Olen ns. menestyvä akateeminen nainen, mutta tekisi mieli vaihtaa nimi ja aloittaa hanttihommissa 500 km päästä täältä
Olen akateemisesti koulutettu (pidemmälle kuin vain maisteri) ja minulla on arvostettu työpaikka, keskimääräistä korkeakoulutettua naista parempi palkka, hyvä ura jne. Eli olen oikeastaan minkä vain mittapuun mukaan menestynyt nainen. Olen kuitenkin totaalisen kyllästynyt omaan alaani. Olen yrittänyt nyt useita vuosia hakea muita töitä (myös pienemmän palkan ja matalamman koulutustason, jotain ihan projektisihteerijuttujakin yms), mutta en ole päässyt niissä edes haastatteluun. Oman alan uusiin töihin minua pyydetään vaikka en edes hae (esim. linkedinin kautta). Asun Helsingissä.
Tekisi mieli vaihtaa nimi, muuttaa 500 km päähän täältä jonnekin Hyrynsalmelle ja tehdä cv jonka mukaan olen ollut työttömänä ja äitiyslomilla melkein koko aikuisikäni ja hakea johonkin hanttihommaan kaupan kassaksi. Eli hävittää tämä "menestyneen naisen" urahistoria niin tarkkaan että edes nimelläni sitä ei löydä. Näköjään en itsenäni enää saa kevyempää enkä helpompaa työtä, enkä enää jaksa sekuntiakaan oman alan töitäni. Olen niihin täysin uupunut ja kyllästynyt.
Onnistuisikohan tällainen? Lapsi muuttaa mukanani.
Kommentit (122)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ryhdy yrittäjäksi. Et ole kenellekään tilivelvollinen taustastasi.
En keksi mitä yrittäisin. Minun omalla alalla ja tällä koulutuksella ei toimi oikein kukaan yrittäjänä, koska ei ole sellaista myyntituotetta, jota joku ostaisi niin että sillä eläisi. Pitäisi olla jonkun toisen alan yrittäjä mutta muuta en osaa kuin tätä omaa kapeaa alaa (olen vastaava kuin esim. meteorologi). Ap
Jos olet hyvä työssäsi on helppo suuntautua enemmän esim hallintoon ja sitä kautta kävellä moneen muuhun organisaatioon ihan toisenlaisiin tehtäviin (esim tutkija - tutkimushallinto - hallinto reittiä). Jos taas olet oikeasti väsynyt työhösi valita työpaikalla uupumusta, sinut voidaan siirtää helpompiin tehtäviin. Monet akateemiset työpaikat ovat instituutteja joissa useita konttoreita ympäri Suomen, työnkuvan muutos ja sitä seuraava palkan alennus on helpompi niellä maakunnissa kuin etelässä jos yh olet. Mutta provolta tämä kuulostaa.
Olen nyt useamman vuoden yrittänyt siirtyä enemmän hallinnon suuntaan hakemalla sellaisia työpaikkoja, mutta ne on aina hieman vähemmän vaativia ja vähemmän vastuullisia töitä kuin mitä nyt teen eli ns. alaspäin uralla. Ja en pääse niihinkään paikkoihin edes haastatteluun. Niissä hauissa saa aina tietää kuka valittiin ja olen selvittänyt millaiset ihmiset noita saa, niin aina on ollut minua vähemmän koulutettu ja vähemmän kokenut joka siihen on sitten palkattu. Olen pyytänyt myös nykyiseltä työnantajalta siirtoa vähemmän vaativiin tehtäviin (palkanalennuksella) mutta siihen ei ole suostuttu. Vaativampia vastuita vain tarjotaan. Ja ei ole provo, tämä on vain loppuunpalaneen ihmisen pohdintaa siitä mistä löytää ulospääsy kun oman alan työt tuntuu täysin merkityksettömiltä ja epäkiinnostavilta ihan arvomaailman näkökulmastakin nykyään. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ryhdy yrittäjäksi. Et ole kenellekään tilivelvollinen taustastasi.
