Lue keskustelun säännöt.
18-vuotias nuori täällä kysyy: Kuinka ihmiset pärjäsivät ennen mm. ilman älylaitteita, Youtubea, Instagramia, Whatsappia ja Snapchattia?
12.10.2019 |
Siis miten te ootte viettäneet aikaanne ja päiviänne ennen noiden tulemista? On teillä varmaan ollut aivan hemmetin tylsää päivästä toiseen!
Käytän itse kaikkia noita joka päivä!
Kommentit (173)
En itse koe, että maailma olis muuten olennaisesti muuttunut 90-luvusta,mutta esim. jos nyt vaikka läheiseni meni parin viikon lomalle ulkomaille, siihen ei sitten periaatteessa saanut yhteyttä kahteen viikkoon. Jos pohdin miten jonkun kappaleen sanat menee, piti odottaa josko se julkaistaan Suosikin songbookissa :D Ja ihastuksen kuvaa piti etsiä muualta kuin Facebookista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä 90-luvun alussa syntynyt. Alle kouluikäisinä mentiin naapurien ja kaverien ovelle kysymään pääseekö kaveri leikkimään ja leikittiin paljon ulkona ja myös sisällä, välillä pelattiin pleikkari ykkösellä tai katsottiin vhs kasetteja. Koulu kun alkoi soitrttiin lankapuhelimella kavereiden lankapuhelimiin ja myöhemmin tuli kännykät ja tekstiviestit ja puhelut. Sitten vähän isompsna käytettiin paljon meseä ja Skypeä tietokoneella ja pelisivustojen kautta löydettiin muualta kavereita. Ja sitten ladattiin ekat naama kuvat nettiin irc-galleriaan. Ekan älyluurin ostin yli 20 vuotiaana koska tarvitsin uudella paikkakunnalla google mapsin etten eksy. Instagrammia aloin selailla vasta tänä vuonna. Ei ole tylsää ilman mainitsemisiasi ollut ja hyvin aina pärjätty. Puhelimiin tuli jäekevön hintainen netti ehkä 10vuotta sitten, enne. Sitä muutamasta sekunnista kytkettynä nettiin tuli ainakin mulle hirveä lasku.
Vierailija kirjoitti:
Katsottiii telkkaria (youtube), katseltiin pokkarikamerakuvia kaverin ruotsinlaivareissulta (instagram) ja juostiin kaverin oven alle huutamaan ja pyytämään sitä ulos potkimaan palloa (whatsup) ja juoruiltiin koulun jälkeenkavereiden kanssa koulun pihassa (snapchat).
whatsup? *tirsk*
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katsottiii telkkaria (youtube), katseltiin pokkarikamerakuvia kaverin ruotsinlaivareissulta (instagram) ja juostiin kaverin oven alle huutamaan ja pyytämään sitä ulos potkimaan palloa (whatsup) ja juoruiltiin koulun jälkeenkavereiden kanssa koulun pihassa (snapchat).
whatsup? *tirsk*
Mun opettajanikin kirjoittaa sen noin...
Vierailija kirjoitti:
Katsottiii telkkaria (youtube), katseltiin pokkarikamerakuvia kaverin ruotsinlaivareissulta (instagram) ja juostiin kaverin oven alle huutamaan ja pyytämään sitä ulos potkimaan palloa (whatsup) ja juoruiltiin koulun jälkeenkavereiden kanssa koulun pihassa (snapchat).
Tässä tuli hyvä kuvaus. Olen 26 ja mietin omaa lapsuuttani. Me oltiin tosi paljon ulkona kavereiden kanssa ja iltaisin katsottiin telkkaria. Ylipäätään television asema oli aikanaan vielä 10v sitten paljon suurempi kuin nykyään. Kavereihin pidettiin yhteyttä tekstiviestein, siihen ei tarvittu mitään wappia tai snäppiä. Saatettiin jopa soitella ja tosiaan vietettiin paljon aikaa livenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli kivaa. Ei samanlaisia ulkonäköpaineita kuin nykyään, kavereita nähtiin livenä ja bileissä keskusteltiin naamatusten, ei räplätty luureja. Oi noita aikoja <3
Ihan samalla tavalla niitä ulkonäköpaineita oli silloinkin.
