Lue keskustelun säännöt.
MIES. Kun olet suhteessa jättäjä, kärsitkö siitä?
23.09.2019 |
Jos jätät parisuhteesi toisen osapuolen/ystäväsi/rakastajasi, kärsitkö siitä kun sinä olet se jättäjä?
Mietitkö / pohditko / kadutko?
Vai porskutatko vain menemään? Varsinkin jos jo uusi on kierrossa tai kyseessä oli salasuhteesi?
Ihan mielenkiinnosta kyselen.
Kommentit (52)
Miettiikö mies eroa kuten nainen? Eli vatvoo ja miettii, pohtii joka kantilta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen varmaankin tässä tapauksessa se jättäjä, koska sanoin sen ensimmäisenä ääneen että nyt on aika laittaa lusikat jakoon. Uutta naista ei ollut odottamassa, olin vain aivan loppu suhteeseen. Nainen sitten myös avautui ettei enää rakasta jne. Joten sovimme että se oli siinä. Asuimme vielä muutaman kk yhdessä, koska lastenkin takia oli helpompaa sillä tavoin. Nyt alkukesästä toinen muutti pois, ja täytyy sanoa että elämä ollut todella kevyttä sen jälkeen. Silti huoli toisen jaksamisesta ja pärjäämisestä painaa. Hän on kuitenkin lasteni äiti ja olimme yli 10v yhdessä. Vaikka kuvioihin on jo minulla tullut uusi, ei tosin kovin vakavaa ole, autan exää missä pystyn, myös rahallisesti.
Eniten ehkä mietin milloin voin virallisesti mennä eteenpäin elämässä ja pystyn olemaan välittämättä hänen jatkuvasta piikittelystä. Tuntuisi helpommalta jos hän löytäisi uuden ennen minua.
M40
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen varmaankin tässä tapauksessa se jättäjä, koska sanoin sen ensimmäisenä ääneen että nyt on aika laittaa lusikat jakoon. Uutta naista ei ollut odottamassa, olin vain aivan loppu suhteeseen. Nainen sitten myös avautui ettei enää rakasta jne. Joten sovimme että se oli siinä. Asuimme vielä muutaman kk yhdessä, koska lastenkin takia oli helpompaa sillä tavoin. Nyt alkukesästä toinen muutti pois, ja täytyy sanoa että elämä ollut todella kevyttä sen jälkeen. Silti huoli toisen jaksamisesta ja pärjäämisestä painaa. Hän on kuitenkin lasteni äiti ja olimme yli 10v yhdessä. Vaikka kuvioihin on jo minulla tullut uusi, ei tosin kovin vakavaa ole, autan exää missä pystyn, myös rahallisesti.
Eniten ehkä mietin milloin voin virallisesti mennä eteenpäin elämässä ja pystyn olemaan välittämättä hänen jatkuvasta piikittelystä. Tuntuisi helpommalta jos hän löytäisi uuden ennen minua.
M40
Sähän nopeesti uuteen suhteeseen lähdit...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen varmaankin tässä tapauksessa se jättäjä, koska sanoin sen ensimmäisenä ääneen että nyt on aika laittaa lusikat jakoon. Uutta naista ei ollut odottamassa, olin vain aivan loppu suhteeseen. Nainen sitten myös avautui ettei enää rakasta jne. Joten sovimme että se oli siinä. Asuimme vielä muutaman kk yhdessä, koska lastenkin takia oli helpompaa sillä tavoin. Nyt alkukesästä toinen muutti pois, ja täytyy sanoa että elämä ollut todella kevyttä sen jälkeen. Silti huoli toisen jaksamisesta ja pärjäämisestä painaa. Hän on kuitenkin lasteni äiti ja olimme yli 10v yhdessä. Vaikka kuvioihin on jo minulla tullut uusi, ei tosin kovin vakavaa ole, autan exää missä pystyn, myös rahallisesti.
Eniten ehkä mietin milloin voin virallisesti mennä eteenpäin elämässä ja pystyn olemaan välittämättä hänen jatkuvasta piikittelystä. Tuntuisi helpommalta jos hän löytäisi uuden ennen minua.
M40
Sähän nopeesti uuteen suhteeseen lähdit...
No ei se ole vakava suhde. Kevyttä tapailua henkilön kanssa jonka kanssa ei voi tulla vakavaa suhdetta.
Tosin tavoitteena ei ole saada uusperhettä myöhemminkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entäs ne miehet, joilla on jotain sutinaa oman vaimon ulkopuolella ja jättää ”salarakkaan” (oli sitten ollut seksiä tai ei - tyyliin muuta peliä tai flirttiä), onko ne jotenkin helppoa jättää kun kotona on se oma vaimo?
Olen aina miettinyt tätä muttei ole ketään tuttua miestä keneltä kysyä. Tai mistäs minä heidän suhteistaan tiedän...
Oon miettinyt samaa, onko miehiä paikalla?!
Pettäjä-miehiäkö?
^ niin tai sellaisia joilla on jotain sutinaa muttei pokkaa mennä pidemmälle... se, onko se laskettavissa pettämiseksi on kai ihmisestä kiinni....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mistään en ole enemmän kärsinyt, mitä parisuhteisiin tulee. Hän vielä "yritti tappaa" itsensä, vaikka tuskin kovin tosissaan oli.
Kolmisen vuotta elin selibaatissa sen jälkeen, en käynyt tapaamassa ketään, enkä ollut avoin uusille tuttavuuksille, vaikka jotkut olivat erityisen ystävällisiä, ja pyysivät kahville tms.
Täällä on aika vihamielinen ilmapiiri miehiä kohtaan, kovin moni välittävä mies ei välttämättä viitsi kirjoittaa.
