Ei kulttuurieroja?
Joskus mietin niitä kommentteja, missä sanotaan, että " meillä ei ole kulttuurieroja" , että voisiko silloin olla sellainen tilanne, että mies on ensin mennyt naimisiin papereiden takia. Silloinhan miehen täytyy enemmän olla vaimolle mieliksi, jotta saisi oleskeluluvan Suomeen. Ehkä se onkin kehittynyt rakkaudeksi myöhemmässä vaiheessa ja siten mies ei ole enää osannut erota, kun varma oleskelulupa on taskussa.
Toisaalta tulee mieleen aika, jolloin työkaveri kysyi, syömmekö me ihan normaalia ruokaa. Sanoin, että " joo, joo, kyllä me melkein ihan normaalia ruokaa syömme ja ihan normaalit pöytätavat ovat" . Tästä aika pitkä aika myöhemmin menin tiimin kanssa arabin pitämään ravintolaan syömään. Äkkiä tajusin, että syön ruoan haarukalla, kun muut käyttivät haarukkaa ja veistä. Ilmeisesti ravintolan omistajakin asian huomasi, koska kävi erikseen kysymässä ruoan laadusta. Tai ainakin sellainen tunne jäi jälkikäteen, että hän oli kiinnittänyt asiaan huomiota. Aina tulee mieleen, että olen saattanut tulkita toisen käytöksen väärinkin. Itse ainakin silloin tajusin, että jotain on tullut miehen kulttuurin myötä minullekin.
Siis voi olla, että joitain kulttuurieroja tulee aivan huomaamatta, kun alussa opetellaan muutenkin sitä yhteiselämää. Mutta kuitenkin: eikö kulttuurit todellakaan kohtaa joissain liitoissa?
Kommentit (31)
Ymmärrän kyllä täysin että jostain suomalainen saunakulttuuri voi tuntua käsittämättömältä.
Joskus viime vuosisadan alussa oli vielä tavallista maaseudulla että koko perhe kylpi yhdessä, aikuiset lapset vanhempiensa kanssa. Joissakin yleisissä saunoissa on saunottajatkin vielä.
Moni ulkomaalainen ei ymmärrä myöskään näit yleisiä kylpylöitä ja uimahalleja joissa toisilleen tuiki tuntemattomat ihmiset istuvat alasti puhumattomina saunan lauteilla. Kieltämättä kun ajattelee sitä ulkomaalaisen silmin niin kummallista se onkin. Ei minun Itävaltalainen ystävätterinikään sitä ymmärrä.
Minun mies ei pitänyt alussa saunasta ollenkaan, hän ei ollut edes kuullut saunasta ennenkuin sitten tuli Suomeen.
Siinä meni vuosi ennekuin hän suostui tulemaan löylyhuoneen puolelle mutta nyt saunominen sujuu jo häneltä vaikka minä olen meistä se innokkaampi saunoja tottakai. Mutta hänellä ei ole ollut mitenkään ongelmallista esiintyä alasti minun kanssani, vaikka muuten hän on niin siveä ja tarkka sen pukeutumisen kanssa.
Kerran me näimme täällä, ihan noin kuukasi sitten viuhahtajan keskellä kirkasta päivää ja kumpikin katsoimme toisiamme kauhistuneina. Minä säihähdin siinä kuinka mieheni reagoi ja hän taas säihkähti minun puolesta. Mutta sitten kun juttelimme asiasta hän sanoi että ei hän mitään traumaa siitä saanut mutta ihmetteli vaan että kuinka joku kehtaa näyttäytyä alasti vieläpä kun naisia on läsnä että se ei ollut hänestä siveetöntä vaan myös loukkaavaa.
Samaten myös minun mies on järjestelmällisempi, täsmällisempi ja tarkempi asioissa kuin minä.
Miehelleni sauna ja alastumuus on ihan jees, vaikka ei hänen kulttuuriinsa kuulukaan. Niin, jos ei nyt ihan tuntemattomien kanssa sekasaunaan joudu.
Suuttua saa ja huutaa kunnolla, muttei muiden nähden ja kuullen, se on paha loukkaus. Eikä saa osoitella sormella.
