Tarvitsen tsemppiä eroon.

Olemme mieheni kanssa olleet yhdessä kymmenen vuotta. Olemme kihloissa, ja onneksi emme menneet naimisiin, vaikka muutama vuosi sitten meinattiin alkaa suunnittelemaan.
Noin kaksi vuotta on ollut täyttä alamäkeä, enkä halua miestäni enää seksuaalisesti. Muutenkin koen ettei meillä ole enää mitään yhteistä. Hän juo todella paljon, mistä olemme tapelleet useita kertoja. Juo siis viikollakin työpäivän päätteeksi vähintään pari olutta. Viikonloppuisin meneekin niin paljon, ettei osaa edes nimeään sanoa. Hän on myös ihan hirveä minua kohtaan humalassa. Ei ole väkivaltainen, mutta kiukuttelee, haistattelee ja haukkuu. Selvinpäin pyytelee anteeksi ja sanoo ettei todellakaan ole tarkoittanut, ja vetoaa siihen, että on ollut niin kännissä, ettei ole ymmärtänyt mitään.
En tiedä miten olen näin pitkään katsellut tätä menoa. Sanoin joskus miehelleni haluavani erota, mutta hän alkoi uhkailemaan, että aikoo pilata elämäni. Tällä hetkellä oikeasti pelkään, että mitä jos hän oikeasti saakin minut vaikka taloudellisesti niin kovin vaikeuksiin, etten selviä? Meillä ei onneksi ole lapsia mistä tapella. Ainoastaan yhteinen omistusasunto.
Olen nyt viikon verran itkenyt päivittäin, ja oloni on niin pahoinvoiva, että päätä särkee ja oksettaa koko ajan. Olen tehnyt päätöksen, että nyt lähden, mutta en saa sitä sanottua.
Kertokaa omia kokemuksia, ja kuinka olette hoitaneet eron. Tarvitsen nyt tukea, ja rohkaisua. Minulla on onneksi myös ystäviä ja oma perheeni täysin tukenani.