Lue keskustelun säännöt.
Kukaan joka pitää itseään OIKEASTI rumana ei kerro siitä avoimesti ja kepeästi tv:ssä
03.10.2019 |
Loukkaavaa meitä kohtaan, jotka oikeasti olemme koko elämämme kamppailleet sen kanssa, ettei kukaan vaan saisi tietää mitä ajattelemme itsestämme. Jo se tuntuu pahalta ajatella mitä muut meistä ajattelevat, miksi kukaan itse vielä mainitsisi rumuudestaan, että kaikki nekin jotka eivät ole niihin kasvojen virheisiin kiinnittänyt huomiota alkavatkin huomata että ahaa nyt tajuankin miksi tuo pitää itseään rumana.
Kommentit (88)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä rumia saa potkia.
Sinccis
Aww. Surkea keski-ikäinen juoponreppana yrittää päteä ja olla hauska.
Ei se ole hauskaa.
Tämä tulee konkretisoitumaan. Meneppä nukkumaan.
Sinccis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hymy kaunistaa kenet tahansa - jaa minutkin jonka etuhampaista tulee mieleen se Autot-leffan Martti. Eikä tietenkään ole varaa laittaa niitä mitenkään.
Täällä toinen martti! En mielestäni muuten ole kauhean ruma, mutta hampaat pilaavat muuten siedettävän naaman. En voi hymyillä suu auki, suu kiinni oleva hymy näyttää väkinäiseltä irvistukseltä ja ohentaa kapeita huulia. Yleensä kuvissa olen naama peruslukemilla kun muut hymyilevät ympärillä kauniisti hampaat loistaen. Julkisella ei oiota esteettisistä syistä eikä minullakaan ole varaa yksityiseen.
Lisäksi henkilöt tai hahmot, joilla on vastaavat etuhampaat, kuvataan sarjoissa, sarjakuvissa tai muualla aina jotenkin vähä-älyisinä ja ärsyttävinä, mikä tuntuu loukkaavalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä rumia saa potkia.
Sinccis
Ilmoitin viestisi asiattomaksi. Toivottavasti joudut IP-banniin.
Se joka muille toivoo ..
Sinccis
Vierailija kirjoitti:
Hohoijaa menkää metroasemalle arkiaamuna ja katselkaa sitä jengiä. Ei olla mikään hyvägeeninen kansa, jos näin inhorealistisia ollaan. Rumia ja rumahkoja naisia ja miehiä sekä tyttöjä ja poikia. Vanhuksista nyt puhumattakaan. Ei se ole niin vakavaa. Itse näen, että 10% väestöstä on oikeasti tosi hyvännäköisiä ja 15% suorastaan todella rumia (itse luleudun myös näihin ) ja se suuri massa 75% tavallista jengiä joka ei ulkonäöllään eritu mihinkään suuntaan. Pukeutumista ei oteta huomioon, vain kasvot ja jokseenkin kroppa. Tsemppiä
Ei ainakaan mua oma peilikuva miellytä yhtään sen enempää vaikka suuri osa ihmisistä näyttää nykyisin olevan ihan yhtä lihavia. Ihan yhtä kamalalta ne extrakilot näyttää muillakin, mutta ei se lohduta että muutkin näyttää rumilta ja muillakin olo on yhtä tukalan tympääntynyt ja vttuuntunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liityn ketjuun.
Olen itse tullut myös siihen tulokseen, että meikki tai edes kauneuskirurgia ei saa rumasta kaunista. Kauniin voi kyllä pilata leikkauksilla tai taviksen saada hieman kivemman näköisen, mutta ei ole leikkausta, joka tekisi rumasta kauniin tai edes perusnätin.
Oikeastaan uskon, että vaikka kaikki ihmiset olisivat sokeita, niin silti ulkoisesti kauniit erottuisivat positiivisesti joukosta. Eikä tällä ole mitään tekemistä sisäisen kauneuden tai itsetunnon kanssa.
Ihmiset, jotka sanovat pitäneensä itseään rumina, mutta ymmärtäneet sen johtuvan myöhemmin itseluottamuksen puutteesta eivät koskaan ole olleet rumia, joten asia ei myöskään korjaantunut itsetunnon kasvatuksella.
Ilkeys ei myöskään karkoita ihmisiä kuten yleensä halutaan väittää, ilkeys on ominaisuus joka vetää muita puoleensa ulkonäöstä riippumatta.
Kun rumuudesta tai mistä tahansa ominaisuudesta on sellainen tunne, että se on korjattavissa, kyseessä oli kuviteltu ominaisuus. Eli luulo, uskomus. Ei todellinen ominaisuus.
Mitään ei voi korjata, mutta ominaisuuksiensa kanssa voi oppia tulemaan toimeen.