Ei minunkaan mies sauno ilman alushousuja/uimahousuja, paitsi minun kanssani. Saunominen ei ollut mikään kovin suuri ihmetys, sillä Marokossa käydään paljon hammameissa. Itsekin kävin hammamissa kun lomailimme Marokossa, ja kyllä siellä oli eukkoja alastikin :)
Vietimme juuri lapsemme 1-vuotissynttäreitä ja mukana juhlissa oli omia sukulaisia & ystäviä sekä mieheni ystäviä. Mieheni ystävien vaimot tulivat todella myöhässä ja eräs sukulaisistani sitten kysyi, että onko tämä joku kulttuurinen juttu, että naiset tulevat myöhässä ja miesten jälkeen? Tämä nyt oli sattumaa, että naiset ja miehet olivat eri aikaan tulossa, miehet tulivat suoraan työstä, naiset kotoa. Mutta tuli vain mieleen, että käsite kulttuuriero on ihan hyvä olemassa, sillä jos sukulaiseni ei olisi laittanut myöhässä oloa kulttuurieron piikkiin, niin olisi voinut ajatella, että ovatpa epäkohteliaita naisia kun ovat niin myöhässä!
Kysyin sitten eilen mieheltäni tätä aika-asiaa, että jos juhlat alkavat klo 18, niin moneltako ne alkavat oikeasti? Mieheni vastasi, että klo 19. Tämä on asia, jota minä en oikeasti ymmärrä, koska koko elämäni olen opetellut olemaan ajoissa paikalla. Arkipäivässä tämä näkyy niin, että joskus en oikeasti tiedä, mihin aikaan minun olisi oltava paikalla. Olenkin ottanut nykyisin sitten niin rennosti, että viimeksi mieheni ja hänen ystävänsä piti odotella minua, kun meidän piti tavata ja mennä johonkin tiettyyn kellonaikaan juhliin - ja minä kaikessa rauhassa kiersin paikkoja ennen kuin saavuin paikalle. Mieheni epämääräinen ' tule kuuden aikaan' oli syynä tähän.
Saunassa oloon mieheni on tottunut, mutta ei oikein pidä yleisistä suihkutiloista. Mieheni käy salilla ja hänen mielestään on omituista, miten rennosti miehet käyvät suihkussa ja samaan aikaan juttelevat toistensa kanssa. Myös saunassa käymisestä hän on sitä mieltä, että perhe ei voi käydä samaan aikaan saunassa. Jos meille syntyy tyttö, niin hän ei mene samaan aikaan tytön kanssa, vaikka tämä olisi miten pieni. Niin, tuosta alastomuudesta ja suihkussa/saunassa käynnistä, kun aina toitotetaan, miten helppoa se on suomalaisille, niin itse asuessani yhdessä Baltian maista olin aivan järkyttynyt, miten avoimesti naiset siellä yleisessä pukuhuoneessa olivat alasti. Ensin meikattiin, föönättiin hiukset, puhuttiin kännykässsä ja vasta sitten vailla kiirettä laitettiin vaatteet päälle. En ole Suomessa tottunut ihan näin reiluun alastomuuteen ja minulla oli joskus nolo olo pukuhuoneessa.
Jonkun mainitsema julkisesti ' riitely' on myös meidän suhteessa tullut esiin. Omasta mielestäni en ole edes riidellyt enkä ainakaan kovaan ääneen, kun se on mieheni mielestä ollut hänelle noloa. Erään kerran yritin tivata vain kellonaikaa jonkun asian alkamiseen (tämä aika ja kello on nyt jotenkin keskeinen asia näissä kirjoituksissa, vaikka ei ehkä arkielämässä olekaan ihan niin tärkeä), ja jo tämä oli sitten liian äänekästä julkisesti esitettäväksi.
Suhteessa tulee uusien tilanteiden myötä aina esiin uusia eroja ja vasta myöhemmin ymmärtää, mikä tilanteissa oikeastaan oli se asia, mikä sen mutkisti ja mikä se ero oikein oli. Ja usein ehditään (ainakin me) riidellä (paitsi ei julkisesti!) ennenkuin tulee ymmärtäneeksi asian.
