Miksi naiset sekoavat vaatteista?
Aiemmin vaatteet eivät kiinnostaneet. Annoin äidin ostaa ne, ja puin päälleni hirveitä asukokonaisuuksia. Vielä lukiossakin saatoin pukeutua kokonaan yhteen väriin tai käyttää 2 numeroa liian isoja vaatteita. Harva vaate edes oli oikeaa kokoa kun äiti vaan kantoi ne kirpparilta. Pieniä muutoksia tapahtui kun rupesin seurustelemaan. Silloin vielä suutuin jos mies kehtasikin sanoa ettei joku vaate näytä hyvältä. Muutamia hupparin heitin pois. Kerran kaupassa sovitin liian pieneksi luulemaani takkia ja se olikin sopiva. Silloin tajusin kunnolla että jotain on tehtävä. Pikkuhiljaa vaihdoin vaatteeni pienempiin. Viime keväänä myös ymmärsin että väriäkin pitäisi katsoa, ja hävitin inhokit konmarittamalla.
Nyt omistan vain täydellisiä vaatteita jotka ovat samaa värimaailmaa. Pari rumaa omistan tunnearvon vuoksi. Haaveilen vaaleanpunaisesta kevättakista. Miksi syksytakki ei riitä molemmille vuodenajoille? Mitä tämä sekoilu on?
Kommentit (4)
No miksi sekosit? Puhut syyskuussa kehittäjistä, mitä ihmettä?
Itselläni alkoi vaatehulluuh vakituisen työn myötä. Yhtäkkiä vaan pitää saada kaikenlaisia vaatteita ja näyttää hyvältä. Ihan hullua.
Siitä vaatehulluudesta tulee myös usein ähky ja ahdistus. Siivoat kaiken ylimääräisen vaatekaapista ja tunnet helpotusta.
up