Tämä juuri! Itsensä rumaksi kokevallakin voi olla hyvä itsetunto. Hyvä itsetunto vain perustuu muihin kuin ulkoisiin asioihin. Esimerkiksi ihminen voi olla menestynyt opinnoissaan ja nauttia tekemästään työstään tai saavutuksistaan. Ihmisellä voi olla paljon tärkeitä läheisiä ja perhe, joka tekee ihmisen onnelliseksi ja sitä kautta kokee tulevan hyväksytyksi yhteiskunnassa. Ihminen voi matkustella ja tutustua uusiin ihmisiin, mielekkäitä harrastuksia ja taitoja, nauttia elämästä ulkonäöstään riippumatta. Se ei silti poissulje sitä faktaa, että tällä ihmisellä on epäonnisen surkeat kasvojenpiirteet, iho tai ruumiinrakenne.
Joo, jos ei ole kovin visuaalinen tai visuaaliseti orientoitunut oma ja muiden ulkonäkö on yhden tekevää.
Ongelmallista rumien kannalta voi olla siinäkin tapauksessa kuitenkin miten ulkomaailma suhtautuu.
Itse en ole kärsinyt siitä, että esim. Läheiseni yrittivät "korjata" minut normaalin näköiseksi. Hiustenvärjäys- meikkaus- vaatetusvinkkejä sateli ja pettymys läheisten kasvoilla oli aina yhtä suuri kun kaikkien ehdotettujen toimenpiteiden jälkeen näytin edelleen rumalta. Koin suhtautumisen ihan viihdyttävänä.
Eniten on ärsyttänyt se, että rumana ei ole samoja sosiaalisia oikeuksia kuten itselleni tärkeintä, olla erimieltä(tai mitään mieltä) asioista ei-rumien kanssa (koska kateus). Todellinen maailma ei oikein kohtaa sitä elokuvamyyttiä kauniista bimbosta vaan todellisuudessa ihmisen uskottavuus on melko suorassa suhteessa viimekädessä kasvojen piirteisiin (ei vaatteisiin tai tyyliin).
Pari vuotta sitten oli muodikasta vlogaajien keskuudessa mainostaa rumuuttaan. Miljoonia tykkäyksiä saaneissa videoissa kauniissa valossa istui itse enkelten luomus meikittömänä finni poskellaan kertomassa tuntemuksiaan rumuudestaan. Miljoonia lohduttavia ja ihania kommentteja sateli.
Samaan aikaan oli myös pari rohkeampaa rumilusta laittanut saman henkisiä videoita, joihin oli saattanut tulla jopa yksi kommentti: mee pois netistä tai jotain vielä ikävämpää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse en kyllä juurikaan ole nähnyt rumia ihmisiä, vaikea kuvitella, miltä te omasta mielestä rumat näytätte. Tavallisen näköisiä on paljon ja ylupainoisia.
Itse olen sellainen, joka laittautuneena kääntää päitä, mutta välillä koen näyttäväni oudolta tai rumalta. Anteeksi. Tämän ketjun lukemisen myötä en valita tästä enää ikinä.
Vierailija kirjoitti:
Itse en kyllä juurikaan ole nähnyt rumia ihmisiä, vaikea kuvitella, miltä te omasta mielestä rumat näytätte. Tavallisen näköisiä on paljon ja ylupainoisia.
Itse olen sellainen, joka laittautuneena kääntää päitä, mutta välillä koen näyttäväni oudolta tai rumalta. Anteeksi. Tämän ketjun lukemisen myötä en valita tästä enää ikinä.
Saatat muistaa kouluajoilta jonkun, jota kiusattiin jonkin ulkonäköominaisuuden takia. Ehkä sinulla on joku vähän reppanan oloinen naapuri tai työkaveri, joka herättää sinussa sääliä - tai ehkä koet olosi hänen seurassaan vähän epämukavaksi. Et oikein tiedä, mihin katsoisit, koska hänen naamansa on mielestäsi epämiellyttävä ja omituinen.
Kun vähän aikaa mietit ja oikein pinnistelet, ehkä saatat muistaa nähneesi ruman ihmisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse en kyllä juurikaan ole nähnyt rumia ihmisiä, vaikea kuvitella, miltä te omasta mielestä rumat näytätte. Tavallisen näköisiä on paljon ja ylupainoisia.
Itse olen sellainen, joka laittautuneena kääntää päitä, mutta välillä koen näyttäväni oudolta tai rumalta. Anteeksi. Tämän ketjun lukemisen myötä en valita tästä enää ikinä.
No onpa hyvä, että kaunotar vilkaisi meitä rumiluksia, sai oppitunnin elämästä ja alkoi arvostaa kauneuttaan. Eipä ollut ensimmäinen kerta, kun näin tapahtui.
