesalkoholisteja kun on naisiin verrattuna varmaan moninkertainen määrä. Lainaamasi henkilö puhui pariskunnista ja niiden dynamiikasta. Anekdootti on uskottava, koska tutkimusten valossa tiedetään, että mies hylkää sairaan puolison todennäköisemmin kuin nainen.
-ohis
Mainitsemasi tutkimustulos johtuu siitä että sairastuvat ovat iäkkäitä ja iäkäs nainen ei ole enää yhtä kysytty parisuhteeseen ja toisekseen (ehkä suurempi syy) on se että nainen ei vaihda miehen sairastuttua, koska pelkää ulkopuolisten tuomitsevan. Täällä oli kerran ketju, jossa eroamassa olevan naisen mies oli sairastunut syöpään. Naisten kommentit olivat luokkaa, "eihän tuossa tilanteessa voi lähteä". Naiset eivät olleet huolissaan miehen hyvinvoinnista, vaan siitä, että heidät nähtäisiin huonona ihmisenä...
Ja miehen ei tarvitse edes sairastua, naiset jättävät jo työpaikan menetyksestä, tutkitusti.
En ole koskaan törmännyt tapaukseen, jossa vakavasti fyysisesti sairastuneen miehen nainen olisi jättänyt miehen. Sen sijaan tiedän useita tapauksia, joissa mies on jättänyt vakavasti fyysisesti sairastuneen naisen. Minun kokemukseni ainakin tukee tutkimustuloksia. Jos ikä olisi merkittävä tekijä, se olisi varmasti tullut esiin noissa tutkimuksissa.
No laita linkki mainitsemaasi tutkimukseen, niin katsotaan onko ikää edes huomoitu...
Edellisen viestin linkki vahvistikin epälykseni:
"The study also found correlations between age and length of marriage and the likelihood of divorce or separation. The older the woman was the more likely her partnership would end. However, longer marriages remained more stable."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuon keskusteluun henkilökohtaisen aspektin.
Pariuduin myöhään, nelikymppisenä. Olen nainen, ei lapsia. Minulla on korkea koulutus, menestystä työelämässä ja palkka yli keskiverron.
Mieheni on varakkaasta suvusta. Hän on masentunut.
Luin äskettäin, että 40 % masentuneen perheenjäsenistä masentuu myös, eli masennus tarttuu.
Viime talvena sain itse ensimmäistä kertaa elämässäni masennusdiagnoosin.
Nyt popsin masennus- ja unilääkkeitä. En ole koskaan aiemmin ollut masennuslääkityksellä. En voi välttää ajatusta, että ilman suhdetta masentuneeseen mieheeni voisin paremmin. Hänen ahdistuksensa on minun ahdistukseni.
Nyt olemme asumuserossa ja kumpikin yritämme päästä jaloillemme.
En vakavissaan usko, että olisin tässä tilanteessa, ellen olisi suhteessa masentuneeseen mieheen.
Jos meillä olisi yhteisiä lapsia, en ehkä olisi pystynyt ottamaan asumuseroa, eli tilanteeni olisi vieläkin huonompi.
Johtopäätös: miehet ovat heikompi sukupuoli ja he vetävät meidät muutkin mukanaan syvyyteen. Juu, yleistys, mutta omalla kohdallani totta.
Olisin terveempi ilman tätä suhdetta.
N52
Tämä on niin totta. Päihdetyössä työtä tehneenä, voin kertoa, että kun alkoholistipariskunnasta nainen raitistuu, jää hän hoivaamaan miestä, kun mies raitistuu, hän jättää naisen.
Tällä palstallahan voi kuka tahansa kertoa mitä vaan ihan millä tahansa mielikuvitusauktoriteetilla jonka vain älyää itselleen keksiä :)
Ikäväkseni on todettava, että totta molemmat. Lisäksi päihdekuntoutuksessa, esim asuntoloissa naiset valitettavasti joutuvat usein miesten erilaisen hyväksikäytön kohteeksi. Naisten päihdeura myös alkaa useimmiten parisuhteen vaikutuksesta, eli kumppani käyttää ja siihen ajaudutaan mukaan
Ikävä totuus, mutta näin on.