Ulkonäköpaineita oli silloinkin, mutta väitän, että vähemmän. Nykyään varsinkin nuoret laittavat pärstäkuviaan nettiin ja jostain kumman syystä monilla on julkiset tilit ja siellä voi kuka tahansa käydä arvostelemassa, tykkäämässä tai pilkkaamassa. Tykkäysten määrä kertoo kavereiden määrästä ja suosiosta. Varsinkin aikuisemmat ihmiset laittavat pärstäkuvien lisäksi kuvia upeasta kodistaan, kauniista ja lahjakkaista lapsistaan, komeasta, hyvin pukeutuvasta ja vaimoaan huomioivasta miehestään (kukkakimppu, sampanja ja suklaapostaukset). Siinä voi heikommalla itsetunto kärsiä, jos ei ole esitellä yhtä kaunista elämää. Ennenkin toki ihmisillä oli erilaisia varallisuus- ja statustilanteita ym., mutta se ei ollut ihan niin ileistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luin paljon kirjoja. Eivät ne ole vanhanaikaisia eikä kaikkea tieto ole edelleenkään netissä. Tiedon haku oli kyllä vaikeampaa ja tietoa oli vähemmän tarjolla. Se se mitä löysit kirjastosta tai kirjakaupasta.
Paremmin, oltiin vastuullisia aikuisia jo 14v vanhoina. Nyky 18v ei taida olla funktionaallinen aikuinen ennen 28v ikää. Jos silloinkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Provohan tämä on, koska ei kukaan voi olla noin tyhmä. Vastaan kuitenkin, koska mulla on aivan järjetön ikävä 80- ja 90-luvuille. Elämä oli paljon mukavampaa ilman älylaitteita ja somea. Kavereiden kanssa oikeesti tehtiin jotain, ei tuijoteltu älypuhelinta. Jos mentiin syömään, ei kuvattu ruoka-annosta ja kirjoitettu päivitystä kuinka nyt ollaan viihteellä. Nykyajan ihmiset eivät kykene olemaan hetkeäkään ilman luuria. Tuntuu ettei edes vessassa käynti suju ilman viihdykkeitä.
Vierailija kirjoitti:
Siis miten te ootte viettäneet aikaanne ja päiviänne ennen noiden tulemista? On teillä varmaan ollut aivan hemmetin tylsää päivästä toiseen!
Käytän itse kaikkia noita joka päivä!
En käytä noita kaikkia tänä päivänäkään, eikä siltikään ole tylsää. Ainoat hetket kun pitkästyn, ovat ne kun pitää kuunnella jotain puhetta tai luentoa.
Olen tottunut ensin pöytätietokoneeseen ja sitten läppäriin, niiden rinnalla kaikki ns. älylaitteet ovat armottoman epäkäytännöllisiä. Älylaite eli kännykkä kyllä kulkee mukana, mutta nettiyhteyttä käytän lähinnä jos pitää selvittää milloin tulee seuraava bussi, tms. käytännöllistä. En vain jaksa sitä pikku ruutua tihrustaa yhtään sen enempää.
Youtubesta tulee kuunneltua musaa. Tubettajien lätinöitä en jaksa. Snapchat, WhatsApp, Instagram - ihan tarpeettomia. En osaa sen tylsempää tekemistä kuvitella kuin katsella Instagram-kuvia. Mieluummin vaikka maisemia bussin ikkunasta.
Mutta joo, mikä oli se "ennen" ennen noita? Olihan esim. keskustelufoorumit olemassa, uutisryhmät (news), sähköpostiryhmät (jotka ovat nykyään melkein kadonneet), Irc ja muut chatit. Niissä aika kului ihan huomaamatta ja jäi tekemättä ne kaikki jutut mitä piti tehdä.
Ennen niitä tuli enemmän katsottua telkkaria ja kuunneltua radiota. Oikein harmittaa, kun nykyään ei ehdi. Ja luettua myös tuli paljon enemmän. Nytkin olisi vaikka mitä, mitä haluaisin lukea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Paremmin, oltiin vastuullisia aikuisia jo 14v vanhoina. Nyky 18v ei taida olla funktionaallinen aikuinen ennen 28v ikää. Jos silloinkaan.