Nykyistä nuorisokulttuuria kyllä vaivaa ajoittain äärimmäinen pinnallisuus. Kun ihmisen identiteetti rakentuu korostuneesti sen kautta, että kuinka komeita/kauniita kuvia saa otettua Instagrammiin, niin hänen tietotaitonsa ja kykynsä pärjätä yhteiskunnassa jäävät kehittymättä. Nuorisossa on kasvava joukko "mallipoikia" ja "mallityttöjä", jotka saavat itsensä näyttämään hyviltä instassa, mutta joiden pää on pelkkää sahanpurua. Reaalitodellisuudessa nämä höppänät aiheuttavat vaivaantuneisuutta työelämässä ja muualla, jossa pitäisi oikeasti osatakin jotain muuta, kuin ihastella selfiestä omaa pärstäänsä ja saada sydäreitä siitä, kun leukaan nousee finni, eikä sitä kutsua malliksi Milanoon sitten tullutkaan. Rumiluksia ehdottaisin sulkemaan telkun tai ainakin välttämään Lindan haastatteluja, jos se aiheuttaa noin suuria traumatakaumia. Elämässä on takuulla suurempiakin tragedioita kuin vino nenä tai akne, vaikka se tietyssä elämän vaiheessa tuntuukin ehkä vaikealta hyväksyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nykyistä nuorisokulttuuria kyllä vaivaa ajoittain äärimmäinen pinnallisuus. Kun ihmisen identiteetti rakentuu korostuneesti sen kautta, että kuinka komeita/kauniita kuvia saa otettua Instagrammiin, niin hänen tietotaitonsa ja kykynsä pärjätä yhteiskunnassa jäävät kehittymättä. Nuorisossa on kasvava joukko "mallipoikia" ja "mallityttöjä", jotka saavat itsensä näyttämään hyviltä instassa, mutta joiden pää on pelkkää sahanpurua. Reaalitodellisuudessa nämä höppänät aiheuttavat vaivaantuneisuutta työelämässä ja muualla, jossa pitäisi oikeasti osatakin jotain muuta, kuin ihastella selfiestä omaa pärstäänsä ja saada sydäreitä siitä, kun leukaan nousee finni, eikä sitä kutsua malliksi Milanoon sitten tullutkaan. Rumiluksia ehdottaisin sulkemaan telkun tai ainakin välttämään Lindan haastatteluja, jos se aiheuttaa noin suuria traumatakaumia. Elämässä on takuulla suurempiakin tragedioita kuin vino nenä tai akne, vaikka se tietyssä elämän vaiheessa tuntuukin ehkä vaikealta hyväksyä.
Miksi tulet tähän ketjuun halveksimaan meitä, kun jaamme kokemuksia ja yritämme antaa vertaistukea toisillemme? Tähän ketjuun kirjoittaneilla on monenlaisia taustatarinoita ja elämänkokemuksia. Toisille "vino nenä tai akne" voi hyvinkin olla elämän suurin tragedia, jos on tullut kiusatuksi, haukutuksi, hakatuksi tai julkisesti nolatuksi ulkonäkönsä takia. Toisilla taas rumuus ei ole juurikaan vaikuttanut itsetuntoon, vaikka henkilö tiedostaakin oman rumuutensa ja sen merkityksen. Joku taas on saattanut menettää ulkonäkönsä vaikkapa onnettomuudessa - siinä sinulle tragediaa.
Miksi et kohdista (sinänsä aiheellista) pinnallisuuden kritiikkiäsi suoraan noille Insta-tyypeille - tai vaikka Lindalle? Hehän pitävät yllä sitä pinnallisuuskulttuuria, josta me rumilukset kärsimme eniten.
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen kovasti millaisen kuvan Linda antaa tyttärilleen. Joka haastattelussa kailottaa olevansa ruma ja seuraavassa lauseessa kehuu olevansa ainoa suomalainen joka on hyväksytty johonkin Playboyn numeroon tai kanteen. Jos kaikki eivät pidä tätä miestenlehdessä esiintymistä saavutuksena saa raivarit.
Toivottavasti Lindan tyttärillä ei ole samaa kohtaloa kuin sukulaisnaiseni lapsilla. Tämä sukulaisnainen on aina kailottanut rumuuttaan ja yrittänyt nuoresta asti meikillä muuttaa kasvonpiirteitään. Nyt hänellä on kaksi tytärtä joista molemmat puhuvat jatkuvasti somessa ulkonäköjuttuja ja meikkaavat itseään useita tunteja Kim Kardashianin näköiseksi. Molemmilla tytöillä on masennuslääkitys ja toinen käy terapiassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen kovasti millaisen kuvan Linda antaa tyttärilleen. Joka haastattelussa kailottaa olevansa ruma ja seuraavassa lauseessa kehuu olevansa ainoa suomalainen joka on hyväksytty johonkin Playboyn numeroon tai kanteen. Jos kaikki eivät pidä tätä miestenlehdessä esiintymistä saavutuksena saa raivarit.
Toivottavasti Lindan tyttärillä ei ole samaa kohtaloa kuin sukulaisnaiseni lapsilla. Tämä sukulaisnainen on aina kailottanut rumuuttaan ja yrittänyt nuoresta asti meikillä muuttaa kasvonpiirteitään. Nyt hänellä on kaksi tytärtä joista molemmat puhuvat jatkuvasti somessa ulkonäköjuttuja ja meikkaavat itseään useita tunteja Kim Kardashianin näköiseksi. Molemmilla tytöillä on masennuslääkitys ja toinen käy terapiassa.
