Lue keskustelun säännöt.
Opettakaa pliis lapsillenne, että porukkaan pitää ottaa aina mukaan
25.09.2019 |
Bestis ei kukaan tietenkään voi olla sellaisen henkilön kanssa, jonka kanssa ei täysin synkkaa, mutta mielestäni ei ole mitään hyväksyttävää syytä jättää joku lapsi pois isommasta ryhmästä. Kyllä siinä yksi lisää menee aina eikä ketään häiritse. Sitä paitsi näin on helpompi tutustua paremmin tähänkin lapseen ja ehkä jotkut ystävystyvät paremminkin.
Oma lapseni sai juuri kiitosta eskarissa siitä, että huomaa kuulemma aina yksin olevat ja käy pyytämässä leikkeihin mukaan. On suosittu kaveri ja varmaankin isolta osin tämän huomioivan luonteensa takia. Tästä aloin miettiä, että jos kaikki lapset opetettaisiin pienestä asti toimimaan samoin niin kiusaamista ei olisi.
Kommentit (115)
Oma seiskaluokkalainen tyttö on tällainen kaveripiirien ulkopuolelle jäänyt. Hänellä on erityispiirteitä eikä ole sosiaalisesti taitava, ja lisäksi aika lapsellinen. Olen yrittänyt opettaa tytölle oikeanlaisia sosiaalisia taitoja, mutta vaikeaa se on, kun ei käyttäytymistään hallitse. Silti joka päivä toivon, että joku luokan tytöistä näkisi sen vaivan, että välitunnilla pyytäisi mukaan ja kestäisi vähän hölmön käytöksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nämä kommentit on hyvä esimerkki siitä miksi kiusaamista ei pystytä lopettamaan. Ei tietenkään aina ulkopuolelle jäävä lasi opi toimimaan ryhmässä, jos hän ei ikinä saa siihen mahdollisuutta ja hyvää mallia sosiaalisesti lahjakkaammilta lapsilta. Te kommentoijat olette aikuisia, ja teidän pitäisi ymmärtää jo vähän paremmin tämä asia. Te tuolla käytöksellänne ja tavallanne kasvattaa lapsenne syrjiviksi, osallistutte koulukiusaamisen. Teidän mielestänne on näköjään ihan täysin hyväksyttävää eristää lapsi muusta ryhmästä ja välitätte tätä haitallista mielipidettänne kaikille. Toivon että inkluusiosta ei koskaan enää luovuta, vaan koulujen uudet määrärahat käytetään erityisopettajan, jotta koulu pystyisi kasvattamaan lapsenne paremmin. Pliis perehtymään edes kiusaamiseen ennen kuin tuotte näitä mietteitä ne julki.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on hieman vaikea problematiikka. Oma lapseni on vähän kaikkien kaveri, avoin ja sosiaalinen. Tämän takia hän on suosittu ystävä.
Mutta kääntöpuolena hän joutuu vaikeisiin tilanteisiin, koska kaveeraa myös epäsosiaalisten, ilkeiden jne lasten kanssa. Esimerkiksi häntä ahdistaa, kun häntä halutaan "omia", tulee näitä tilanteita, missä se seurassa oleva kaveri sanoo tyhmyyksiä jollekin toiselle kaverille. Ja aina pitäisi jaksaa olla se kypsä, oikeudenmukainen ja osata toimia oikein näissä tilanteissa. Kyseessä kuitenkin 2. luokkalainen, ei mikään tunnetaidoiltaan valmis paketti.
Välillä toivoisin, että itsensä takia hän pitäisi hyvinä kavereinaan lähinnä niitä muita suhteellisen tavallisia lapsia, joilla on hyvät kaveritaidot, eikä murehtisi kaikkia mahdollisia ihmissuhteita.