Juominen/syöminen/uskonto/vaatetus eivät onneksi aiheuta juurikaan keskustelua/riitaa perheessämme. Mieheni osaa juoda kohtuudella ja myös liikaa. Ruuasta olemme käyneet taistelumme: riisinkeittimen hankinnan jälkeen on vain keittimen syy, jos riisi ei ole hyvää =) Juteltuaan hieman suomalaisen terveydenhoitajan kanssa miehenikin ymmärsi, mikä idea on lapsuuteni/nuoruuteni/aikuisiiteni Pohjois-Karjala-projektin takana ja miksi aina huudan suolasta! Enemmän meillä syödään miehen ruokaa kuin suomalaista. Joskus kutsun siskoni syömään vain sen takia, että mulla on hyvä syy tehdä suomalaista jauhelihakastiketta, enkä yhtään välitä, vaikka siellä on joukossa sitä lehmääkin.
Kun olimme mieheni kotimaassa viime vuonna, oli hänen veljensä tyttärellä 1v syntymäpäiväjuhlat. Siellä lapsen syntymäpäivä on suuri juhla, eikä vain lastenjuhla vaan lähinnä aikuistenjuhla. Me menimme sinne n. klo: 18-illalla ja väkeä oli tuvan täydeltä. Ja väkeä tuli lisää vaikka synttärisankarikin oli vetäytynyt jo yöpuulle niin väkeä tuli melkein puoleen yöhön saakka lisää. Suomessa en moisia 1v synttäreitä ole nähnyt !
Mieheni on todella tarkka kellonajoista. Mutta olen huomannut, että hänen ystävänsä ja sukulaisensa, ovat sinne päin. Eli jos sovitaan tapaaminen vaikka klo: 18 niin 1-2 tuntia saamme odotella. Ja muutenkin asenne on sellainen-ei huolta, kyllä me keritään.
Tavoista: Asuimme mieheni kotona, ja minulle oli jotenkin outoa, että aina, kun tuli hänen vanhempi veli niin minun piti juosta keittiöön keittämään tettä, laittamaan mehua jne .. Kyllähän Suomessakin toki tarjoan vieraille juotavaa ja purtavaa, mutta tämä veli odotti, että palvelen häntä aivan kuin hänen oma vaimo palvelee häntä. Onneksi mieheni ei vaadi tälläisiä tapoja. Tämä vanhempi veli myöskin otti minuun sellaisen asenteen, että kun hän puhuu minulle niin minä kuuntelen ja tottelen. Ja hän hoiteli asioitani kysymättä ensin minulta lupaa.
Riitelystä- Aivan mieheni näkee punaista, jos alan riitelemään kadulla, kaupassa, vanhempieni luona ym. Muutenkin hän on todellakin kuin viilipytty, tuntuu ettei suutu mistään ja koskaan ei ole huonolla tuulella, ja itseäni se vaivaa, kun olen ' äkäpussi' ja tykkään kinastella :-) Eli meillä ei kunnon riitaa saa aikaiseksi, vain sellaisen missä minä huudan ja pauhaan ja hän katselee minua ja puistelee päätään. No onhan siinäkin puolensa ...
Mieheni on haka raha-asioiden hoitamisessa. Muutenkin hän on paljon huolellisempi kuin minä ' kaikessa' Hän tiskaa, imuroi, pesee pyykit ja silittää .. Mutta minä pesen lattiat- Viime vuonna kun olimme hänen kotimaassaan niin heillä ei ole pyykinpesukonetta vaan heillä käy kahdesti viikossa pyykinpesijä. Tämä pyykinpesijä sairastui ja meille alkoi kertyä hirveästi likavaatteita, ja mieheni pesi kaikki vaatteemme, alusvaatteista alkaen. Hänen äitinsä loi silloin minuun muutaman katseen, mutta minkäs minä sille voin, jos toinen haluaa pestä ja puunata.