Tuli mieleen muuan näkemäni dokkari, jossa kerrottiin jonkun brittijulkkiksen laihdutuksesta. Nainen piti lastaan sylissä peilin edessä, ja kysyi lapselta "onko äiti lihava?" Lapsi vastasi siihen, että "mami on pullea" tjsp, lapsen tapaan totuudenmukaisesti mutta ei ilkeästi. Nainen närkästyi selvästi. Tuli ihan outo tunne sen pätkän katsomisesta. Se lapsi oppii varmaan pienestä pitäen kävelemään munankuorilla (mutta ei ollut vielä siinä vaiheessa oppinut sitä) ja valitsemaan sanansa tarkoin, jottei äidille tule paha mieli ja ettei äiti suutu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liityn ketjuun.
Olen itse tullut myös siihen tulokseen, että meikki tai edes kauneuskirurgia ei saa rumasta kaunista. Kauniin voi kyllä pilata leikkauksilla tai taviksen saada hieman kivemman näköisen, mutta ei ole leikkausta, joka tekisi rumasta kauniin tai edes perusnätin.
Oikeastaan uskon, että vaikka kaikki ihmiset olisivat sokeita, niin silti ulkoisesti kauniit erottuisivat positiivisesti joukosta. Eikä tällä ole mitään tekemistä sisäisen kauneuden tai itsetunnon kanssa.
Ihmiset, jotka sanovat pitäneensä itseään rumina, mutta ymmärtäneet sen johtuvan myöhemmin itseluottamuksen puutteesta eivät koskaan ole olleet rumia, joten asia ei myöskään korjaantunut itsetunnon kasvatuksella.
Ilkeys ei myöskään karkoita ihmisiä kuten yleensä halutaan väittää, ilkeys on ominaisuus joka vetää muita puoleensa ulkonäöstä riippumatta.
Kun rumuudesta tai mistä tahansa ominaisuudesta on sellainen tunne, että se on korjattavissa, kyseessä oli kuviteltu ominaisuus. Eli luulo, uskomus. Ei todellinen ominaisuus.
Mitään ei voi korjata, mutta ominaisuuksiensa kanssa voi oppia tulemaan toimeen.
Tämä juuri! Itsensä rumaksi kokevallakin voi olla hyvä itsetunto. Hyvä itsetunto vain perustuu muihin kuin ulkoisiin asioihin. Esimerkiksi ihminen voi olla menestynyt opinnoissaan ja nauttia tekemästään työstään tai saavutuksistaan. Ihmisellä voi olla paljon tärkeitä läheisiä ja perhe, joka tekee ihmisen onnelliseksi ja sitä kautta kokee tulevan hyväksytyksi yhteiskunnassa. Ihminen voi matkustella ja tutustua uusiin ihmisiin, mielekkäitä harrastuksia ja taitoja, nauttia elämästä ulkonäöstään riippumatta. Se ei silti poissulje sitä faktaa, että tällä ihmisellä on epäonnisen surkeat kasvojenpiirteet, iho tai ruumiinrakenne.
Joo, jos ei ole kovin visuaalinen tai visuaaliseti orientoitunut oma ja muiden ulkonäkö on yhden tekevää.
Ongelmallista rumien kannalta voi olla siinäkin tapauksessa kuitenkin miten ulkomaailma suhtautuu.
Itse en ole kärsinyt siitä, että esim. Läheiseni yrittivät "korjata" minut normaalin näköiseksi. Hiustenvärjäys- meikkaus- vaatetusvinkkejä sateli ja pettymys läheisten kasvoilla oli aina yhtä suuri kun kaikkien ehdotettujen toimenpiteiden jälkeen näytin edelleen rumalta. Koin suhtautumisen ihan viihdyttävänä.
Eniten on ärsyttänyt se, että rumana ei ole samoja sosiaalisia oikeuksia kuten itselleni tärkeintä, olla erimieltä(tai mitään mieltä) asioista ei-rumien kanssa (koska kateus). Todellinen maailma ei oikein kohtaa sitä elokuvamyyttiä kauniista bimbosta vaan todellisuudessa ihmisen uskottavuus on melko suorassa suhteessa viimekädessä kasvojen piirteisiin (ei vaatteisiin tai tyyliin).
Pari vuotta sitten oli muodikasta vlogaajien keskuudessa mainostaa rumuuttaan. Miljoonia tykkäyksiä saaneissa videoissa kauniissa valossa istui itse enkelten luomus meikittömänä finni poskellaan kertomassa tuntemuksiaan rumuudestaan. Miljoonia lohduttavia ja ihania kommentteja sateli.
Samaan aikaan oli myös pari rohkeampaa rumilusta laittanut saman henkisiä videoita, joihin oli saattanut tulla jopa yksi kommentti: mee pois netistä tai jotain vielä ikävämpää.
Tuo kateuskortti on kyllä jännä. Kauniita (tai varakkaita) ihmisiä ei saisi kritisoida mistään vaan kaikki kritiikki laitetaan helposti kateuden piikkiin. Täytyisi ymmärtää, että ihan kaikki asiat ei kuitenkaan pyöri jonkun ihmisen hyvän tai huonon ulkonäön ympärillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liityn ketjuun.
Olen itse tullut myös siihen tulokseen, että meikki tai edes kauneuskirurgia ei saa rumasta kaunista. Kauniin voi kyllä pilata leikkauksilla tai taviksen saada hieman kivemman näköisen, mutta ei ole leikkausta, joka tekisi rumasta kauniin tai edes perusnätin.
