3-v tippui vauvana sängystä - syyllisyys painaa edelleen

Ei enää jäljestä päin. Pienen lapsen kallon luut pehmeät ja joustavat ja onneksi täten suojaavat alussa tällä tavoin kalloa. Älä enää kanna syyllisyyttä. Vahingolle ei voi enää mitään. Ihmisiä me vain ollaan. Senni

Kiitos vastauksesta!

Miten 3-vuotias voi olla vielä vauva?

Ei 3-vuotias olekaan, mutta silloin kun tippui, oli vauva.. Nykyään siis 3v.

Hop

Mulla on monta lasta ja ne on putoillu ja kaatuillu ties mistä, kaikkia en ole ehkä nähnytkään enkä mitenkään pysty muistamaan. Mitä noista stressaamaan kun laps elää ja voi hyvin.

Kolhut vahvistaa. Nyt elät ja nautit tässä hetkessä!

Luin Tiede- lehdestä että pään kolauttelu lapsena vahvistaa hermoratoja, aikuisena jos lyö päänsä niin pienempi riski aivovaurioon jne. Älä syyllistä itseäsi enää, se on täysin turhaa ja aiheetonta <3

Häh, mun kaksivuotias lapsi on jo useamman kerran pudonnut sängystä, enkä ole siitä syyllisyyttä kokenut... Ekan kerran jälkeen toki olin vähän enemmän paniikissa, mutta kyllä tuo tuntuu aika usein jotenkin kupsahtelevan ja on ihan normaali.

Mun sisko tippui pää edellä pinnasängystä (kiipesi reunan yli) - nyt se on lääkäri, että päättele siitä sitten :)

Eei. Jos siitä ois joku aivoverenvuoto tms tullu niin kyllä se ois sillon jo tullut :) t alalla työskentelevä

Ainakin pikkusiskoni kolhi jatkuvasti päätään kun opetteli kävelemään. Nyt se on MBA ja kaupan alalla, eli jotain häiriötä voi kyllä tulla.

Kyllä tuo mun poikanen on kolahdellut alas jo milloin mistäkin. Oli ehtiväinen kaveri ihan vauvana jo. Harmittaahan nuo. Joku kokovartalo törmäilykypärä pitäisi varmaan olla.

Vierailija kirjoitti:

Häh, mun kaksivuotias lapsi on jo useamman kerran pudonnut sängystä, enkä ole siitä syyllisyyttä kokenut... Ekan kerran jälkeen toki olin vähän enemmän paniikissa, mutta kyllä tuo tuntuu aika usein jotenkin kupsahtelevan ja on ihan normaali.

Tota, ei voi kun yhden kerran kupsahtaa, ....tai pitääkö olla aina tuo kuolla kupsahtaa? Onko tuo kupsahtaa murresana, sillä en ole ikinä kuullut sitä käytettävän merkityksessä kopsahtaa, muksahdella.

Kiitos teille lohduttavista vastauksista. Jotenkin olen jäänyt nyt kiinni tähän ahdistukseen, pitäisi vaan päästä yli..

No kuule kolauksia sattuu ja niille ei mitään voi.

Siis tärkeä asia sitten että juuri tapahtuneen ison kopsahduksen jälkeen seurataan vointia ja vähintään soitetaan terveysneuvontaan tai terveysasemalle. Tajuttomaksi asti mennyt tulee käydä tarkistuttamassa. Just in case joku nyt ettii tietoa mitä tehdä täältä.

Useamman vuoden takaiselle jutulle ei voi enää mitään. Joko on tullut jotain tai ei, mutta hyvin varmasti asia huomataan viimeistään terveystarkastuksissa, joissa on hyvä kertoa jos joku mietityttää lapsen voinnissa.

Älä kuitenkaan huoli, jos aivotärähdysoireita ei ollut, vammaakaan ei varmaankaan ole, ainakaan isoa joka vaikuttaa mihinkään.

Meillä neljä lasta (nyt teinejä) ja kaikki kupsahdelleet ja kopsahdelleet, vaikka miten vahdittu. Ja terveitä, fiksuja teinejä ovat. Unohda syyllisyys ja nauti rakkaasta kolmivuotiaastasi. <3

Vierailija kirjoitti:

Mulla on monta lasta ja ne on putoillu ja kaatuillu ties mistä, kaikkia en ole ehkä nähnytkään enkä mitenkään pysty muistamaan. Mitä noista stressaamaan kun laps elää ja voi hyvin.

Mä olen jotenkin onnistunut pudottamaan 3 lasta sängystä. Eka kun putosi niin anoppi lohdutti, että kaikilta äideiltä pääsee lapsi putoamaan ja ei ole vaarallista. No eipä noissa vikaa näytä olevan, matolle onneksi putosivat eikä millekään parketille. Fiksuja lapsia kaikki kolme.

Nyt odotan neljättä ja olen päättänyt, että tämä ei minulta kierähdä lattialle!!

Mä pudotin vauvan lääkärin odotusaulassa hoitopöydältä, mikä lukee ikuisesti lapsen terveystiedoissa. Never forget.

Mitään ei siis vauvalle käynyt, lääkäri tutki senkin, sen alkuperäisen lääkäriinmenosyyn ohessa.