Lue keskustelun säännöt.
Olen järjettömän kateellinen hyvän ystäväni kauneudesta
09.10.2019 |
En ole koskaan nähnyt ketään, joka olisi yhtä kaunis kuin hän. Kyseessä on ihan tavallinen nainen, ei mikään julkkis, mutta todella, todella kaunis. Ulkonäöltään aivan täydellinen.
Ja ei, en ole ruma. Vaikka sanon näin itsekin, olen todella monen ihmisen (sekä miesten että naisten) mielestä kaunis, ja olen tehnyt mallintöitä. Silti, kun olen kuvissa tuon ystäväni rinnalla, näytän ihan hirveältä. Hän on niin valovoimainen ja liian kaunis. Aina kun näen meidät vierekkäin minusta tuntuu pahalta.
On tietenkin asioita, joissa olen häntä "parempi" (vaikka tuokin on tietysti suhteellista), olen esimerkiksi älykäs jne. Ulkonäkö on ainoa asia, josta olen kateellinen hänelle, enkä siitäkään pahansuovalla tavalla (eli en esimerkiksi ajattele niin, että kunpa hän ei olisi niin kaunis, vaan että kunpa itsekin olisin yhtä kaunis).
Hänen ulkonäkönsä vaikuttaa elämääni esim. niin, että itse olin pitkään (parisen vuotta) kiinnostunut eräästä miehestä, joka oli jossain vaiheessa kiinnostunut minustakin. Hän tapasi minun kauttani tämän ystäväni, ja ihastui tähän silmänräpäyksessä. Ei heistä mitään tullut (ystäväni antoi pakit), mutta pointti on se, että jos joku mies oli kiinnostunut minusta, tavatessaan tuon upean ystäväni hänen kiinnostuksensa minuun lopahti. Tämä ongelma kuitenkin ratkesi, kun aloin seurustelemaan ja menin kihloihin tuon ystäväni veljen kanssa.
Onko kellään neuvoja siihen, miten voisin päästä kateudesta eroon? Ystäväni on oikeasti ihana ihminen ja rakastan viettää aikaa hänen kanssaan, enkä halua kateuden pilaavan ystävyyttämme.
Kommentit (43)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oletko kertonut hänelle kateudestasi?
Ei siitä tarvitse mielestäni eroon päästä. Se pitää vain kohdata ja hyväksyä, niinkuin joku pelko, jotta voi elää sen kanssa.Onko hän muuten sillä "naapurin tyttö" tyylillä luonnonkaunis ilman meikkiäkin, jos on niin ymmärrän kyllä.
En ole kertonut hänelle, ja jos en pysty pääsemään siitä eroon, miten opin kunnolla hyväksymään sen?
Hän on tosiaankin luonnonkaunis, tummat kulmakarvat, pitkät ripset ja täydellinen iho ja kasvojen luusto. Kaikki ilman meikkiäkin.
ap
Odota 20 vuotta 😂 Aika tekee tehtävänsä.Kauniin rumentumisen huomaa herkemmin.
Terveisin: entinen kaunotar jota kaikki kadehti.
Ööhh... 😂😂Muistan ku yläasteella mun poikaystävä jätti mut ja kiinnostu vähän kaikista, jätti mut todella ruman naisen takia, Haha. Siis tytön. Ja kiinnostu vähän kaikista eikä mua, yhtää kiinnostanj minkä näkösiä ne oli.
Vierailija kirjoitti:
Oletko kertonut hänelle kateudestasi?
Ei siitä tarvitse mielestäni eroon päästä. Se pitää vain kohdata ja hyväksyä, niinkuin joku pelko, jotta voi elää sen kanssa.Onko hän muuten sillä "naapurin tyttö" tyylillä luonnonkaunis ilman meikkiäkin, jos on niin ymmärrän kyllä.
No enpä suosittele kertomaan. Ihmiset kuvittelevat rehellisyyden olevan jokin ihmelääke kaikkeen. Usein kuitenkin se, että jotain pidetään omana tietona, on paljon parempi ratkaisu. Kaikkea ei tarvitse kaataa toisen kannettavaksi. Ystävä voisi kiusaantua ja olla jatkossa häiritsevän itsetietoinen ulkonäöstään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sillä kauniilla ystävälläsi ei todennäköisesti kuitenkaan ole elämä niin helppoa kuin luulet, vaan omat murheensa ja haasteensa on hänelläkin.