Oikeastaan uskon, että vaikka kaikki ihmiset olisivat sokeita, niin silti ulkoisesti kauniit erottuisivat positiivisesti joukosta. Eikä tällä ole mitään tekemistä sisäisen kauneuden tai itsetunnon kanssa.
Ihmiset, jotka sanovat pitäneensä itseään rumina, mutta ymmärtäneet sen johtuvan myöhemmin itseluottamuksen puutteesta eivät koskaan ole olleet rumia, joten asia ei myöskään korjaantunut itsetunnon kasvatuksella.
Ilkeys ei myöskään karkoita ihmisiä kuten yleensä halutaan väittää, ilkeys on ominaisuus joka vetää muita puoleensa ulkonäöstä riippumatta.
Kun rumuudesta tai mistä tahansa ominaisuudesta on sellainen tunne, että se on korjattavissa, kyseessä oli kuviteltu ominaisuus. Eli luulo, uskomus. Ei todellinen ominaisuus.
Mitään ei voi korjata, mutta ominaisuuksiensa kanssa voi oppia tulemaan toimeen.
Tämä juuri! Itsensä rumaksi kokevallakin voi olla hyvä itsetunto. Hyvä itsetunto vain perustuu muihin kuin ulkoisiin asioihin. Esimerkiksi ihminen voi olla menestynyt opinnoissaan ja nauttia tekemästään työstään tai saavutuksistaan. Ihmisellä voi olla paljon tärkeitä läheisiä ja perhe, joka tekee ihmisen onnelliseksi ja sitä kautta kokee tulevan hyväksytyksi yhteiskunnassa. Ihminen voi matkustella ja tutustua uusiin ihmisiin, mielekkäitä harrastuksia ja taitoja, nauttia elämästä ulkonäöstään riippumatta. Se ei silti poissulje sitä faktaa, että tällä ihmisellä on epäonnisen surkeat kasvojenpiirteet, iho tai ruumiinrakenne.
Joo, jos ei ole kovin visuaalinen tai visuaaliseti orientoitunut oma ja muiden ulkonäkö on yhden tekevää.
Ongelmallista rumien kannalta voi olla siinäkin tapauksessa kuitenkin miten ulkomaailma suhtautuu.
Itse en ole kärsinyt siitä, että esim. Läheiseni yrittivät "korjata" minut normaalin näköiseksi. Hiustenvärjäys- meikkaus- vaatetusvinkkejä sateli ja pettymys läheisten kasvoilla oli aina yhtä suuri kun kaikkien ehdotettujen toimenpiteiden jälkeen näytin edelleen rumalta. Koin suhtautumisen ihan viihdyttävänä.
Eniten on ärsyttänyt se, että rumana ei ole samoja sosiaalisia oikeuksia kuten itselleni tärkeintä, olla erimieltä(tai mitään mieltä) asioista ei-rumien kanssa (koska kateus). Todellinen maailma ei oikein kohtaa sitä elokuvamyyttiä kauniista bimbosta vaan todellisuudessa ihmisen uskottavuus on melko suorassa suhteessa viimekädessä kasvojen piirteisiin (ei vaatteisiin tai tyyliin).
Pari vuotta sitten oli muodikasta vlogaajien keskuudessa mainostaa rumuuttaan. Miljoonia tykkäyksiä saaneissa videoissa kauniissa valossa istui itse enkelten luomus meikittömänä finni poskellaan kertomassa tuntemuksiaan rumuudestaan. Miljoonia lohduttavia ja ihania kommentteja sateli.
Samaan aikaan oli myös pari rohkeampaa rumilusta laittanut saman henkisiä videoita, joihin oli saattanut tulla jopa yksi kommentti: mee pois netistä tai jotain vielä ikävämpää.Tuo kateuskortti on kyllä jännä. Kauniita (tai varakkaita) ihmisiä ei saisi kritisoida mistään vaan kaikki kritiikki laitetaan helposti kateuden piikkiin. Täytyisi ymmärtää, että ihan kaikki asiat ei kuitenkaan pyöri jonkun ihmisen hyvän tai huonon ulkonäön ympärillä.
Sekin on jännää, kun kauniit naiset valittavat, miten vaikeaa heidän on löytää naispuolisia ystäviä. Tietysti selittävät asian kateudella.