En keksi mitä yrittäisin. Minun omalla alalla ja tällä koulutuksella ei toimi oikein kukaan yrittäjänä, koska ei ole sellaista myyntituotetta, jota joku ostaisi niin että sillä eläisi. Pitäisi olla jonkun toisen alan yrittäjä mutta muuta en osaa kuin tätä omaa kapeaa alaa (olen vastaava kuin esim. meteorologi). Ap
Jos olet hyvä työssäsi on helppo suuntautua enemmän esim hallintoon ja sitä kautta kävellä moneen muuhun organisaatioon ihan toisenlaisiin tehtäviin (esim tutkija - tutkimushallinto - hallinto reittiä). Jos taas olet oikeasti väsynyt työhösi valita työpaikalla uupumusta, sinut voidaan siirtää helpompiin tehtäviin. Monet akateemiset työpaikat ovat instituutteja joissa useita konttoreita ympäri Suomen, työnkuvan muutos ja sitä seuraava palkan alennus on helpompi niellä maakunnissa kuin etelässä jos yh olet. Mutta provolta tämä kuulostaa.
Olen nyt useamman vuoden yrittänyt siirtyä enemmän hallinnon suuntaan hakemalla sellaisia työpaikkoja, mutta ne on aina hieman vähemmän vaativia ja vähemmän vastuullisia töitä kuin mitä nyt teen eli ns. alaspäin uralla. Ja en pääse niihinkään paikkoihin edes haastatteluun. Niissä hauissa saa aina tietää kuka valittiin ja olen selvittänyt millaiset ihmiset noita saa, niin aina on ollut minua vähemmän koulutettu ja vähemmän kokenut joka siihen on sitten palkattu. Olen pyytänyt myös nykyiseltä työnantajalta siirtoa vähemmän vaativiin tehtäviin (palkanalennuksella) mutta siihen ei ole suostuttu. Vaativampia vastuita vain tarjotaan. Ja ei ole provo, tämä on vain loppuunpalaneen ihmisen pohdintaa siitä mistä löytää ulospääsy kun oman alan työt tuntuu täysin merkityksettömiltä ja epäkiinnostavilta ihan arvomaailman näkökulmastakin nykyään. Ap
Tee nykyiset työsi laiskemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ryhdy yrittäjäksi. Et ole kenellekään tilivelvollinen taustastasi.
En keksi mitä yrittäisin. Minun omalla alalla ja tällä koulutuksella ei toimi oikein kukaan yrittäjänä, koska ei ole sellaista myyntituotetta, jota joku ostaisi niin että sillä eläisi. Pitäisi olla jonkun toisen alan yrittäjä mutta muuta en osaa kuin tätä omaa kapeaa alaa (olen vastaava kuin esim. meteorologi). Ap
Jos olet hyvä työssäsi on helppo suuntautua enemmän esim hallintoon ja sitä kautta kävellä moneen muuhun organisaatioon ihan toisenlaisiin tehtäviin (esim tutkija - tutkimushallinto - hallinto reittiä). Jos taas olet oikeasti väsynyt työhösi valita työpaikalla uupumusta, sinut voidaan siirtää helpompiin tehtäviin. Monet akateemiset työpaikat ovat instituutteja joissa useita konttoreita ympäri Suomen, työnkuvan muutos ja sitä seuraava palkan alennus on helpompi niellä maakunnissa kuin etelässä jos yh olet. Mutta provolta tämä kuulostaa.
Olen nyt useamman vuoden yrittänyt siirtyä enemmän hallinnon suuntaan hakemalla sellaisia työpaikkoja, mutta ne on aina hieman vähemmän vaativia ja vähemmän vastuullisia töitä kuin mitä nyt teen eli ns. alaspäin uralla. Ja en pääse niihinkään paikkoihin edes haastatteluun. Niissä hauissa saa aina tietää kuka valittiin ja olen selvittänyt millaiset ihmiset noita saa, niin aina on ollut minua vähemmän koulutettu ja vähemmän kokenut joka siihen on sitten palkattu. Olen pyytänyt myös nykyiseltä työnantajalta siirtoa vähemmän vaativiin tehtäviin (palkanalennuksella) mutta siihen ei ole suostuttu. Vaativampia vastuita vain tarjotaan. Ja ei ole provo, tämä on vain loppuunpalaneen ihmisen pohdintaa siitä mistä löytää ulospääsy kun oman alan työt tuntuu täysin merkityksettömiltä ja epäkiinnostavilta ihan arvomaailman näkökulmastakin nykyään. Ap
Tee nykyiset työsi laiskemmin.