Koita nauttia näystä jota pääset ihailemaan. Saunaillat yms...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa olla ns hyväntahtonen, mul on ollu elämänvaiheissa mis en yhtää hoitanut ulkonäköö nii tosi kauniita kavereita, ja toki tiedostan että jos ite näkisin yht paljon vaivaa nii mustaksi kiinnostuttqis eri lailla ulkonäön vuoks. Mut sou?? Mul ei herää mitää pahoja tunteita, ainoostaa hyviä
Vierailija kirjoitti:
Sillä kauniilla ystävälläsi ei todennäköisesti kuitenkaan ole elämä niin helppoa kuin luulet, vaan omat murheensa ja haasteensa on hänelläkin.
En väitäkään, että hänen elämänsä olisi täydellistä. Tunnen hänet hyvin ja tiedän ettei niin tosiaankaan ole.
Mutta se, että ajattelen että ystävälläni on myös murheita, ei paranna tilannetta suuntaan tai toiseen.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On sulla hyvin asiat jos tuo on ainut mikä pyörii päivittäin mielessä, huh huh.
Ja ps, oon ollu myös se ns kadehdittu kaunis nainen ja voin kertoa että tyytyväisempi ilman sitä ulkonäkö säätämistä päivittäin yms 😂eli ei kannata olla kade. Jos mies ol iniiin tyhmä, nii joutiki mennä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Tämä ongelma kuitenkin ratkesi, kun aloin seurustelemaan ja menin kihloihin tuon ystäväni veljen kanssa."
No ainakin saat vissiin kauniita lapsia :D
Toi on vaikeeta, jos ystävä on sellainen, johon kaikki ihastuu. Itse jää aina sivustakatsojaksi ja jopa menettää oman kumppaninkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Odota vain tarpeeksi pitkä aika, niin kauneus ei tunnu enää niin tärkeältä asialta. Eikä kauneus kestä ikuisesti.
Vierailija kirjoitti:
Odota vain tarpeeksi pitkä aika, niin kauneus ei tunnu enää niin tärkeältä asialta. Eikä kauneus kestä ikuisesti.
Sinne kuuskymppiseks kun odottelee, niin sitten voi alkaa elää.
Tee kuin derya ja hauku se omilla tunnuksilla ja keksi sitten hätäkusivale että ne oli rosvot jotka vei mun laitteen ja haukku sut ja vielä mun tunnuksilla.
Mut tohon tarvii äo 45
Älä poseeraa yhteiskuvissa jos ei tunnu hyvältä, sano että haluat tarkemmin harkita somen sisältösi. Ikä muuttaa ihmisiä ulkoisesti jonkin verran, myös kauniita. Se että näet hänet kauniina, ei tarkoita että kaikilla muilla on sama maku kauneuden suhteen, vaikka se voi kuulostaa yllättävältä. -Ei ole pakko tutustuttaa omia tuttuja kaveriisi. On paljon kauniita ja komeita ihmisiä joille on tullut ero tai muita elämän koettelemuksia, ei kannata siis kauheasti kadehtia. Sellaista ihmistä harvoin löytyy jolla ei olisi mitään vaikeuksia, vaikka hän ei puhuisi niistä ja kertoo elämästään vain osan. Et välttämättä haluaisi myös kaikkia elementtejä mitä hänen elämänsä sisältää (kauneuden mukana), voi olla vaikka hankala työ tai stressiä. Liika huomio miehiltä ei ole hauskaa pitkän päälle, seksin perässä monet. Voit siis ajatella olevasi riittävän kaunis. Ja eikö sisäinen ole tärkeintä
Taidat puhua entisestä yliopiston kurssikaveristani :D Hän on kauniimpi mitä yksikään Miss Universum ja elää kaiken lisäksi unelmiensa elämää; syntyi aika pienituloiseen perheeseen, mutta pääsi jo 21-vuotiaana kovapalkkaiseen työhön ja on nyt esimiesasemassa vaikka ei koskaan valmistunut yliopistosta, löysi rikkaan ja komean miehen, saivat kauniin lapsen, asuvat hienossa asunnossa ja matkustelevat koko ajan. Miten jollakin voi olla noin satumainen tuuri?!
Mua taas kiusattiin eli ts. pahoinpideltiin henkisesti ekaluokalta työelämään asti, nyt sairaslomalla masennuksen takia taas vaihteeksi... En koskaan työllistynyt omalle alalleni ja nykyisestä työstä saamani palkka on ihan kehno.
Oletko kertonut hänelle kateudestasi?
Ei siitä tarvitse mielestäni eroon päästä. Se pitää vain kohdata ja hyväksyä, niinkuin joku pelko, jotta voi elää sen kanssa.
Onko hän muuten sillä "naapurin tyttö" tyylillä luonnonkaunis ilman meikkiäkin, jos on niin ymmärrän kyllä.