On ihan tutkittu tosiasia, että kauniiseen ihmiseen suhtaudutaan myönteisemmin kuin rumaan. Kauniilla ihmisillä on enemmän ystäviä, enemmän sosiaalista elämää, he saavat keskimäärin parempaa palkkaa jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hohoijaa menkää metroasemalle arkiaamuna ja katselkaa sitä jengiä. Ei olla mikään hyvägeeninen kansa, jos näin inhorealistisia ollaan. Rumia ja rumahkoja naisia ja miehiä sekä tyttöjä ja poikia. Vanhuksista nyt puhumattakaan. Ei se ole niin vakavaa. Itse näen, että 10% väestöstä on oikeasti tosi hyvännäköisiä ja 15% suorastaan todella rumia (itse luleudun myös näihin ) ja se suuri massa 75% tavallista jengiä joka ei ulkonäöllään eritu mihinkään suuntaan. Pukeutumista ei oteta huomioon, vain kasvot ja jokseenkin kroppa. Tsemppiä
Tällainen muiden haukkuminen ei auta tässä asiassa ainakaan mua yhtään. Lisäksi joka kerta kun menen ulos, näen kaikkialla kauniita/söpöjä naisia, en ole koskaan oikein edes ymmärtänyt näitä puheita. Tästä tulee mulle lähinnä sellainen olo, että puhuja/kirjoittaja itse arvioi niin karulla kädellä muita, että hänestä mun silmissä hyvännäköiset ihmiset on rumia...
Samaa mieltä. Mielestäni Suomessa on paljon vähintäänkin nättejä naisia. Ulkonäköön liittyvä kansallinen ongelma on mielestäni ennemminkin huono pukeutuminen ja tyylitajuttomuus, kuin mukamas erityisen huonot geenit. Kesäisin usein näkee nuoria naisia, jotka olisivat hyvällä meikillä ja hiuksilla, kivassa mekossa suorastaan upeita ilmestyksiä, mutta sensijaan he käyttävät hm:n nirunarurättitoppeja ja persesortseja ja hiukset on tietty värjätty överisti ja juurikasvu rehottaa. Vanhempien ikäluokkien keskuudessa vallitsee yksinkertiaesti välinpitämättömyys ja vanhakantainen peruskielteinen asenne laittautumista kohtaan.
Esteetikkona, ja myöskin valitettavan rumana naisena, harmittaa suuresti nähdä ihmisiä, joissa olisi potentiaalia näyttää upeilta jos vain heräisivät asiaan.
Kaunis on kaunis vaikka perunasäkkiin puheutuneena, ruma on ruma vaikka kuinka laittautuisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hohoijaa menkää metroasemalle arkiaamuna ja katselkaa sitä jengiä. Ei olla mikään hyvägeeninen kansa, jos näin inhorealistisia ollaan. Rumia ja rumahkoja naisia ja miehiä sekä tyttöjä ja poikia. Vanhuksista nyt puhumattakaan. Ei se ole niin vakavaa. Itse näen, että 10% väestöstä on oikeasti tosi hyvännäköisiä ja 15% suorastaan todella rumia (itse luleudun myös näihin ) ja se suuri massa 75% tavallista jengiä joka ei ulkonäöllään eritu mihinkään suuntaan. Pukeutumista ei oteta huomioon, vain kasvot ja jokseenkin kroppa. Tsemppiä
Tällainen muiden haukkuminen ei auta tässä asiassa ainakaan mua yhtään. Lisäksi joka kerta kun menen ulos, näen kaikkialla kauniita/söpöjä naisia, en ole koskaan oikein edes ymmärtänyt näitä puheita. Tästä tulee mulle lähinnä sellainen olo, että puhuja/kirjoittaja itse arvioi niin karulla kädellä muita, että hänestä mun silmissä hyvännäköiset ihmiset on rumia...
Samaa mieltä. Mielestäni Suomessa on paljon vähintäänkin nättejä naisia. Ulkonäköön liittyvä kansallinen ongelma on mielestäni ennemminkin huono pukeutuminen ja tyylitajuttomuus, kuin mukamas erityisen huonot geenit. Kesäisin usein näkee nuoria naisia, jotka olisivat hyvällä meikillä ja hiuksilla, kivassa mekossa suorastaan upeita ilmestyksiä, mutta sensijaan he käyttävät hm:n nirunarurättitoppeja ja persesortseja ja hiukset on tietty värjätty överisti ja juurikasvu rehottaa. Vanhempien ikäluokkien keskuudessa vallitsee yksinkertiaesti välinpitämättömyys ja vanhakantainen peruskielteinen asenne laittautumista kohtaan.
Esteetikkona, ja myöskin valitettavan rumana naisena, harmittaa suuresti nähdä ihmisiä, joissa olisi potentiaalia näyttää upeilta jos vain heräisivät asiaan.
Kaunis on kaunis vaikka perunasäkkiin puheutuneena, ruma on ruma vaikka kuinka laittautuisi.
Totta. Tuon kirjoittajan pointti taisi kuitenkin olla se, että suurin osa suomalaisista on melko tavallisen näköisiä, ei suinkaan rumia, vaikka niin väitetäänkin usein. Ja tavallisen näköinen ihminen saa itsestään ihan kivan näköisen pienellä panostuksella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liityn ketjuun.
Olen itse tullut myös siihen tulokseen, että meikki tai edes kauneuskirurgia ei saa rumasta kaunista. Kauniin voi kyllä pilata leikkauksilla tai taviksen saada hieman kivemman näköisen, mutta ei ole leikkausta, joka tekisi rumasta kauniin tai edes perusnätin.
Oikeastaan uskon, että vaikka kaikki ihmiset olisivat sokeita, niin silti ulkoisesti kauniit erottuisivat positiivisesti joukosta. Eikä tällä ole mitään tekemistä sisäisen kauneuden tai itsetunnon kanssa.