Pakko kai se on uskoa kun anonyymipalstalla joku satunnainen kirjoittelija vieralija-nimimerkin takaa näin sanoi. Tiesitkö muuten että maapallo on litteä? Sekin lukee internetissä, joten sen on varmasti totta.
Mikä tässä asiassa sinua näin hirveästi jurppii, että pitää koko ajan yrittää "todistella", että asia ei ole totta?
Sekö, että mies on itsekäs ja viis veisaa, miten nainen pärjää? Ja joku vielä sanoo sen ääneen
-eri-
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
" Ja tämän ketjun luettuaan yhä useampi nainen ei haaveile parisuhteesta!" - enää. Sanokaa nyt naiset - eihän kaikki vapaana olevat miehet ole tämmöisiä, kuin nämä täällä olevat miehet....siis minulla ei löydy edes sanoja kuvailemaan, miten järkyttynyt olen....
Älä huoli, täällä mätänee päivästä, viikosta ja kuukaudesta toiseen muutama palstan rakas vakiomies, joilla on loputtomiin aikaa, intoa ja psykoosia jankata yhtä ja samaa levyä ketjusta toiseen. Kun niihin tottuu, niistä saa jopa hupia :)
Normaalit miehet lienevät jossain muualla kuin jankkaamassa av:llä.
Kiitos tiedosta :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuon keskusteluun henkilökohtaisen aspektin.
Pariuduin myöhään, nelikymppisenä. Olen nainen, ei lapsia. Minulla on korkea koulutus, menestystä työelämässä ja palkka yli keskiverron.
Mieheni on varakkaasta suvusta. Hän on masentunut.
Luin äskettäin, että 40 % masentuneen perheenjäsenistä masentuu myös, eli masennus tarttuu.
Viime talvena sain itse ensimmäistä kertaa elämässäni masennusdiagnoosin.
Nyt popsin masennus- ja unilääkkeitä. En ole koskaan aiemmin ollut masennuslääkityksellä. En voi välttää ajatusta, että ilman suhdetta masentuneeseen mieheeni voisin paremmin. Hänen ahdistuksensa on minun ahdistukseni.
Nyt olemme asumuserossa ja kumpikin yritämme päästä jaloillemme.
En vakavissaan usko, että olisin tässä tilanteessa, ellen olisi suhteessa masentuneeseen mieheen.
Jos meillä olisi yhteisiä lapsia, en ehkä olisi pystynyt ottamaan asumuseroa, eli tilanteeni olisi vieläkin huonompi.
Johtopäätös: miehet ovat heikompi sukupuoli ja he vetävät meidät muutkin mukanaan syvyyteen. Juu, yleistys, mutta omalla kohdallani totta.
Olisin terveempi ilman tätä suhdetta.
N52
Tämä on niin totta. Päihdetyössä työtä tehneenä, voin kertoa, että kun alkoholistipariskunnasta nainen raitistuu, jää hän hoivaamaan miestä, kun mies raitistuu, hän jättää naisen.
Tämä on oma harhasi, tai ehkä noille miehille aukesi uudet markkinat, mutta voin melko varmaksi sanoa nähneeni tutkimuksia, jotka osoittavat että nainen jättää alkoholistimiehen todennäköisemmin, kuin mies alkoholistinaisen.
Olet todennäköisesti ymmärtänyt tietenkin väärin ja nähnyt tutkimuksia, jossa miehen alkoholismi on yleisempi syy eroon kuin naisen alkoholismi. Miesalkoholisteja kun on naisiin verrattuna varmaan moninkertainen määrä. Lainaamasi henkilö puhui pariskunnista ja niiden dynamiikasta. Anekdootti on uskottava, koska tutkimusten valossa tiedetään, että mies hylkää sairaan puolison todennäköisemmin kuin nainen.
-ohis
Mainitsemasi tutkimustulos johtuu siitä että sairastuvat ovat iäkkäitä ja iäkäs nainen ei ole enää yhtä kysytty parisuhteeseen ja toisekseen (ehkä suurempi syy) on se että nainen ei vaihda miehen sairastuttua, koska pelkää ulkopuolisten tuomitsevan. Täällä oli kerran ketju, jossa eroamassa olevan naisen mies oli sairastunut syöpään. Naisten kommentit olivat luokkaa, "eihän tuossa tilanteessa voi lähteä". Naiset eivät olleet huolissaan miehen hyvinvoinnista, vaan siitä, että heidät nähtäisiin huonona ihmisenä...