En ole uupunut vastuuseen enkä työn vaatimuksiin enkä työn määrään. Olen vain totaalisen kyllästynyt koko alan kaikkiin aiheisiin ja sisältöihin ja asioihin joihin työ kohdistuu. Ne ei kiinnosta minua enää pätkääkään. En haluaisi kuulla niistä enää koskaan mitään enkä olla enää tekemisissä niiden sisältöjen kanssa. Osa sisällöistä tuntuu nykyisen arvomaailman mukaan täysin turhilta. Ap
Luulisi olevan helpompaa vaihtaa menetyjästä- "menestyksettömäksi" kuin toisin päin. Huokaus. Vaikeutensa kullakin... Aika moni maisteri ja korkeasti koulutettu joutuu tahtomattaan tekemään töitä, joissa eivät juurikaan, jos lainkaan voivat hyödyntää mahd. vuosia kestäneitä opintojaan...
Mutta kun minä olen keronut joitain kertoja konkreetisia esimerkkejä, niin olen saanut osakseni ivaa ja pilkkaa, että kuka oikeasti ns. korkeakoulutettu alentuisi moiseen Esim. ryhtymään siivojaksi, jos hallussa on maisterin tutkinto.
En ymmärrä ilkkujen asennetta. Mitä sitten korkeammin koulutettujen piäisi ehdä jollei "korkeammin koulutetun" paikkaa saa? - Pitäsikö vain jatkaa opinoja lisää? Koulutus kun on usein pidetty ihmelääke kaikkiin vaivoihin.
Toinen juttu on se, että moni siivous -työnantaja ei välttämätä ensimmäisenä ole palkkaamassa maisteria siivojaksi. Miksi palkkaisi? Eikä vähien siksi, että maisterin tutkinnosta on tässä työssä ei useinkaan ole hyöyä.
Toiseksi moni työnantaja palkkaa mieluummin motivoituneen ja sitoutuneen työntekijän, kuin sellaisen, joka todennäköisesi vaihaa pikaisesti toiseen jos ja kun vain tilaisuus tulee..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ryhdy yrittäjäksi. Et ole kenellekään tilivelvollinen taustastasi.
En keksi mitä yrittäisin. Minun omalla alalla ja tällä koulutuksella ei toimi oikein kukaan yrittäjänä, koska ei ole sellaista myyntituotetta, jota joku ostaisi niin että sillä eläisi. Pitäisi olla jonkun toisen alan yrittäjä mutta muuta en osaa kuin tätä omaa kapeaa alaa (olen vastaava kuin esim. meteorologi). Ap
Mitä jos vaan lähettäisit hakukirjeen, etkä edes cv:tä haluamaasi paikkaan? Sanot vain, että olet hoitanut lastasi ja kaipaat vähän haasteellisempaa työtä, kuten vaikka kauapankassana olemista? Tai lähdet vähäksi aikaa jonnekin ulkomaille, vaikka Ruotsiin tai Espanjaan johonkin baariin tai lomakylään ja sitten tulet takaisin Suomeen ja uuteen paikkakuntaan niillä tiedoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ryhdy yrittäjäksi. Et ole kenellekään tilivelvollinen taustastasi.
En keksi mitä yrittäisin. Minun omalla alalla ja tällä koulutuksella ei toimi oikein kukaan yrittäjänä, koska ei ole sellaista myyntituotetta, jota joku ostaisi niin että sillä eläisi. Pitäisi olla jonkun toisen alan yrittäjä mutta muuta en osaa kuin tätä omaa kapeaa alaa (olen vastaava kuin esim. meteorologi). Ap
Jos olet hyvä työssäsi on helppo suuntautua enemmän esim hallintoon ja sitä kautta kävellä moneen muuhun organisaatioon ihan toisenlaisiin tehtäviin (esim tutkija - tutkimushallinto - hallinto reittiä). Jos taas olet oikeasti väsynyt työhösi valita työpaikalla uupumusta, sinut voidaan siirtää helpompiin tehtäviin. Monet akateemiset työpaikat ovat instituutteja joissa useita konttoreita ympäri Suomen, työnkuvan muutos ja sitä seuraava palkan alennus on helpompi niellä maakunnissa kuin etelässä jos yh olet. Mutta provolta tämä kuulostaa.