Ihmiset, jotka sanovat pitäneensä itseään rumina, mutta ymmärtäneet sen johtuvan myöhemmin itseluottamuksen puutteesta eivät koskaan ole olleet rumia, joten asia ei myöskään korjaantunut itsetunnon kasvatuksella.
Ilkeys ei myöskään karkoita ihmisiä kuten yleensä halutaan väittää, ilkeys on ominaisuus joka vetää muita puoleensa ulkonäöstä riippumatta.
Kun rumuudesta tai mistä tahansa ominaisuudesta on sellainen tunne, että se on korjattavissa, kyseessä oli kuviteltu ominaisuus. Eli luulo, uskomus. Ei todellinen ominaisuus.
Mitään ei voi korjata, mutta ominaisuuksiensa kanssa voi oppia tulemaan toimeen.
Tämä juuri! Itsensä rumaksi kokevallakin voi olla hyvä itsetunto. Hyvä itsetunto vain perustuu muihin kuin ulkoisiin asioihin. Esimerkiksi ihminen voi olla menestynyt opinnoissaan ja nauttia tekemästään työstään tai saavutuksistaan. Ihmisellä voi olla paljon tärkeitä läheisiä ja perhe, joka tekee ihmisen onnelliseksi ja sitä kautta kokee tulevan hyväksytyksi yhteiskunnassa. Ihminen voi matkustella ja tutustua uusiin ihmisiin, mielekkäitä harrastuksia ja taitoja, nauttia elämästä ulkonäöstään riippumatta. Se ei silti poissulje sitä faktaa, että tällä ihmisellä on epäonnisen surkeat kasvojenpiirteet, iho tai ruumiinrakenne.
Joo, jos ei ole kovin visuaalinen tai visuaaliseti orientoitunut oma ja muiden ulkonäkö on yhden tekevää.
Ongelmallista rumien kannalta voi olla siinäkin tapauksessa kuitenkin miten ulkomaailma suhtautuu.
Itse en ole kärsinyt siitä, että esim. Läheiseni yrittivät "korjata" minut normaalin näköiseksi. Hiustenvärjäys- meikkaus- vaatetusvinkkejä sateli ja pettymys läheisten kasvoilla oli aina yhtä suuri kun kaikkien ehdotettujen toimenpiteiden jälkeen näytin edelleen rumalta. Koin suhtautumisen ihan viihdyttävänä.
Eniten on ärsyttänyt se, että rumana ei ole samoja sosiaalisia oikeuksia kuten itselleni tärkeintä, olla erimieltä(tai mitään mieltä) asioista ei-rumien kanssa (koska kateus). Todellinen maailma ei oikein kohtaa sitä elokuvamyyttiä kauniista bimbosta vaan todellisuudessa ihmisen uskottavuus on melko suorassa suhteessa viimekädessä kasvojen piirteisiin (ei vaatteisiin tai tyyliin).
Pari vuotta sitten oli muodikasta vlogaajien keskuudessa mainostaa rumuuttaan. Miljoonia tykkäyksiä saaneissa videoissa kauniissa valossa istui itse enkelten luomus meikittömänä finni poskellaan kertomassa tuntemuksiaan rumuudestaan. Miljoonia lohduttavia ja ihania kommentteja sateli.
Samaan aikaan oli myös pari rohkeampaa rumilusta laittanut saman henkisiä videoita, joihin oli saattanut tulla jopa yksi kommentti: mee pois netistä tai jotain vielä ikävämpää.Tuo kateuskortti on kyllä jännä. Kauniita (tai varakkaita) ihmisiä ei saisi kritisoida mistään vaan kaikki kritiikki laitetaan helposti kateuden piikkiin. Täytyisi ymmärtää, että ihan kaikki asiat ei kuitenkaan pyöri jonkun ihmisen hyvän tai huonon ulkonäön ympärillä.
Sekin on jännää, kun kauniit naiset valittavat, miten vaikeaa heidän on löytää naispuolisia ystäviä. Tietysti selittävät asian kateudella.
On ihan tutkittu tosiasia, että kauniiseen ihmiseen suhtaudutaan myönteisemmin kuin rumaan. Kauniilla ihmisillä on enemmän ystäviä, enemmän sosiaalista elämää, he saavat keskimäärin parempaa palkkaa jne.
Palkkani on kunnossa. Tosin minun työssäni ensimmäisenä arvostetaan mitä saa aikaan.
Jossain toisessa edustustehtävässä varmaan tuo voi pitää paikkansakin.
Sinccis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liityn ketjuun.
Olen itse tullut myös siihen tulokseen, että meikki tai edes kauneuskirurgia ei saa rumasta kaunista. Kauniin voi kyllä pilata leikkauksilla tai taviksen saada hieman kivemman näköisen, mutta ei ole leikkausta, joka tekisi rumasta kauniin tai edes perusnätin.
Oikeastaan uskon, että vaikka kaikki ihmiset olisivat sokeita, niin silti ulkoisesti kauniit erottuisivat positiivisesti joukosta. Eikä tällä ole mitään tekemistä sisäisen kauneuden tai itsetunnon kanssa.