Joo, tuo on totta.
Meidän piti pärjätä ja osata kaikki, itse olin omillani jo 16v ikäisenä, 18v muutin jo ulkomaille yksin töihin ja opiskelemaan, ilman mitään tukea tai apua.
Olen tosi vanha vastailemaan tähän, mutta ehkä sitä haettiinkin.
60- ja 70- luvulla koulussa sovittiin, että nähdään jossain. Ovikelloa soitettiin ja lankapuhelimeen soitettiin.
Siellä sitten vastattiin, että Korhosella ja ei aina tiennyt kuka oli, Mutta asiat hoitui näin.
Tylsää ei todellakaan ollut. Toi näpyttely näyttää paljon tylsemmältä kuin meidän tekemiset :D
Tavattiin ihmisiä livenä joka päivä. Parempi se oli kuin nykytilanne. Saattoi mennä jonkun luo noin vaan. Nykyään pitää sopia vähintään kaksi viikkoa etukäteen jos aikoo kyläillä.
Kaikkein parasta on, ettei niistä 80-luvun muistoista ole jäänyt somejälkeä!
Ja ihan parasta oli myös kun lähdettiin teineinä Interrailille / ruotsinlaivalle / Roskildeen / festareile / kaverin mökille niin se oli kotona heippa ja sen jälkeen taas moro kun seuraavan kerran kotiovi avattiin.... nyt jos nuori lähtee vaikkapa festareille eikä sitä saa sormella kiinni niin vanhemmat on heti varmoja että se On raiskattu ja murhattu Ja aina pitäisi olla ’tavoitettavissa’ ja valmiina kommentoimaan ja snäppäämään.
Vierailija kirjoitti:
No setä kertoo: silloin käytiin kavereita tapaamassa ihan livenä ja tehtiin yhdessä kaikkea hauskaa.
Elämä oli paljon sosiaalisempaa ja aidompaa ilman sosiaalista mediaa. Kaduilla ja liikennevälineissä näki korkeintaan jonkun kuuntelevan musiikkia kuulokkeet päässä. Muuten oltiin valppaampia kaikin puolin ja jotain kapulaan julkisilla paikoilla tuijottavaa ihmistä pidettiin varmaan kylähulluna. Nykyäänhän lapsetkaan eivät osaa juosta ja tasapainoilla koska kävelevät koulumatkansa älypuhelin kädessä.
Vierailija kirjoitti:
Kaikkein parasta on, ettei niistä 80-luvun muistoista ole jäänyt somejälkeä!
Ja ihan parasta oli myös kun lähdettiin teineinä Interrailille / ruotsinlaivalle / Roskildeen / festareile / kaverin mökille niin se oli kotona heippa ja sen jälkeen taas moro kun seuraavan kerran kotiovi avattiin.... nyt jos nuori lähtee vaikkapa festareille eikä sitä saa sormella kiinni niin vanhemmat on heti varmoja että se On raiskattu ja murhattu Ja aina pitäisi olla ’tavoitettavissa’ ja valmiina kommentoimaan ja snäppäämään.
Niinpä ja vaikka mokailit mitä, sentään kukaan ei postannut siitä todistusaineistoa nettiin.
Helvetin hyvin, oli upeaa aikaa. Muistan vielä kun oli lankapuhelimet, puhelinkopit, faksit, puhelinluettelot ja uutisia seurattiin aamun lehdestä ja tv-uutisista. Aikaa vietettiin ulkona leikkien ja kännykässä oli vain matopeli ja Space Invaders, joita sain pelata vaan puoli tuntia päivässä. Oli tuohon aikaan myös pelikonsoleita mutta niiden käyttöä myös rajoitettiin vanhempien taholta.
Youtube alkoi kunnolla tulla muotiin siinä v. 2006 kieppeillä, mutta lopullisen tuhon tien aloitti Facebook joskus 2008.
T. Ap:ta 11 vuotta vanhempi