Olen nyt useamman vuoden yrittänyt siirtyä enemmän hallinnon suuntaan hakemalla sellaisia työpaikkoja, mutta ne on aina hieman vähemmän vaativia ja vähemmän vastuullisia töitä kuin mitä nyt teen eli ns. alaspäin uralla. Ja en pääse niihinkään paikkoihin edes haastatteluun. Niissä hauissa saa aina tietää kuka valittiin ja olen selvittänyt millaiset ihmiset noita saa, niin aina on ollut minua vähemmän koulutettu ja vähemmän kokenut joka siihen on sitten palkattu. Olen pyytänyt myös nykyiseltä työnantajalta siirtoa vähemmän vaativiin tehtäviin (palkanalennuksella) mutta siihen ei ole suostuttu. Vaativampia vastuita vain tarjotaan. Ja ei ole provo, tämä on vain loppuunpalaneen ihmisen pohdintaa siitä mistä löytää ulospääsy kun oman alan työt tuntuu täysin merkityksettömiltä ja epäkiinnostavilta ihan arvomaailman näkökulmastakin nykyään. Ap
Hakeudu burn outin (lääket masennus) takia sairauslomalle, keskustele esimiehesi kanssa. Työnantajan on pakko ottaa vakavasti. Vaara tietenkin, että seuraavissa yt:issä saat lapun kouraan, mutta sitten olisit oikeasti varteenotettava työnhakija hanttihommiinkin. Kestääkö taloutesi tuota tulotason tiputusta? Toinen vaihtoehto, että käytät nykyisesti, suht hyvästä palkasta osan yksityiseen terapiaan ja opettelet suhtautumaan itseesi ja työhön paineettomammin. Vaihda jobia kun pääsi on tasapainoisempi ja jaksamisesi parempaa, vaihtaminenkin on stressi. Uupuneena tuskin työnvaihto on kovin järkevää, ei energiaa opetella uutta, ja työnantajan kannalta ei järkevää palkata downshiftaavaa työntekijä joka haluaa tulla tekemään työtä "yksinkertaisia paskaduuneja" asenteella kun oikeasti motivoituneitakin on tarjolla.
Vierailija kirjoitti:
Olen hiton usein miettinyt samaa, mutta en uskalla. Osasyy on se, etten ole ikinä ollut kovin paljoa tekemisissä kouluttamattomien ihmisten ja työväenluokan kanssa. En usko, että minulla löytyisi mitään yhteistä puhuttavaa työkaverien kanssa. Hankalaa on nimittäin nytkin, muttei sentään mahdotonta. Naisilla on joku pakkomielle jauhaa lapsistaan, mutta onneksi asiantuntijatöissä on paljon miehiäkin, ja heille ei jää ättäräätättärää-vaihe päälle. En osaa hahmottaa itseäni keskustelemassa auto- tai muusta penkkiurheilusta, tosi-teeveestä, Vain elämää- tai Tanssii tähtien kanssa-skeidasta. Sama pätee rikkaiden kauppiaiden omaisuuden päivittelyyn, autoihin, nettipokeriin ja herravihaan. Tiedostan rajoitteeni eli sen, että loppujen lopuksi tulen toimeen vain koulutetun keskiluokan kanssa. Miksei yläluokankin, sen suppean aineston perusteella arvioituna, joka on työelämässä kertynyt. Eli summa summarum: eiköhän tämä tästä. En mene minnekään juomaan kossua ja laulamaan karaokea.
Onpas sulla outo kuva maalaisista. Maalle muuttaneena en tunne lähemmin tuollaisia maalaisia, koska kyllähän täälläkin voi seuransa valita. Varmaan täältäkin löytyy se jengi, joka luuhaa kirkonkylän karaoke-baarissa dokaamassa samalla tavalla kuin jossain itäisissä lähiöissä, mutta uusi ystäväpiirini on hyvin hyvin samanlainen kuin entinenkin. Ja vanhat ystävät käyvät tiheään kylässä.