Ja miehen ei tarvitse edes sairastua, naiset jättävät jo työpaikan menetyksestä, tutkitusti.
Puhut taas ihan puutaheinää. Et ole edes lukenut ko. tutkimuksia, mutta kovasti olet tietävinäsi, mistä tulokset johtuu :D
Ihminen voi sairastua minkä ikäisenä vain. Ja ihan yhtä sydämentöntä on hylätä puolio kuusikymppisenä kuin kolmikymppisenä.
Mitä tulee työttömiin miehiin, niin kuulemma miehille on tyypillistä osallistua kotitöihin entistä vähemmän, jos ovat työttöminä. Minä en ainakaan katselisi päivääkään tyyppiä, joka istuu päivän kotona juomassa kaljaa ja katsomassa p0rn0a ja odottaa minun vielä siivoavan ja kokkaavan työpäiväni päälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hupaisaa, kuinka isän paperiaborttia käsittelevissä ketjuissa aina teilataan miehet kun kehtaavat viedä lapselta isän, mutta tässä ketjussa kun nainen tekee tarkoituksella isättömän lapsen niin se taas on ihan ok ja hieno juttu :)
Tässä ketjussa miehet korostavat sitä miten perheessä lapsen ruokakulutkin on vain naisen kuluja eikä kuulu miehelle.
Sama periaate niillä paperiaborttia haluavilla, kunhan saa jonkin muun maksamaan omat kulunsa eli sen lapsen minkä siitti.
Lapsi ei ole kummallekaan edes ihminen vaan jokin esine.Toistan jo muutamien esittämän kysymyksen. Ihmetteleekö joku vielä miksi naiset ei haaveile parisihteesta?
Kyse on enemmänkin siitä että onko oikein että nainen voi maksattaa haluamansa lapset kulut osittain miehellä joka sitä ei halunnut. Nainenhan saa joka tapauksessa viime kädessä päättää syntyykö lapsi vai ei, joten kai hänen pitäisi siitä päätöksestä myös vastuu kantaa? Vai eikö naisilta voi olettaa vastuun kantamista tuossakaan asiassa?
Oolalaa, tässäpä oikein ihanneiskä ja roolimalli lapsille. On se hyvä, että kaikki eivät pääse pariutumaan ja tekemään jälkeläisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuon keskusteluun henkilökohtaisen aspektin.
Pariuduin myöhään, nelikymppisenä. Olen nainen, ei lapsia. Minulla on korkea koulutus, menestystä työelämässä ja palkka yli keskiverron.
Mieheni on varakkaasta suvusta. Hän on masentunut.
Luin äskettäin, että 40 % masentuneen perheenjäsenistä masentuu myös, eli masennus tarttuu.
Viime talvena sain itse ensimmäistä kertaa elämässäni masennusdiagnoosin.
Nyt popsin masennus- ja unilääkkeitä. En ole koskaan aiemmin ollut masennuslääkityksellä. En voi välttää ajatusta, että ilman suhdetta masentuneeseen mieheeni voisin paremmin. Hänen ahdistuksensa on minun ahdistukseni.
Nyt olemme asumuserossa ja kumpikin yritämme päästä jaloillemme.
En vakavissaan usko, että olisin tässä tilanteessa, ellen olisi suhteessa masentuneeseen mieheen.
Jos meillä olisi yhteisiä lapsia, en ehkä olisi pystynyt ottamaan asumuseroa, eli tilanteeni olisi vieläkin huonompi.
Johtopäätös: miehet ovat heikompi sukupuoli ja he vetävät meidät muutkin mukanaan syvyyteen. Juu, yleistys, mutta omalla kohdallani totta.
Olisin terveempi ilman tätä suhdetta.
N52
Tämä on niin totta. Päihdetyössä työtä tehneenä, voin kertoa, että kun alkoholistipariskunnasta nainen raitistuu, jää hän hoivaamaan miestä, kun mies raitistuu, hän jättää naisen.