Tätä minäkin mietin aina välillä, että miksi sosiaalisesti taitavalle lapselle, joka on kuitenkin vielä pieni lapsi, aletaan tuupata vastuuta muiden lasten sosiaalisista suhteista. Jokainen voi tehdä osansa, pyrkiä olemaan kiva kaveri eikä tahallisesti eristää ketään, mutta vastuu on kyllä aikuisilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kolme teiniä ja heille on niin kotona kuin koulussakin opetettu, että yhteistyötä pitää osata tehdä kaikkien kanssa, mutta ystäviä ei tarvitse olla. Ei edes kavereita. Eli toisin sanoen jos luokassa tulee joku pari tehtävä, niin se tulee tehdä asiallisesti ja hyvin yhdessä, mutta välitunnilla toisen kanssa ei tarvitse kaveerata, jos ei halua.
Tällä samalla idealla menevät myös aikuiset. Minun ei tarvitse mennä kahvitunnilla juttelemaan sen Juntti-Einarin kanssa, jos en halua, mutta jos meitä kahta pyydetään tekemään joku työhön kuuluva asia, niin sen me myös teemme.
Usein peruskoulussa on luokalla tyttöjä vaikkapa 7, jotka viettävät välitunnit yhdessä yhtä "nössöä" lukuunottamatta, koska luokan suosituin (lue ilkein) tyttö ei halua hanta mukaan ja manipoluinut muutkin inhoamaan jotain ujoa ja kilttiä tyttöä. Tämä on sy tyypillisin tilanne syrjinnästä tyttöjen, Jos mielestäsi ihan ok että yksi tyttö saa olla yksin välitunnit, mieti miltä tuntuisi jos oma lapsesi olisi se syrjitty.
Lapseni eivät ole tähänkään mennessä olleet mitään laumasieluisia ihmisiä ja he tietävät mikä on oikein ja väärin. Kommenttisi ei nyt ihan osunut maaliinsa, vaikka jossain tilanne saattaa tuo ollakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huvittavaa kun kaikki vetoavat siihen, että jotain inhottavaa illkimystä ei tarvi ottaa joukkoon. Oikeasti lapset ei uskalla syrjiä tuollaista vaan joukosta ulos potkituiksi tulevat ne arat, hiljaiset ja kiltit. Toki kaikki ei tykkää sellaisisa, mutta eivät kyllä mitenkään häiritse tmv.
Arka, hiljainen ja kiltti.. miten ollaan kaveria sellaisen kanssa, johon on vaikeaa saada mitään kontaktia? Jonka reaktioista ei saa selvää, nauttiiko hän yhteisestä toiminnasta vai kärsiikö hiljaa ja roikkuu väkisin mukana?
Ihmissuhteet ovat vuorovaikutusta. Eikä kaikkien tarvitse suunapäänä olla, mutta jollain tapaa pitää osoittaa haluavansa kuulua siihen porukkaan ja antaa jotain sille porukallekin.
Eikä arkuus ja hiljaisuus ole muuten mitään synonyymejä kiltille.
Eipä ihme, että kiusaajia riittää kun vanhemmat opettavat että on ok kiusata vähänkin erilaista.
Niinkö minä sanoin?
Mutta jos se erilainen ei anna mitään itsestään, kuinka kauan muilla on vastuu häntä kannatella?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kolme teiniä ja heille on niin kotona kuin koulussakin opetettu, että yhteistyötä pitää osata tehdä kaikkien kanssa, mutta ystäviä ei tarvitse olla. Ei edes kavereita. Eli toisin sanoen jos luokassa tulee joku pari tehtävä, niin se tulee tehdä asiallisesti ja hyvin yhdessä, mutta välitunnilla toisen kanssa ei tarvitse kaveerata, jos ei halua.
Tällä samalla idealla menevät myös aikuiset. Minun ei tarvitse mennä kahvitunnilla juttelemaan sen Juntti-Einarin kanssa, jos en halua, mutta jos meitä kahta pyydetään tekemään joku työhön kuuluva asia, niin sen me myös teemme.
En mä ihan tätä allekirjoita. Kyllä se juntti-einarikin saattaisi ilahtua jos joku tulisi hänen kanssaan samaan aikaan syömään ja juttelemaan mukavia.
