Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Hirveä pakkomielle upouudesta tai pari vuotta vanhasta autosta
05.10.2019 |
En tiedä mikä minussa on, olen tässä asiassa tosi stereotyyppimiesmäinen ja himoitsen jatkuvasti autoja. Päätin ihan tarkoituksella ostaa vähän halvemman, koska auto ei ole sijoitus. Mutta jatkuvasti himoitsen autoja ja selailen niitä haikein mielin. Auto on pelkkä kulkuväline, miksi mieleni ei ymmärrä sitä vaan himoitsee aina vain uutta ja uutta ja erilaista!
Molemmat autoni ovat vuodelta 2011, siis eka ja sitten tämä johon sen vaihdoin. Nyt pitäisi tietysti olla ihan vähintään vuodelta 2014, mielellään 2016 tai tämän vuoden auto. MIKSI OLEN SEKAISIN.
Kommentit (12)
2016, 2017 tai 2018**
Mutta siis IHAN VÄHINTÄÄN 2016. Tarkoitin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tavallaan ihailen ihmisiä, joilla on pokkaa ajella rumilla autoilla. Itse haluan aina, että kaikki on upouutta, kiiltävää ja tuoksuvaa ja virheetöntä. Olen jo lapsena kierrellyt isän kanssa autokaupoilla ja jotenkin kiinnostus autoihin on aina ollut päivänselvää. Ap
Varmaan minua ahdistaisi omistaa upouusi auto, koska siihen tulee väkisinkin käytön jälkiä. Mutta silti haluan!!!
Kahdesti on ostettu uusi auto. Siis tilattu tehtaalta haluamillamme varusteilla ja värillä. Se on kiva, mutta kallis harrastus. Toinen uutena ostettu on nyt meillä kuudetta vuotta ja pois ei raskita vaihtaa. Ei sen takia, etteikö olisi rahaa, vaan auto on ollut niin mieluisa, että ei ole pienintäkään autokuumetta.
Kuka tykkää mistäkin. Saahan sitä autoistakin tykätä, mutta olisi hyvä, jos olisi ostoksiinsa tyytyväinen jonkin aikaa, eikä aina vain haaveilisi uudesta ja paremmasta. Oma autoni ei ole edes tältä vuosituhannelta. Sillä ajaa hyvin rapaisilla sorateillä, kun vie koiran metsään. Tärkeintä on neliveto, muulla ei ole niin väliä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun on pakko myöntää, että eka ajatukseni upean auton nähdessäni on, että joko se on työsuhdeauto tai sitten omistaja on köyhä ja asuu vaatimattomassa kopperossa, mutta on laittanut ainokaiset penninsä hienoon autoon. Ap
Vierailija kirjoitti:
Kuka tykkää mistäkin. Saahan sitä autoistakin tykätä, mutta olisi hyvä, jos olisi ostoksiinsa tyytyväinen jonkin aikaa, eikä aina vain haaveilisi uudesta ja paremmasta. Oma autoni ei ole edes tältä vuosituhannelta. Sillä ajaa hyvin rapaisilla sorateillä, kun vie koiran metsään. Tärkeintä on neliveto, muulla ei ole niin väliä.
Tiedän... Minulla on oikeasti asiat hyvin, hieno asunto ja kaikkea. Mutta kun himoitsen autoja ihan jatkuvasti, kuin mikäkin stereotyyppinen mies. Mutta olen nainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletkos Aloittaja kuullut fiksudiilistä?
Kompensoit jotain mitä et kokonaan pysty analysoimaan, kuitenkin sinulla on ”jalka oven välissä” mikä saa sinut kyseenalaistamaan. Järjen ja tunteen kautta tehtävät päätökset ovat parhaimmillaan tasapainoisessa mielessä, tällainen ajattelija pystyy analysoimaan itseään syvältä sisäpuolelta ja kaukaa ulkoapäin. Autokuumeesi on vain merkki jostain muusta ja sen voisi olla mikä tahansa asia tai tavara.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oletkos Aloittaja kuullut fiksudiilistä?
Googletin, mutta haluan omistaa autoni. Siitä saa aina muutaman tonnin uuden ostoon.
Autot herättävät minussakin ristiriitaisia tunteita. Siis järki ja tunteet tappelevat. Enimmäkseen järki on voitolla, mutta voin hyvin myös kuvitella että joku todellinen kaunotar voisi viedä järjen siihen malliin että lankeaisin ostamaan sen. Jaguar XE voisi olla sellainen järjen sumentava kaunotar.
Eri merkeistä on myös hyvin vahvoja mielikuvia. Jotain merkkejä ei pysty edes harkitsemaan, kun niiden kuskeilla on niin kusipäinen maine. Se on tavallaan harmikin, koska näillä voi olla kauniita ja houkuttelevia malleja. Mutta miksi maksaa itsensä kipeäksi siitä, että leimautuu kusipääksi? En suostu!
Eniten ehkä puhuttelevat autot, joissa yhdistyy sopivasti laatu, design ja hyvä mielikuva merkistä. Mutta aina niistä puuttuu joku ominaisuus tai ne on miehelle liian matalia (mies on 191 cm). Ei tässä voi voittaa, minulle kelpaava ei kelpaa miehelle ja kääntäen. Sitten kun olen leskirouva, ostan sellaisen mistä itse tykkään. (Järki estää ostamasta omaa, koska hallipaikkoja on vain yksi.)
Alue: Aihe vapaa
Tämä oli yksi syy miksi en uskaltanut laittaa kauheita summia autoon. Kun tiedän, etten ole ikinä tyytyväinen mihinkään enkä ikinä saisi rahoja takaisin myydessä. Oli siinä sekin, että kun rahat olivat osakkeissa, olisi niistä tullut hirveät verot maksettavaksi enkä halunnut ottaa riskiä, että tulee jotkut yllätysmätkyt perästä. Ihan tarpeeksi isoja mätkyjä tuli pari kertaa.