Tämä on oma harhasi, tai ehkä noille miehille aukesi uudet markkinat, mutta voin melko varmaksi sanoa nähneeni tutkimuksia, jotka osoittavat että nainen jättää alkoholistimiehen todennäköisemmin, kuin mies alkoholistinaisen.
Olet todennäköisesti ymmärtänyt tietenkin väärin ja nähnyt tutkimuksia, jossa miehen alkoholismi on yleisempi syy eroon kuin naisen alkoholismi. Miesalkoholisteja kun on naisiin verrattuna varmaan moninkertainen määrä. Lainaamasi henkilö puhui pariskunnista ja niiden dynamiikasta. Anekdootti on uskottava, koska tutkimusten valossa tiedetään, että mies hylkää sairaan puolison todennäköisemmin kuin nainen.
-ohis
Mainitsemasi tutkimustulos johtuu siitä että sairastuvat ovat iäkkäitä ja iäkäs nainen ei ole enää yhtä kysytty parisuhteeseen ja toisekseen (ehkä suurempi syy) on se että nainen ei vaihda miehen sairastuttua, koska pelkää ulkopuolisten tuomitsevan. Täällä oli kerran ketju, jossa eroamassa olevan naisen mies oli sairastunut syöpään. Naisten kommentit olivat luokkaa, "eihän tuossa tilanteessa voi lähteä". Naiset eivät olleet huolissaan miehen hyvinvoinnista, vaan siitä, että heidät nähtäisiin huonona ihmisenä...
Ja miehen ei tarvitse edes sairastua, naiset jättävät jo työpaikan menetyksestä, tutkitusti.
En ole koskaan törmännyt tapaukseen, jossa vakavasti fyysisesti sairastuneen miehen nainen olisi jättänyt miehen. Sen sijaan tiedän useita tapauksia, joissa mies on jättänyt vakavasti fyysisesti sairastuneen naisen. Minun kokemukseni ainakin tukee tutkimustuloksia. Jos ikä olisi merkittävä tekijä, se olisi varmasti tullut esiin noissa tutkimuksissa.
No laita linkki mainitsemaasi tutkimukseen, niin katsotaan onko ikää edes huomoitu...
Edellisen viestin linkki vahvistikin epälykseni:
"The study also found correlations between age and length of marriage and the likelihood of divorce or separation. The older the woman was the more likely her partnership would end. However, longer marriages remained more stable."
Selitähän vielä, miten se on olevinaan jokin miesten puolustus, että sairas puoliso hylätään, jos tämä on vanha? Itse en ainakaan näe sitä minään moraalin porsaanreikänä, jännää että sinä näet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
" Ja tämän ketjun luettuaan yhä useampi nainen ei haaveile parisuhteesta!" - enää. Sanokaa nyt naiset - eihän kaikki vapaana olevat miehet ole tämmöisiä, kuin nämä täällä olevat miehet....siis minulla ei löydy edes sanoja kuvailemaan, miten järkyttynyt olen....
Älä huoli, täällä mätänee päivästä, viikosta ja kuukaudesta toiseen muutama palstan rakas vakiomies, joilla on loputtomiin aikaa, intoa ja psykoosia jankata yhtä ja samaa levyä ketjusta toiseen. Kun niihin tottuu, niistä saa jopa hupia :)
Normaalit miehet lienevät jossain muualla kuin jankkaamassa av:llä.
Kiitos tiedosta :)
Niinpä, välillä menee usko ihmisiin kun lukee tätä palstaa. Onko normaalit naiset myös muualla kun AV:lla? :P
Onneksi pääsee töihin jossa on tavallisia, normaaleja, mukavia ihmisiä :D
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluan vähän avautua, toivottavasti en häiritse.
Olen pitkään oikeasti ihmetellyt, miksi on niin paljon miehiä, jotka selvästikään eivät pidä naisista. Sen huomaa selvästi mammapalstalla (täähän suorastaan vetää hunajan lailla puoleensa itseään juuri hyväilleitä poikakarhuja), mutta sen huomaa myös baareissa, työpaikoilla ja missä tahansa missä miehet on päästetty irralleen.