Ihmiset on niin hanakoita luokittelemaan toiset, vähän erilaiset tai vieraammat ulos omista kuvioistaan. Ei viitsitä yhtään nähdä vaivaa eikä rikkoa omia rajoja. Ja sitten ihmetellään kun ihmiset valittaa yksinäisyyttä ja syrjäytyy yms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huvittavaa kun kaikki vetoavat siihen, että jotain inhottavaa illkimystä ei tarvi ottaa joukkoon. Oikeasti lapset ei uskalla syrjiä tuollaista vaan joukosta ulos potkituiksi tulevat ne arat, hiljaiset ja kiltit. Toki kaikki ei tykkää sellaisisa, mutta eivät kyllä mitenkään häiritse tmv.
Arka, hiljainen ja kiltti.. miten ollaan kaveria sellaisen kanssa, johon on vaikeaa saada mitään kontaktia? Jonka reaktioista ei saa selvää, nauttiiko hän yhteisestä toiminnasta vai kärsiikö hiljaa ja roikkuu väkisin mukana?
Ihmissuhteet ovat vuorovaikutusta. Eikä kaikkien tarvitse suunapäänä olla, mutta jollain tapaa pitää osoittaa haluavansa kuulua siihen porukkaan ja antaa jotain sille porukallekin.
Eikä arkuus ja hiljaisuus ole muuten mitään synonyymejä kiltille.
No ei todellakaan ole.
Kiltti ja ystävällinen ei korreloi sen kanssa kuinka ujo tai rempseä on. Se on minusta kummallinen yleistys, "ne arat kiltit" ja "sosiaaliset kiusaajat". Huhhuh.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Myös se itseään räpeltävä, räkää syövä Vilperi-Annikki, joka suuttuu ja lyö, jos ei leikitä mitä hän haluaa ja suuttuu ja lyö, jos hän ei voita, pitää ottaa mukaan.
Hm, poikani on sellainen mutkaton ja tulee kaikkien kanssa hyvin toimeen. Heitä on sellainen oman luokan ja rinnakkaisluokan poikien isohko kaveriporukka.
Ongelmaksi on tullut eräs hankala kaveri, joka ei halua noudattaa pelisääntöjä, vaan vääntelee niitä häviön tullen omaksi edukseen. Tuo kaveri myös lyö suuttuessaan yllättäen muita. Hän rikkoo esineitä ja heittää pesismailan pettyessään katolle, ettei kukaan enää saa pelata. Hänelle ei voi sanoa asiasta vastaan tai takaisin tulee uhkailua ja kiristystä. Poika kiroilee ja nimittelee muita. Vähättelee toisten onnistumisia tai omistuksia. Valehtelee ja väätelee totuutta. Lainailee rahaa ja tavaroita, muttei palauta kuin monen muistutuksen jälkeen - silloinkin ehkä vähän rikkinäisenä tai vain osittain.
Poikaporukka ei halua tuota hankalaa poikaa enää mukaan. Mitä tehdä?
Olen aina opettanut, että kaikki pitää ottaa mukaan, se on reilua. Mutta minä ymmärrän, ettei tuollaisen tyypin kanssa haluta olla vapaa-ajalla missään tekemisissä.
Kokeiltu on sitä, että pojat lupaavat ottaa Hankaluksen mukaan, mutta sillä ehdolla että tämä ei aiheuta ongelmia. Kun ongelma tulee, siitä sanotaan hänelle heti. Seuraus: poika suuttuu, lyö jotakuta tai rikkoo jotakin, poistaa kaverit WhatsApp-ryhmästä tai spämmää koko illan tuhansilla viesteillä...
Mikä siis neuvoksi?
Omaa lastani kiusasi hetkellisesti yksi lievästä käytöshäiriöinen lapsi päiväkodissa. Lapsi osasi puolustaa itseään ja toiset lapset puolustivat myös häntä. Päiväkodin opettajat hoitivat asian hienosti ja asia ratksesi puhumalla. Myös kiusaajan vanhemmat olivat puhuneet lapselleen ja olivat pahoillaan tapahtuneesta. Ketään ei alettu syrjiä tämän tapahtuman seurauksena ja lapsista tulikin pian hyviä ystäviä. Hienoa käytöstä kaikilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma lapseni juuri kertoi apeana, miten yksi lapsi haluaa aina leikkiä hänen kanssaan, mutta tuo lapsi mm. heittää lapseni päälle hiekkaa ja tekee muutakin kiusaa.