Ihmiset, jotka sanovat pitäneensä itseään rumina, mutta ymmärtäneet sen johtuvan myöhemmin itseluottamuksen puutteesta eivät koskaan ole olleet rumia, joten asia ei myöskään korjaantunut itsetunnon kasvatuksella.
Ilkeys ei myöskään karkoita ihmisiä kuten yleensä halutaan väittää, ilkeys on ominaisuus joka vetää muita puoleensa ulkonäöstä riippumatta.
Kun rumuudesta tai mistä tahansa ominaisuudesta on sellainen tunne, että se on korjattavissa, kyseessä oli kuviteltu ominaisuus. Eli luulo, uskomus. Ei todellinen ominaisuus.
Mitään ei voi korjata, mutta ominaisuuksiensa kanssa voi oppia tulemaan toimeen.
Tämä juuri! Itsensä rumaksi kokevallakin voi olla hyvä itsetunto. Hyvä itsetunto vain perustuu muihin kuin ulkoisiin asioihin. Esimerkiksi ihminen voi olla menestynyt opinnoissaan ja nauttia tekemästään työstään tai saavutuksistaan. Ihmisellä voi olla paljon tärkeitä läheisiä ja perhe, joka tekee ihmisen onnelliseksi ja sitä kautta kokee tulevan hyväksytyksi yhteiskunnassa. Ihminen voi matkustella ja tutustua uusiin ihmisiin, mielekkäitä harrastuksia ja taitoja, nauttia elämästä ulkonäöstään riippumatta. Se ei silti poissulje sitä faktaa, että tällä ihmisellä on epäonnisen surkeat kasvojenpiirteet, iho tai ruumiinrakenne.
Joo, jos ei ole kovin visuaalinen tai visuaaliseti orientoitunut oma ja muiden ulkonäkö on yhden tekevää.
Ongelmallista rumien kannalta voi olla siinäkin tapauksessa kuitenkin miten ulkomaailma suhtautuu.
Itse en ole kärsinyt siitä, että esim. Läheiseni yrittivät "korjata" minut normaalin näköiseksi. Hiustenvärjäys- meikkaus- vaatetusvinkkejä sateli ja pettymys läheisten kasvoilla oli aina yhtä suuri kun kaikkien ehdotettujen toimenpiteiden jälkeen näytin edelleen rumalta. Koin suhtautumisen ihan viihdyttävänä.
Eniten on ärsyttänyt se, että rumana ei ole samoja sosiaalisia oikeuksia kuten itselleni tärkeintä, olla erimieltä(tai mitään mieltä) asioista ei-rumien kanssa (koska kateus). Todellinen maailma ei oikein kohtaa sitä elokuvamyyttiä kauniista bimbosta vaan todellisuudessa ihmisen uskottavuus on melko suorassa suhteessa viimekädessä kasvojen piirteisiin (ei vaatteisiin tai tyyliin).
Pari vuotta sitten oli muodikasta vlogaajien keskuudessa mainostaa rumuuttaan. Miljoonia tykkäyksiä saaneissa videoissa kauniissa valossa istui itse enkelten luomus meikittömänä finni poskellaan kertomassa tuntemuksiaan rumuudestaan. Miljoonia lohduttavia ja ihania kommentteja sateli.
Samaan aikaan oli myös pari rohkeampaa rumilusta laittanut saman henkisiä videoita, joihin oli saattanut tulla jopa yksi kommentti: mee pois netistä tai jotain vielä ikävämpää.Tuo kateuskortti on kyllä jännä. Kauniita (tai varakkaita) ihmisiä ei saisi kritisoida mistään vaan kaikki kritiikki laitetaan helposti kateuden piikkiin. Täytyisi ymmärtää, että ihan kaikki asiat ei kuitenkaan pyöri jonkun ihmisen hyvän tai huonon ulkonäön ympärillä.
Sekin on jännää, kun kauniit naiset valittavat, miten vaikeaa heidän on löytää naispuolisia ystäviä. Tietysti selittävät asian kateudella.
On ihan tutkittu tosiasia, että kauniiseen ihmiseen suhtaudutaan myönteisemmin kuin rumaan. Kauniilla ihmisillä on enemmän ystäviä, enemmän sosiaalista elämää, he saavat keskimäärin parempaa palkkaa jne.
Naisethan ovat kateellisia. Kuten sinä.
Juuri todistat asian todeksi.
Sinccis
Naisten suurin ongelma oikeastaan onkin kateus. Se on se, mitä teidän pitäisi työstää. Ei rumuutta, eikä muutakaan mikä on tarina oman päänne sisällä, mutta te vain ette suostu uskomaan sitä, kun viisaammat kertovat.
Ystävänne,
Sinccis
Useimmat miehet luulevat olevansa hyvännäköisiä, joten he eivät voisi väittää olevansa rumia, koska he eivät ymmärrä olevansa. Surullista.
Sinä et ole edes AJATTELIJA.
Mutta tyhmiä olette, kuin saappaat.
Siitä annan teille krediitit. Siinä voitatte minut ylivoimaisesti.
Sinccis