Vierailija kirjoitti:
Kuule kyllä onnistuu. Paloin loppuun asiantuntija/johtotehtävissä. Pian ja helposti sain varastohenkilön paikan, työ ei rasita, puhelin ei soi, ei turhia palavereita, narsististen päälliköitten briiffejä... palkka nyt ei kummoinen ole mutta pärjätään.
Terveisin tehdastyössä viihtyvä lisensiaatti.
Ja joku vielä ihmettelee miksi naisen euro on 80 centtiä.
Kuka estää? Voit lähteä vaikka Lappiin tiskariksi talveksi. Kesällä mansikan poimintaan jne.
Oravanpyörä ja tylsyys tappaa luovuuden, kannattaa tehdä mitä mieleen juolahtaa.
Ajattelin ehdottaa että lähtisit sesonkityöhön Lappiin, mutta pieni lapsi mukana tuo vähän vaikeuskerrointa siihen hommaan. Mutta onhan siellä hoitopaikkoja, myös vuorotyöläisten lapsille.
Kokeilepa hakea vaikka Airpron lentokenttätöihin. Älä kerro itsestäsi muuta kuin kielitaitosi ja se, että nyt olet lähdössä vuodeksi Lappiin ja olet valmis tekemään mitä työtä tahansa.
Onko sinulla mahdollisuutta jäädä sapattivapaalle ja miettiä tilannetta "ajan kanssa"? Itsekin olin samassa tilanteessa. Onneksi säästöjeni avulla pystyin jäämään pois työstä jo ennen virallista eläkeikää.
Voitko ajatella, että kouluttatuisit jollekin ammattikoulutasoiselle alalle? (lähihoitaja, parturikampaaja, sähköasentaja yms). Olisi paremmat mahdollisuudet työllistyä uudelleen.
Niin, ja kyllä muuallakin Suomessa lapsi voi saada aivan hyvä koulutuksen, jopa paremman kuin Helsingissä. Ajatus Helsingin paremmudesta on vain niillä, jotka eivät koskaan ole asuneet muualla.
No mikset vaihda täysin alaa. Jos on ollut vastuullisessa ja johtavassa asemassa, niin etkö muka pysty hyödyntämään taitojasi millään muulla alalla kuin sillä, millä nyt työskentelet? Vaikuttaa siltä, että ongelmasi on enemmänkin mielikuvituksen puute, etkä osaa miettiä, missä kaikkialla muualla voit hyödyntää taitojasi ja perustella, miksi sovellut myös toiselle alalle.
Vierailija kirjoitti:
Kuka estää? Voit lähteä vaikka Lappiin tiskariksi talveksi. Kesällä mansikan poimintaan jne.
Oravanpyörä ja tylsyys tappaa luovuuden, kannattaa tehdä mitä mieleen juolahtaa.
En voi lähteä minne vain hetkeksi kausitöihin, koska lapsen on saatava päiväkotipaikka sieltä paikkakunnalta. Enkä voi riepotella 3-vuotiasta kuukauden välein päiväkodista toiseen. Minun on siirryttävä pysyvämmin jonnekin. Ap
Vierailija kirjoitti:
No mikset vaihda täysin alaa. Jos on ollut vastuullisessa ja johtavassa asemassa, niin etkö muka pysty hyödyntämään taitojasi millään muulla alalla kuin sillä, millä nyt työskentelet? Vaikuttaa siltä, että ongelmasi on enemmänkin mielikuvituksen puute, etkä osaa miettiä, missä kaikkialla muualla voit hyödyntää taitojasi ja perustella, miksi sovellut myös toiselle alalle.