Neuvoin, että jos ei sanomalla lopeta, niin leiki vain muiden kavereidesi kanssa, älä ilkeästi tekevän. Lapseni niin ikään päiväkodissa pidetty ja on paljon kavereita.
Syrjiä ei saa, mutta lapseni ei ole mikään harjoituskappale, jonka kanssa harjoitella sitä ettei kaveria lyödä tai heitetä millään.
Vierailija kirjoitti:
Nämä kommentit on hyvä esimerkki siitä miksi kiusaamista ei pystytä lopettamaan. Ei tietenkään aina ulkopuolelle jäävä lasi opi toimimaan ryhmässä, jos hän ei ikinä saa siihen mahdollisuutta ja hyvää mallia sosiaalisesti lahjakkaammilta lapsilta. Te kommentoijat olette aikuisia, ja teidän pitäisi ymmärtää jo vähän paremmin tämä asia. Te tuolla käytöksellänne ja tavallanne kasvattaa lapsenne syrjiviksi, osallistutte koulukiusaamisen. Teidän mielestänne on näköjään ihan täysin hyväksyttävää eristää lapsi muusta ryhmästä ja välitätte tätä haitallista mielipidettänne kaikille. Toivon että inkluusiosta ei koskaan enää luovuta, vaan koulujen uudet määrärahat käytetään erityisopettajan, jotta koulu pystyisi kasvattamaan lapsenne paremmin. Pliis perehtymään edes kiusaamiseen ennen kuin tuotte näitä mietteitä ne julki.
Useimmille on kuitenkin annettu se mahdollisuus. Ei porukan ulkopuoliseksi suoralta kädeltä päädytä, vaan lähtökohtaisesti siinä on ollut jonkinlaista tutustumisen yritystä, joka sitten jostain syystä ei ole kantanut hedelmää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Leikki on lapsen työtä
Töissä on tultava kaikkin kanssa toimeen.
MUTTA kun lapsi tulee koulusta kotiin se saa olla kenen kanssa haluaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huvittavaa kun kaikki vetoavat siihen, että jotain inhottavaa illkimystä ei tarvi ottaa joukkoon. Oikeasti lapset ei uskalla syrjiä tuollaista vaan joukosta ulos potkituiksi tulevat ne arat, hiljaiset ja kiltit. Toki kaikki ei tykkää sellaisisa, mutta eivät kyllä mitenkään häiritse tmv.
Arka, hiljainen ja kiltti.. miten ollaan kaveria sellaisen kanssa, johon on vaikeaa saada mitään kontaktia? Jonka reaktioista ei saa selvää, nauttiiko hän yhteisestä toiminnasta vai kärsiikö hiljaa ja roikkuu väkisin mukana?
Ihmissuhteet ovat vuorovaikutusta. Eikä kaikkien tarvitse suunapäänä olla, mutta jollain tapaa pitää osoittaa haluavansa kuulua siihen porukkaan ja antaa jotain sille porukallekin.
Eikä arkuus ja hiljaisuus ole muuten mitään synonyymejä kiltille.
No kyllä se on totta, että ujo ja arka ei ainakaan kiusaa. Lue vaikka Keltikangas-Järvisen kirjoja.
No ei todellakaan ole.