Joitakin vuosia sitten ymmärsin, mistä on kyse. Okei, tämä ehkä ei tule paljastuksena kellekään muulle, mutta mulle se oli Suuri Oivallus. Kertokaa, että te tiesitte tämän jo.
Monet miehet eivät pidä naisista siksi, että he tarvitsevat naista enemmän kuin nainen tarvitsee heitä.
Ja onhan se aika ärsyttävää, kun miettii omalle kohdalle. Sinun elämäsi täyttymys on parisuhde. Tapaat ihanan naisen, jonka kanssa haluat elää, ja nainen mieluummin harrastaa taidetta. Haluat seksiä, ja nainen mieluummin silittää kissaa. Haluat suunnitella yhteistä elämää ja nainen mieluummin tapaa kavereitaan. Haluat asua yhdessä, mutta naiselle riittää omat asunnot.
Ihaninta olisi, että toinen tarvitsee sinua.
Mutta kun hän ei tarvitse. Auts.
Jos ei tarvitse toista (riippumatta sukupuolesta) on aika huono suhde, ihmisten pitää uskaltaa olla riippuvaisia toisistaan. Elämä on helpompaa (molemmille sukupuolille), jos on kumppani vieressä johon voi luottaa, ja joka on siinä kelissä kun kelissä. Ei miehetkään sinänsä tarvitse ketään (hengissä pysytään silti), mutta olishan se kivaa :)
Voitte linkata tilastoja ja käppyröitä niin paljon kun haluatte, mutta elämä ON mieluisempaa, jos vieressä on se oma kulta.
Totta kai on.
Mutta on siinä eroa, jota ei voi selittää pois. Mies pärjää ilman naista huonommin kuin nainen ilman miestä.
Ottakaa miehet naisenne hyvinvointi ykkösasiaksi.
Ehkä sitten me naiset hakeutuisimme parisuhteisiin yhtä hanakasti kuin te miehet. Nyt meille on tarjolla häviävä käsi. Ja lyhyempi, onnettomampi elämä teidän kanssanne.
Mies, ole ratkaisu, älä ole ongelma.
En jaksa edes lukea laitattuja kommentteja, pisti vain silmään tuo boldattu teksti. Ja siihen heitän vastakysymyksen; mitä naiset ovat tehneet ansaitakseen hyvää kohtelua?
ohis
Kiitos tästä.
Jos et ole lukenut keskustelua, ymmärrän hämmennyksen. Kannattaa lukea.
Kyse on siitä, että kaikissa tutkimuksissa mies elää pidempään kun on parisuhteessa naisen kanssa. Nainen elää lyhyemmän elämän kun on parisuhteessa miehen kanssa. Mies on terveempi kun on parisuhteessa naisen kanssa. Nainen on sairaampi kun on parisuhteessa miehen kanssa. Mies on onnellisempi kun on parisuhteessa naisen kanssa. Nainen on onnettomampi kun on parisuhteessa miehen kanssa.
Siksi kehotan miehiä tekemään suhteestaan naiselle vaivan arvoisen: jos naisella olisi edes yhtä kivaa kuin miehellä parisuhteessa, yhä useampi nainen haluaisi ylipäätään suhteen miehen kanssa. Ja syntyvyys kohenisi, kun se on kuulemma nyt ongelma Suomessa.
Siksi sanon, Miehet, panostakaa siihen että naisella olisi hyvä olla.
Lyhyt vastaus kysymykseesi: naiset saavat miehet onnellisiksi, terveiksi ja pitkäikäisiksi. Nyt me naiset odotamme samaa teiltä miehiltä.
Tutkimus johtaa harhaan.
Ensinnäkin, parisuhteessa olevat lisääntyvät useammin, minkä aiheuttama rasitus vaikuttaa mm. elinikään. Biologisista syistä tämä kohdistuu etupäässä naisiin.
Toisekseen, on kysyttävä millaiset naiset suosivat parisuhteita ja millaiset eivät? Sinkkuina ovat tyypillisemmin menestyneet naiset. Se että juristi-sporttibeibe Tanya on sinkkuna onnellisempi ei tarkoita sitä että kotona viihtyvä kaupan kassa Marjaana olisi.