Olen hakenut paljonkin muiden alojen töitä. Mutta minulla on hyvin kapean ja spesifin alan ura (tyyliin se meteorologi), jolla olen työskennellyt ja edennyt opiskeluajoista lähtien. Olen jutellut puhelimessa paljonkin rekrytoivien päälliköiden ja rekrykonsulttien kanssa (siis liittyen paikkoihin joita haen), ja kaikki sanoo, että sinulla on niin vahva mutta hyvin kapea tuo ura ja osaaminen "että en nyt oikein tiedä että miten tähän sopisit tai tätä osaisit". Tuntuu, että olen tuhonnut urani tekemällä tällaisen uran. Ap
Vierailija kirjoitti:
Luulisi olevan helpompaa vaihtaa menetyjästä- "menestyksettömäksi" kuin toisin päin. Huokaus. Vaikeutensa kullakin... Aika moni maisteri ja korkeasti koulutettu joutuu tahtomattaan tekemään töitä, joissa eivät juurikaan, jos lainkaan voivat hyödyntää mahd. vuosia kestäneitä opintojaan...
Mutta kun minä olen keronut joitain kertoja konkreetisia esimerkkejä, niin olen saanut osakseni ivaa ja pilkkaa, että kuka oikeasti ns. korkeakoulutettu alentuisi moiseen Esim. ryhtymään siivojaksi, jos hallussa on maisterin tutkinto.
En ymmärrä ilkkujen asennetta. Mitä sitten korkeammin koulutettujen piäisi ehdä jollei "korkeammin koulutetun" paikkaa saa? - Pitäsikö vain jatkaa opinoja lisää? Koulutus kun on usein pidetty ihmelääke kaikkiin vaivoihin.
Toinen juttu on se, että moni siivous -työnantaja ei välttämätä ensimmäisenä ole palkkaamassa maisteria siivojaksi. Miksi palkkaisi? Eikä vähien siksi, että maisterin tutkinnosta on tässä työssä ei useinkaan ole hyöyä.
Toiseksi moni työnantaja palkkaa mieluummin motivoituneen ja sitoutuneen työntekijän, kuin sellaisen, joka todennäköisesi vaihaa pikaisesti toiseen jos ja kun vain tilaisuus tulee..
Eipä siihen muu auta kuin lisäkoulutus kuten omallakin kohdalla olen todennut maalle muuttaneena. Hoitoalan töitä täällä on aina tarjolla, mutta itselleni eivät nekään sovellu. Tällä hetkellä elän miehen siivellä ja mietin, mille alalle voisin työllistyä. Ison kaupungin lähellä voisi olla helpompaa kuin näin syvällä maaseudulla kuin nyt olen, koska työmatkoihin menee valtavasti rahaa pienipalkkaisella alalla. Hoitoala olisi järkevin, niitä työpaikkoja on pienelläkin paikkakunnalla terveyskeskuksen vuodeosastolla tai vastaavalla.
Jos ap on kolmevuotiaan yksinhuoltaja, niin hakeudu ensin Stadissa lähihoitajan koulutukseen oppisopimuksella ja muuta vasta sitten maalle. Muuten pienen lapsen hoitopaikkojen, pienten tulojen ja opiskelun yhdistelmä on liian vaikea maalla. Ellei siellä maalla ole sukulaisia ja ystäviä, jotka voivat auttaa lastenhoidossa.
Vierailija kirjoitti:
Onko sinulla mahdollisuutta jäädä sapattivapaalle ja miettiä tilannetta "ajan kanssa"? Itsekin olin samassa tilanteessa. Onneksi säästöjeni avulla pystyin jäämään pois työstä jo ennen virallista eläkeikää.
Voitko ajatella, että kouluttatuisit jollekin ammattikoulutasoiselle alalle? (lähihoitaja, parturikampaaja, sähköasentaja yms). Olisi paremmat mahdollisuudet työllistyä uudelleen.
Niin, ja kyllä muuallakin Suomessa lapsi voi saada aivan hyvä koulutuksen, jopa paremman kuin Helsingissä. Ajatus Helsingin paremmudesta on vain niillä, jotka eivät koskaan ole asuneet muualla.