Muita eroja- mieheni haluaa käyttää sisäkenkiä, nyt onneksi olen löytänyt hänelle mieluisat sisäsandaalit-välillä pukeutuu maansa mukaisesti pitkään hameeseen-haluaa syödä viimeisen kerran vasta klo: 22-23 kröhm ei oikein sovi suomalaiseen ajatusmaailmaan-mutta me syömme siis yöllä illalisemme :-) Ei syö aamupalaa mm. leipää tai puuroa vaan haluaa syödä jotakin makeaa esim.muffins,croissant jne, välillä suostuu syömään mannapuuroa, jos siihen tulee hunajaa ja hedelmiä joukkoon-yök-leivän syö ilman voita. Kun käy wc-ssä isolla hädällä, käyttää sen jälkeen aina suihkua-ei voi ymmärtää, että suomalaiset tuhraavat paperin kanssa .. Joten onhan näitä eroja mitkä varmasti johtuvat kulttuurista, mutta eipä käy elämä tylsäksi. Ja aivan kuten joku kirjoittikin niin kyllä niiden kanssa oppii elämään ja ymmärtämään toista.
Terv.taas kerran emmi
Mies on suomalaisissa yhteyksissä tottunut täsmällisyyteen, joskin meillä on myös suomalaisia kavereita, jotka eivät ole niin minuutin päälle tarkkoja. Vietnamilaisiin juhliin mennään sitten, kun ollaan valmiita. On vähän noloa olla ekana paikalla. Yleensäkin, koska aikaa tulee koko ajan lisää, ei voi olla kiire. Jos on sovittu jotain ja sitten eteen tulee muuta, aiemmin sovittuja asioita voidaan järjestellä. Mä otin tän aluksi sopimusten rikkomisena, mutta nyt olen tajunnut varmistaa, milloin mies on todella luvannut jotain ja milloin vain suunnitellut.
Riisistä: meilläkin on riisinkeitin, mutta kyllä silti kinastellaan. Mä kun tykkään kuivasta riisistä ja mies kosteasta. Appi ja anoppi kiistelivät tästä asiasta myös.
Noloa kai paljastella omia intiimiasioitaan näin julkisesti... mutta minä olen yli puolet elämästäni hoidellut ne isomman asian jälkihommelit vedellä vessapaperilla tuhnaamisen sijaan ;) Enkä suinkaan ole oppinut asiaa keltään ulkomaalaiselta tai ulkomailla asuessani vaan ihan itse keksinyt. Ja kaveripiirissäni (siis niiden suomalaisten keskuudessa) homma hoidetaan hyvin yleisesti samalla tyylillä. Kivaa olla puhdas ja raikas :)
Minä en osaa kaivella mitään kulttuurieroja nykyisestä parisuhteestani. Eroja ja erimielisyyksiäkin meillä on, tottakai, mutta ei niistä mitkään nyt kyllä ole sidottuja johonkin kulttuuriperimään.
Kulttuurieroista yleisellä tasolla: Minua on aina vaivannut yksi juttu. Eli se, kun ulkomaalainen mies pettää, niin vaimo tai tyttöystävä perustelee asian sillä, että se kuuluu miehen kulttuuriin. Mihin ihmeen kulttuuriin pettäminen kuuluu?!!! Missä sitä ihannoidaan? Minun tietääkseni ei yhtään missään, päinvastoin.
Minäkin mielenkiinnolla edelleen odotan vastausta aikaisempaan kysymykseeni ;)
Emmi69:
Kun käy wc-ssä isolla hädällä, käyttää sen jälkeen aina suihkua-ei voi ymmärtää, että suomalaiset tuhraavat paperin kanssa ..
mrs_O:
Tota...
Noloa kai paljastella omia intiimiasioitaan näin julkisesti... mutta minä olen yli puolet elämästäni hoidellut ne isomman asian jälkihommelit vedellä vessapaperilla tuhnaamisen sijaan ;) Enkä suinkaan ole oppinut asiaa keltään ulkomaalaiselta tai ulkomailla asuessani vaan ihan itse keksinyt. Ja kaveripiirissäni (siis niiden suomalaisten keskuudessa) homma hoidetaan hyvin yleisesti samalla tyylillä. Kivaa olla puhdas ja raikas :)
Juu, en voi ymmartaa minakaan tuota vessapaperilla tuhraamista. Meilla kaytetaan aina suihkua ja pyyhetta, mieskin on oppinut tavan minulta. WC paprua meille ostetaan lahinna vieraita varten.