En ole jättäjä. Koska olen empaattinen tuntuisi hyvin pahalta jättää nainen. Jotenkin olen tapauksissa, joissa en ole naista enää halunnut onnistunut toimimaan niin että minut on jätetty. On minut toki jätetty vaikka en olisi halunnutkaan. Saa nähdä nykyisen kanssa kauanko kestää minua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
^ niin tai sellaisia joilla on jotain sutinaa muttei pokkaa mennä pidemmälle... se, onko se laskettavissa pettämiseksi on kai ihmisestä kiinni....
Yleensä se on sukupuolesta kiinni, vaikka jotain poikkeuksiakin aina löytyy. Jos miehiltä kysyt, niin se on pettämistä jos on seksiä, missään (fyysisessä) muodossa. Tiukimmat, kuten minä, laskee (ranskalaisen) suutelun jo pettämiseksi.
Kun nainen on ollut pettäjä, jättäminen ei tuota kärsimystä, sehän on ainoa vaihtoehto. Petetyksi tuleminen tietenkin aiheuttaa tuskaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen varmaankin tässä tapauksessa se jättäjä, koska sanoin sen ensimmäisenä ääneen että nyt on aika laittaa lusikat jakoon. Uutta naista ei ollut odottamassa, olin vain aivan loppu suhteeseen. Nainen sitten myös avautui ettei enää rakasta jne. Joten sovimme että se oli siinä. Asuimme vielä muutaman kk yhdessä, koska lastenkin takia oli helpompaa sillä tavoin. Nyt alkukesästä toinen muutti pois, ja täytyy sanoa että elämä ollut todella kevyttä sen jälkeen. Silti huoli toisen jaksamisesta ja pärjäämisestä painaa. Hän on kuitenkin lasteni äiti ja olimme yli 10v yhdessä. Vaikka kuvioihin on jo minulla tullut uusi, ei tosin kovin vakavaa ole, autan exää missä pystyn, myös rahallisesti.
Eniten ehkä mietin milloin voin virallisesti mennä eteenpäin elämässä ja pystyn olemaan välittämättä hänen jatkuvasta piikittelystä. Tuntuisi helpommalta jos hän löytäisi uuden ennen minua.
M40
Sähän nopeesti uuteen suhteeseen lähdit...
No eihän tuo nopeasti käynyt, olihan entinen suhde jo selvästi ja molempien puolisoitten mielestä lopussa ainakin kuukausia aikaisemmin. Toki se että vielä erovaiheessa asutaan yhdessä voi hämmentää lapsia, koska näennäisesti, vaikka ei todellisuudessa, vanhemman elämään tulee nopeasti uusi ihminen, (jos lapset ovat tästä tietoisia).
Jos entinen puoliso piikittelee eron jälkeen, hän saattaa ihan hyvin jatkaa hankalaa käytöstään myös löydettyään itse uuden kumppanin, joten määrättömästi ei kannata omaa, uutta elämäänsä pidätellä. Parempi olisi pyrkiä puhumaan asiat halki eron myötä, niin kummankin on helpompi oppia suhtautumaan entiseen puolisoon asiallisesti.
En tunne yhtään miestä joka olisi jättäjä ilman, että olisi uusi valmiiksi katsottuna. Tämäkin ketju niin lyhyt, että olen yhä enemmän vakuuttunut siitä, että miehillä on aina uusi valmiina. Vaikka kevätkin suhde, mutta kuitenkin.
Vierailija kirjoitti:
En tunne yhtään miestä joka olisi jättäjä ilman, että olisi uusi valmiiksi katsottuna. Tämäkin ketju niin lyhyt, että olen yhä enemmän vakuuttunut siitä, että miehillä on aina uusi valmiina. Vaikka kevätkin suhde, mutta kuitenkin.
Olisit vakuuttunut tuosta riippumatta ketjun pituudesta, tai sisällöstä. Miesvihassasi et kykene ajattelmaan mitään muita vaihtoehtoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen varmaankin tässä tapauksessa se jättäjä, koska sanoin sen ensimmäisenä ääneen että nyt on aika laittaa lusikat jakoon. Uutta naista ei ollut odottamassa, olin vain aivan loppu suhteeseen. Nainen sitten myös avautui ettei enää rakasta jne. Joten sovimme että se oli siinä. Asuimme vielä muutaman kk yhdessä, koska lastenkin takia oli helpompaa sillä tavoin. Nyt alkukesästä toinen muutti pois, ja täytyy sanoa että elämä ollut todella kevyttä sen jälkeen. Silti huoli toisen jaksamisesta ja pärjäämisestä painaa. Hän on kuitenkin lasteni äiti ja olimme yli 10v yhdessä. Vaikka kuvioihin on jo minulla tullut uusi, ei tosin kovin vakavaa ole, autan exää missä pystyn, myös rahallisesti.
Eniten ehkä mietin milloin voin virallisesti mennä eteenpäin elämässä ja pystyn olemaan välittämättä hänen jatkuvasta piikittelystä. Tuntuisi helpommalta jos hän löytäisi uuden ennen minua.
M40
Sähän nopeesti uuteen suhteeseen lähdit...
No ei se ole vakava suhde. Kevyttä tapailua henkilön kanssa jonka kanssa ei voi tulla vakavaa suhdetta.
Tosin tavoitteena ei ole saada uusperhettä myöhemminkään.
Onko tämä henkilö samoilla linjoilla sinun kanssa, ettei voi tulla mitään vakavaa?
Sehän kertoo vain millaisten miesten kanssa sinä ja tuttavapiirisi päätyvät yhteen. Huonossa suhteessa ei ole etuja miehellekään, vaan lähinnä kärsimystä.