Olen käyttänyt opintovapaat ja kaikki opintotuet sapattivapaan muodossa ja opiskellut sinä aikana lisää voidakseni edetä urallani. Eli nämä on jo käytetty nämä vaihtoehdot. Pienen lapsen yh:na ilman opintotukia en voi opiskella muutamaa vuotta enää vaikka olisikin joku kampaaja-ala. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulisi olevan helpompaa vaihtaa menetyjästä- "menestyksettömäksi" kuin toisin päin. Huokaus. Vaikeutensa kullakin... Aika moni maisteri ja korkeasti koulutettu joutuu tahtomattaan tekemään töitä, joissa eivät juurikaan, jos lainkaan voivat hyödyntää mahd. vuosia kestäneitä opintojaan...
Mutta kun minä olen keronut joitain kertoja konkreetisia esimerkkejä, niin olen saanut osakseni ivaa ja pilkkaa, että kuka oikeasti ns. korkeakoulutettu alentuisi moiseen Esim. ryhtymään siivojaksi, jos hallussa on maisterin tutkinto.
En ymmärrä ilkkujen asennetta. Mitä sitten korkeammin koulutettujen piäisi ehdä jollei "korkeammin koulutetun" paikkaa saa? - Pitäsikö vain jatkaa opinoja lisää? Koulutus kun on usein pidetty ihmelääke kaikkiin vaivoihin.
Toinen juttu on se, että moni siivous -työnantaja ei välttämätä ensimmäisenä ole palkkaamassa maisteria siivojaksi. Miksi palkkaisi? Eikä vähien siksi, että maisterin tutkinnosta on tässä työssä ei useinkaan ole hyöyä.
Toiseksi moni työnantaja palkkaa mieluummin motivoituneen ja sitoutuneen työntekijän, kuin sellaisen, joka todennäköisesi vaihaa pikaisesti toiseen jos ja kun vain tilaisuus tulee..
Eipä siihen muu auta kuin lisäkoulutus kuten omallakin kohdalla olen todennut maalle muuttaneena. Hoitoalan töitä täällä on aina tarjolla, mutta itselleni eivät nekään sovellu. Tällä hetkellä elän miehen siivellä ja mietin, mille alalle voisin työllistyä. Ison kaupungin lähellä voisi olla helpompaa kuin näin syvällä maaseudulla kuin nyt olen, koska työmatkoihin menee valtavasti rahaa pienipalkkaisella alalla. Hoitoala olisi järkevin, niitä työpaikkoja on pienelläkin paikkakunnalla terveyskeskuksen vuodeosastolla tai vastaavalla.
Jos ap on kolmevuotiaan yksinhuoltaja, niin hakeudu ensin Stadissa lähihoitajan koulutukseen oppisopimuksella ja muuta vasta sitten maalle. Muuten pienen lapsen hoitopaikkojen, pienten tulojen ja opiskelun yhdistelmä on liian vaikea maalla. Ellei siellä maalla ole sukulaisia ja ystäviä, jotka voivat auttaa lastenhoidossa.
Persoonani puolesta olen täysin epäsopiva kaikkeen hoitotyöhön :( . Eikä se voisi vähempää kiinnostaa minua (anteeksi sen alan ihmiset, arvostan kyllä teidän työtä suuresti mutta minulle se olisi vain aivan täysin väärä työ). Ap
Vierailija kirjoitti:
Miten voi "kyllästyä omaan alaan". En usko tätä.
Kyllä voi! Kyllästyin kahteenkin alaani ja opiskelin täysin uuden alan eri suuntautumisella!'Kyllä vaikka autonkuljettaja voi kyllästyä ajamaan ja vaihtaa vaikka lähihoitajaksi opiskelemalla.
Tai lähihoitaja kyllästyä ja mennä hyllyttäjäksi.
Mitä kummaa siinä on etä tympii.
jos kerran menestynyt, miksi töihin ylipäätänsä? Etkö tosiaankaan onnistunu keräämään puoli miljoonaa netto omaisuutta joka voisi poikia osinkoja? Tai ei varsinaisesti niin menestynyt että osaisi rahankäyttöä.
Keksi feikki cv ja hävitä yhteydet nykyiseen työhösi ja osaamiseesi. Sen jälkeen haet töitä Hyrynsalmelta kaupan kassana. Ei kukaan niitä niin tarkkaan katso että alkaisi selvittämään mitä oikeasti teet tällä hetkellä.