Miten te muut masentuneet saatte tehtyä pakollisia asioita, kuten siivoaminen?
Itse en millään saa tehtyä viikkosiivousta. Tällä hetkellä kotona ja aika menee netissä.
Kommentit (29)
Kuten muutkin on kertoneet, aloitan pienestä. Etenen askel kerrallaan enkä mieti suurta tekemätöntä kokonaisuutta.
Joskus päivän suurin saavutus on, että olen jaksanut nousta ylös, harjata hampaat ja syödä aamupalan. Toisina päivinä olen saanut montakin asiaa aikaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
En edes muista, koska olen viimeksi siivonnut kunnolla...
Tiskit ovat lojuneet jo kolme viikkoa... Pölypalleroita pyyhin ehkä kerran viikossa lattioilta. Ruokaa en laita aina edes viikottain, tällä viikolla peräti kahdesti. Terveenäkin vihasin siivoamista, nyt sairaana se on oikeastaan täysin mahdotonta toteuttaa. Koirani hoidan, kaikessa muussa voi livetä ja lipsua.
Jos menen ihmisten ilmoille, käyn suihkussa ja meikkaan. Yksikään tuttavani ei osaa edes aavistaa, millaista elämäni on. Ystäviähän mulla ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
pahimmillaan en saa tehtyä mitään. kahden viikon roskapussit haisevat eteisessä kun en saa vietyä, lakanoita en jaksa vaihtaa niin vaihtuvat jo ruskeiksi kun ovat niin likaiset. nykyään teen niin, että päivässä yksi asia, esim tänään imurointi, huomenna roskat, tiistaina lakanoiden vaihto, keskiviikkona kaupassa käynti yms. ei kaikkea kerralla.
Mitä tapahtuu muuten vuorokauden aikana eli miten kulutat aikaasi?
Muillekin sama kysymys
Makaan sängyssä, selaan nettiä. Suurin voimanponnistus on että yritän jaksaa syödä ja huolehtia henkilökohtaisesta hygieniasta. Mulla on pakastimessa aina valmisruokia niitä päiviä varten kun en jaksa kokata.
Ihan ottamalla itseäni niskasta kiinni.
Hävettää niin paljon siivo, että pakko siivota.
Huone kerrallaan. Jos ei muuta niin aloittaa vaikka vessasta.
Vierailija kirjoitti:
Tein vähän kerrallaan. Viikkosiivous olisi ollut liian haastava. Jos tekee joka päivä jonkun osa-alueen niin ei ole tarvetta viikkosiivoukselle.
Tämä.
Joka päivä jotain, vähän ja usein on helpompaa kuin kerralla paljon.
Voi laittaa vaikka ajastimen, että 10 minuuttia reippaasti laittaa tavaroita paikoilleen. Ei ole liian pitkä aika tuo 10 minuuttia.
Jonain päivänä tiskaa ja siivoaa keittiön, toisena järjestelee tavarat tasoilta ja pyyhkii pölyt, kolmantena järjestelee tavarat sohvalta ja lattioilta ja imuroi ja luutuaa, neljäntenä kuuraa vessan, viidentenä pyykkää, kuudentena jotain ja niin edelleen. Roskat viedään kun niitä on kertynyt, ei jätetä roskapusseja lojumaan eteiseen, keittiöön ja parvekkeelle.
Jos oma asunto on kuin kaatopaikka, se lamaannuttaa ja laskee mielialaa. Kun saa edes jotain tehtyä ja pääsee alkuun, niin on helpompaa jatkaa. Ja ylimääräiset tavarat kannattaa karsia pois, silloin siivoaminen ja järjestyksen ylläpitäminenkin on helpompaa. Roskat roskikseen, pyykit pyykkikoriin, tiskit tiskialtaaseen.
Viikkosiivous? Mikä se on?
Siivotaan n. 2 kertaa vuodessa, kun joku on tulossa yökylään. Keittiössä joskus imuroidaan.
Mä myös siivoan osissa. Mutta lähinnä pidän keittiön ja vessan siistinä, niiden likaisuus masentaa vielä lisää. Tiskikone kyllä on suuri pelastus, muuten söisin vain mikrosafkoja. Mutta esim. pölyjä en ole pyyhkinyt pitkään aikaan ja sen kyllä huomaa. Toisaalta kukaan ei käy kylässä, joten kukaan ei näe, että täällä on pölyistä.
Vierailija kirjoitti:
Ihan ottamalla itseäni niskasta kiinni.
Hävettää niin paljon siivo, että pakko siivota.
Huone kerrallaan. Jos ei muuta niin aloittaa vaikka vessasta.
Mikset ottaisi itseäsi niskasta kiinni ja tekisi siivouksen ilolla, ei häpeän kautta?
Mitä tapahtuu muuten vuorokauden aikana eli miten kulutat aikaasi?
Muillekin sama kysymys