Emmi69:
Riitelystä- Aivan mieheni näkee punaista, jos alan riitelemään kadulla, kaupassa, vanhempieni luona ym. Muutenkin hän on todellakin kuin viilipytty, tuntuu ettei suutu mistään ja koskaan ei ole huonolla tuulella, ja itseäni se vaivaa, kun olen ' äkäpussi' ja tykkään kinastella :-) Eli meillä ei kunnon riitaa saa aikaiseksi, vain sellaisen missä minä huudan ja pauhaan ja hän katselee minua ja puistelee päätään. No onhan siinäkin puolensa ...Muita eroja- mieheni haluaa käyttää sisäkenkiä, nyt onneksi olen löytänyt hänelle mieluisat sisäsandaalit-välillä pukeutuu maansa mukaisesti pitkään hameeseen-haluaa syödä viimeisen kerran vasta klo: 22-23 kröhm ei oikein sovi suomalaiseen ajatusmaailmaan-mutta me syömme siis yöllä illalisemme :-) Ei syö aamupalaa mm. leipää tai puuroa vaan haluaa syödä jotakin makeaa esim.muffins,croissant jne, välillä suostuu syömään mannapuuroa, jos siihen tulee hunajaa ja hedelmiä joukkoon-yök-leivän syö ilman voita.
Kun käy wc-ssä isolla hädällä, käyttää sen jälkeen aina suihkua-ei voi ymmärtää, että suomalaiset tuhraavat paperin kanssa .. Joten onhan näitä eroja mitkä varmasti johtuvat kulttuurista, mutta eipä käy elämä tylsäksi. Ja aivan kuten joku kirjoittikin niin kyllä niiden kanssa oppii elämään ja ymmärtämään toista.
Terv.taas kerran emmi
Onko meilla sama mies??? ;o)))
Meillakin " riidellaan" noin. Kovasti yrittaa pitaa ' tossuja' sisalla. Aamupala on aina tuollainen, minun mielestani ihan mitaton, sama kuin ei soisi ollenkaaan... Leipa ehdottomasti ilman voita! Jne.
Olisin varmaan tahan kysymykseen vastannut ettei mitaan kulttuurieroja, kun nuo on niin huomaamattomia, tai siis niihin on niin tottunut, etten ma niita edes kulttuurieroiksi osaa enaa laskea. Miehen tapoja vain.
Mutta tuota wc-kayttaytymista en voi ymmartaa! Siis miten se on edes mahdollista? Meilla ei ole suihku kuin kylvyn yhteydessa, niin joka kertako se olisi sitten riisuttava vaatteet pois ja mentava sinne kylpyyn huljuttelemaan? Meilla tosiaankin kaytetaan wc-paperia!
avioliittoni myota olen myos saanut kommentteja joidenkin taholta " ahaa, sa oot tuommoinen myohasteleva tyyppi, varamasti johtuu kun olet afikkalisen kanssa naimissa, on vaikuttanut sinuun"
TOTUUS: olen lapsuudesta asti ollut huono ajatajun suhteen ja mieheni taas on kotimaassaankin ollut tunnetusti erittain santillinen ajan suhteen, mika siis siella ei ole yleista. olemme ajantajun suhteen erilaisia omassa kulttuurissamme... hanta harmittaa mun myohastelyt ja viime tippaan jattamiset... ja mua joskus, etta " relaa vahan, kylla me keretaan" ...:)
sain myos kommentin kerran " ihan selkeasti sun miehen kulttuuri on suhun vaikuttanut, kun oot jotenkin rennompi asioiden kulkuun"
TOTUUS: olen ollut lapsuudesta lahtien suurpiirteinen, etta " luovitaan tilanteen mukaan" eli vaikka suunnittelen ja jarjstelen, voin muuttaa myos suunnitelmani jos tilanteesa nayttaa paremmalta niin, asiathan voi hoitaa huomennakin :) Talla ei ole siis mitaan tekemista afrikkalisen avioimieheni kanssa, joka on jamtimpi suunnitelmien pitamisen suhteen, mutta ymmartaa mua tassa eika onneksi oo tassa asiassa " niuho" vaan joustaa myos jos tilanne vaatii
vastakohdat taydentaa... vai miten se menee