Ärsyttää, kun exäni elää onnellista elämää

Ap, mies oli sinulle ilmeisesti tärkeä ja totta kai se sattuu. Nyt pitäisi vaan miettiä, että jostain syystä ette kuitenkaan olleet toisillenne sopivat tai sitten ette osanneet/nähneet tärkeäksi toimia, kun erilleenkasvu alkoi ettekä korjanneet asiaa. 

Kun itse pääsin eksästä eroon, ei tuntunut missään, vaikka hän oli alle puolen vuoden päästä kihloissa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis miten tuo voi ärsyttää? Olisit onnellinen, että lapsella on onnellinen ja tasapainoinen isä. En yhtään ihmettele, että olette eronneet, jos voi olla noin katkera toisen onnesta. Katkeruutesi menee jopa oman lapsesi onnen edelle. 

Ei tarvitse kieltää tunteitaan. Katkeruuskin on ihan ok, kunhan se ei jää mukaan koko elämäksi tai ole ainoa, vallitseva tunne. Kyllä erosta toipumiseen menee monilta vuosia. 

Totta kai erosta toipumiseen voi mennä kauan, mutta en ymmärrä miksi olla katkera toisen onnesta. Tuo on vain pahansuopaisuutta toivoa, ettei toisella menisi hyvin. 

Minä haluaisin lukea tuota niin, että ap ei pahansuopana toivo miehelle pahaa, mutta hän ei osaa käsitellä sitä pahanolontunnetta, mikä syntyy siitä, että mies toipui nopeammin ja paremmin kuin hän. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi erositte?

Sanotaan, että kasvoimme erilleen. AP

Eli kun et vastaa suoraan, oletan että joko A. sinä petit ja mies jätti tai B. sinä jätit ja erotessa haukuit miehen lyttyyn

B oli ja kohtelin kyllä miestä erotessa rumasti. Mutta hän ei siitä tunnu kaunaa kantavan.

No mistä tiedät ettei hänellä ole uutta naista? Ei hänen niistä sinulle tarvitse kertoa ja ihan varmasti ei halua tavata sitä uutta teidän lasten läsnäollessa. Välytään turhalta draamalta. Fiksu mies.

Se on kyllä yksi kaikkein ärsyttävimpiä asioita ihmisen elämässä.

Taisi olla löytö tuo exä