Kolmannekseen, on kysyttävä millaiset miehet pääsevät useammin parisuhteeseen? Tilastollisesti menestyvät miehet, jotka elävät pidempään johtuen terveemmistä elintavoista ja runsaammista taloudellisista resursseista.
Pähkinänkuoressa: kun sinkkuina on paljon menestyneitä naisia ja parisuhteissa on paljon menestyneitä miehiä, tilastot näyttävät siltä että parisuhteet hyödyttävät miehiä, mutta eivät naisia.
80 % miehistä on saanut parisuhteen, joten siis 80 % miehistä on noita menestyneitä, terveitä, onnellisia, pitkään eläviä alfamiehiä. Missä ovat onnettomat betaelättäjät, joita piti olla valtaosa miehistä?
Aina yhtä hupsisaa kun nuo kirjain- ja prosenttipellet kompastelevat omiin teorioihinsa.Tähän ketjuun sopii näköjään kertoa, että parisuhteeseen pääsevät miehet ovat pääosin menestyviä ja terveitä, ja siksi he elävät pitkän, onnellisen elämän.
Seuraavassa ketjussa taas vänistään miten onnettomat tavisressut joutuvat jonottamaan kolmekymppisiksi asti pienen mieseliitin pyörittelemiä jämänaisia, jotka sitten eroavat saatuaan huijattua heiltä lapsia ja rahat. Näitä miehiä on 80 % miespopulaatiosta kuulemma.
Kovin on kummaa porukkaa tuo miesten enemmistö, 80 % miehistä - ainakin palstamussukoiden mukaan. Raukat muuntuvat milloin minkäkin hourinnan tuoksinassa sen tuhannelle mutkalle.
Eipä siinä, ihan viihdyttävää limboilua tämä. 😄
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hupaisaa, kuinka isän paperiaborttia käsittelevissä ketjuissa aina teilataan miehet kun kehtaavat viedä lapselta isän, mutta tässä ketjussa kun nainen tekee tarkoituksella isättömän lapsen niin se taas on ihan ok ja hieno juttu :)
Tässä ketjussa miehet korostavat sitä miten perheessä lapsen ruokakulutkin on vain naisen kuluja eikä kuulu miehelle.
Sama periaate niillä paperiaborttia haluavilla, kunhan saa jonkin muun maksamaan omat kulunsa eli sen lapsen minkä siitti.
Lapsi ei ole kummallekaan edes ihminen vaan jokin esine.Toistan jo muutamien esittämän kysymyksen. Ihmetteleekö joku vielä miksi naiset ei haaveile parisihteesta?
Kyse on enemmänkin siitä että onko oikein että nainen voi maksattaa haluamansa lapset kulut osittain miehellä joka sitä ei halunnut. Nainenhan saa joka tapauksessa viime kädessä päättää syntyykö lapsi vai ei, joten kai hänen pitäisi siitä päätöksestä myös vastuu kantaa? Vai eikö naisilta voi olettaa vastuun kantamista tuossakaan asiassa?
Sinähän voit "laittaa putket poikki", ihan ennaltaehkäisevästi, vaikka en kyllä usko, että niin pitkälle kenenkään naisen kanssa pääset, että noita asipita joutuisit miettimään. Ei kato sitten tarvitse komennella akkaa ja lapsia syömään herne- maissi-paprikaa, kun itse vedät pihviä tai kustantaa mitään "parisuhteesta tai perheestä aiheutuvia kuluja." Sinähän voit jo eka treffeillä ilmoittaa, että nainen voisi maksaa itse asiassa sinulle, että saa viettää aikaa kanssasi
Olet todennäköisesti ymmärtänyt tietenkin väärin ja nähnyt tutkimuksia, jossa miehen alkoholismi on yleisempi syy eroon kuin naisen alkoholismi. Miesalkoholisteja kun on naisiin verrattuna varmaan moninkertainen määrä. Lainaamasi henkilö puhui pariskunnista ja niiden dynamiikasta. Anekdootti on uskottava, koska tutkimusten valossa tiedetään, että mies hylkää sairaan puolison todennäköisemmin kuin nainen.
-ohis