Kiltti ja ystävällinen ei korreloi sen kanssa kuinka ujo tai rempseä on. Se on minusta kummallinen yleistys, "ne arat kiltit" ja "sosiaaliset kiusaajat". Huhhuh.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nämä kommentit on hyvä esimerkki siitä miksi kiusaamista ei pystytä lopettamaan. Ei tietenkään aina ulkopuolelle jäävä lasi opi toimimaan ryhmässä, jos hän ei ikinä saa siihen mahdollisuutta ja hyvää mallia sosiaalisesti lahjakkaammilta lapsilta. Te kommentoijat olette aikuisia, ja teidän pitäisi ymmärtää jo vähän paremmin tämä asia. Te tuolla käytöksellänne ja tavallanne kasvattaa lapsenne syrjiviksi, osallistutte koulukiusaamisen. Teidän mielestänne on näköjään ihan täysin hyväksyttävää eristää lapsi muusta ryhmästä ja välitätte tätä haitallista mielipidettänne kaikille. Toivon että inkluusiosta ei koskaan enää luovuta, vaan koulujen uudet määrärahat käytetään erityisopettajan, jotta koulu pystyisi kasvattamaan lapsenne paremmin. Pliis perehtymään edes kiusaamiseen ennen kuin tuotte näitä mietteitä ne julki.
Mikä sinä olet syyllistämään kaikkia muita? Sinä et kommenteillasi ole kiusaaja ja kiusaamisen hyväksyjä?
Koulussa tehdään ryhmä- ja paritöitä juuri sen takia, että kaikki osallistuisivat niihin ja oppisivat tilanteesta. Se on aikuisen vastuulla, eli tässä tilanteessa opettajan vastuulla katsoa, että homma sujuu.
Lapset ovat koulussa opettelemassa asioita, mutta liikaa ei voi keneltäkään vaatia.
Vierailija kirjoitti:
Nämä kommentit on hyvä esimerkki siitä miksi kiusaamista ei pystytä lopettamaan. Ei tietenkään aina ulkopuolelle jäävä lasi opi toimimaan ryhmässä, jos hän ei ikinä saa siihen mahdollisuutta ja hyvää mallia sosiaalisesti lahjakkaammilta lapsilta. Te kommentoijat olette aikuisia, ja teidän pitäisi ymmärtää jo vähän paremmin tämä asia. Te tuolla käytöksellänne ja tavallanne kasvattaa lapsenne syrjiviksi, osallistutte koulukiusaamisen. Teidän mielestänne on näköjään ihan täysin hyväksyttävää eristää lapsi muusta ryhmästä ja välitätte tätä haitallista mielipidettänne kaikille. Toivon että inkluusiosta ei koskaan enää luovuta, vaan koulujen uudet määrärahat käytetään erityisopettajan, jotta koulu pystyisi kasvattamaan lapsenne paremmin. Pliis perehtymään edes kiusaamiseen ennen kuin tuotte näitä mietteitä ne julki.
Haluan, että lapseni ottaa kaikki huomioon, eikä syrji.
Mutta en myöskään halua, että lapseni joutuu ottamaan vastaan huonoa käytöstä ja joutua sen takia stressaamaan päiväkotiin menoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huvittavaa kun kaikki vetoavat siihen, että jotain inhottavaa illkimystä ei tarvi ottaa joukkoon. Oikeasti lapset ei uskalla syrjiä tuollaista vaan joukosta ulos potkituiksi tulevat ne arat, hiljaiset ja kiltit. Toki kaikki ei tykkää sellaisisa, mutta eivät kyllä mitenkään häiritse tmv.
Arka, hiljainen ja kiltti.. miten ollaan kaveria sellaisen kanssa, johon on vaikeaa saada mitään kontaktia? Jonka reaktioista ei saa selvää, nauttiiko hän yhteisestä toiminnasta vai kärsiikö hiljaa ja roikkuu väkisin mukana?
Ihmissuhteet ovat vuorovaikutusta. Eikä kaikkien tarvitse suunapäänä olla, mutta jollain tapaa pitää osoittaa haluavansa kuulua siihen porukkaan ja antaa jotain sille porukallekin.
Eikä arkuus ja hiljaisuus ole muuten mitään synonyymejä kiltille.
No kyllä se on totta, että ujo ja arka ei ainakaan kiusaa. Lue vaikka Keltikangas-Järvisen kirjoja.
No ei todellakaan ole.
Kiltti ja ystävällinen ei korreloi sen kanssa kuinka ujo tai rempseä on. Se on minusta kummallinen yleistys, "ne arat kiltit" ja "sosiaaliset kiusaajat". Huhhuh.
Ujo ja arka voi olla ylimielinen, ilkeä, pitää itseään muita parempana, laukoa typeryyksiä ja puhua rumasti, olla väkivaltainen tai muuten aggressiivinen jne vaikkei välttämättä varsinaisesti johda mitään isoa kiusaajaporukkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä kommentit on hyvä esimerkki siitä miksi kiusaamista ei pystytä lopettamaan. Ei tietenkään aina ulkopuolelle jäävä lasi opi toimimaan ryhmässä, jos hän ei ikinä saa siihen mahdollisuutta ja hyvää mallia sosiaalisesti lahjakkaammilta lapsilta. Te kommentoijat olette aikuisia, ja teidän pitäisi ymmärtää jo vähän paremmin tämä asia. Te tuolla käytöksellänne ja tavallanne kasvattaa lapsenne syrjiviksi, osallistutte koulukiusaamisen. Teidän mielestänne on näköjään ihan täysin hyväksyttävää eristää lapsi muusta ryhmästä ja välitätte tätä haitallista mielipidettänne kaikille. Toivon että inkluusiosta ei koskaan enää luovuta, vaan koulujen uudet määrärahat käytetään erityisopettajan, jotta koulu pystyisi kasvattamaan lapsenne paremmin. Pliis perehtymään edes kiusaamiseen ennen kuin tuotte näitä mietteitä ne julki.
Useimmille on kuitenkin annettu se mahdollisuus. Ei porukan ulkopuoliseksi suoralta kädeltä päädytä, vaan lähtökohtaisesti siinä on ollut jonkinlaista tutustumisen yritystä, joka sitten jostain syystä ei ole kantanut hedelmää.
Etpä paljon tunne ihmisluontoa ja muutenkin melko kiusaajahenkinen kommentti. Miten se ujo lapsi voi koskaan oppia sosiaalisia taitoja jos luokan oppilaat eivät ota mukansa? Oikeastihan usein siinä syrjityssö ole edes mitään vikaa vaan sattunut jostain syystä ärsyttää luokan kiusaajaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä opetin eskari-iässä lapselleni ettei kaikkien kanssa tarvitse olla. Hän kun luuli että pitää.
Siellä oli yksi poika joka kiusasi minun lastani. Nyt muutama vuosi kun koulua menty ehtinyt kiusata useampia ja lapset itsekin oppineet ettei sellaisen kanssa tarvitse olla. Jääköön yksin jos ei osaa olla.Eikö tähän kukaan aikuinen viitsinyt eskarissa puuttua? Pienen lapsen annettiin vain oirehtia ja nyt kasvaa sitten joksikin välivallan ja rikoksen tekijäksi? Kaikilla lapsilla ei ole ihannevanhempia, älkää rankaisko heitä siitä. Ja puhun pienistä lapsista, joita eka-/tokaluokkalaiset ja sitä pienemmät ovat.
En minä tiedä, en alkanut selvittämään lapsen kotioloja eikä minun kuulu tietää onko hän jonkun avun piirissä.
Vierailija kirjoitti:
Oma lapseni juuri kertoi apeana, miten yksi lapsi haluaa aina leikkiä hänen kanssaan, mutta tuo lapsi mm. heittää lapseni päälle hiekkaa ja tekee muutakin kiusaa.
Neuvoin, että jos ei sanomalla lopeta, niin leiki vain muiden kavereidesi kanssa, älä ilkeästi tekevän. Lapseni niin ikään päiväkodissa pidetty ja on paljon kavereita.
Syrjiä ei saa, mutta lapseni ei ole mikään harjoituskappale, jonka kanssa harjoitella sitä ettei kaveria lyödä tai heitetä millään.
Huolehdittehan, että lapsen vanhemmat saavat tietää tästä käytöksestä ennen kuin alatte syrjiä ketään päiväkoti-ikäistä.
Eli et ymmärrä tätäkään vaikka rautalangasta vääntäisi? Mikä sinun ongelmasi on?