Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Ulkosuomalaiset, kuinka usein teillä on ikävä Suomeen?

Vierailija
21.09.2019 |

Otsikossa kysymys. Tarkoitan sellaista "koti"-ikävää, joka tosin varmaan väärä sana ulkomailla asuvalle. Muutin itse ulkomaille 24v josta tulee pian 10 vuotta, ja ihmettelen miksi en koe koti-ikävää oikeastaan ollenkaan. Ensimmäisinä vuosina ajattelin sen johtuvan uutuudenviehätyksestä, mutta en ikinä muuttoni jälkeen ole kaivannut takaisin Suomeen, vaikka ei elämässäni ollut sielläkään mitään vikaa ja pidän Suomea ihan hyvänä maana. Tuntuu, että vasta muutettuani pois tunsin itseni aidosti onnelliseksi. Vierailen Suomessa pitkän viikonlopun verran kerran tai kaksi vuodessa, ja se on minulle enemmän kuin tarpeeksi.

Kertokaa muut ulkosuomalaiset kokemuksianne!

Kommentit (26)

Vierailija
21/26 |
21.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse kaipaan Suomesta saunaa ja metsää. Mikään ei voita syksyistä kävelyä metsässä, kävelyn jälkeen puulämmitteiseen saunaan. Kaikkeen muuhun täällä on jo tottunut kuten toimimattomiin suihkuihin ja kosteisiin taloihin, typerään byrokratiaan jne. on ulkomailla vietettyjen vuosien jälkeen jo ettei niitä osaa enää kaivata.

22/26 |
21.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kohta 15 vuotta Englannissa. Ikavoin perhettani valilla, mutta muuten ei Suomeen ikava ole. Kayn kerran tai kahdesti vuodessa viikon verran ja aina on ihana menna mutta en voisi kuvitella muuttavani sinne.

Ostimme vuosi sitten isomman talon joten nyt on helpompi perheeni vierailla meilla. Vaikka jo sita ennenkin sisareni kavi ainakin kerta vuoteen mutta nyt voimme majoittaa 3 aikuista tai 2 aikuista ja 2 lasta helposti mika tietenkin saastaa heidan kulujaan kun ei tarvitse maksaa majoituksesta.

Syon huomenna viimeisen ruispuikulan pakastimesta ja sitten pitaa odottaa sisaren vierailua marraskuun lopussa. Se surettaa! 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/26 |
21.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Asun Norjassa jossa moni asia on kuin Suomessa, mutta mitä vanhemmaksi tulen sitä vahvempi identiteettini ja sitä kautta myös suomalaisuuteni on. Pidän äidinkieltä tärkeänä ja täällä syntyneet lapseni puhuvat suomea. Täällä on elämä helppoa, talous loistava ja  maisemat enemmän kuin upeat mutta kyllä moni Suomeen liittyvä asia sykähdyttää. Olisiko niin että iän myötä omat juuret ovat muuttuneet yhä tärkeämmiksi , Suomeen en ole kuitenkaan muuttamassa mutta käyn mielelläni useamman kerran vuodessa.

Vierailija
24/26 |
21.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Asun Norjassa jossa moni asia on kuin Suomessa, mutta mitä vanhemmaksi tulen sitä vahvempi identiteettini ja sitä kautta myös suomalaisuuteni on. Pidän äidinkieltä tärkeänä ja täällä syntyneet lapseni puhuvat suomea. Täällä on elämä helppoa, talous loistava ja  maisemat enemmän kuin upeat mutta kyllä moni Suomeen liittyvä asia sykähdyttää. Olisiko niin että iän myötä omat juuret ovat muuttuneet yhä tärkeämmiksi, Suomeen en ole kuitenkaan muuttamassa mutta käyn mielelläni useamman kerran vuodessa.

Vierailija
25/26 |
21.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka paljon te, jotka ette yhtään kaipaa mitään Suomessa, vietätte aikaa suomalaisilla nettisivustoilla? 

Kaipaan moniakin asioita, mutta ei minulla silti ole ikävä Suomeen.

Suomalaisilla nettisivuilla vietän enemmän aikaa kuin minkään muun kielisillä. Mitään aika-arviota en osaa heittää.

Onko siellä missä asut hyviä keskustelupalsoja? 

heitä vinkkiä? Mua kiinnostaisi kovasti tietää mistä muualla puhutaan.

Joitan oon löytänyt ihan Googlettamalla, mutta vaikeaa on.

Asun Romaniassa. En tiedä mitään täkäläisiä keskustelupalstoja. Luen uutisia hitaasti ja tuskaisesti romaniaksi, mutta puhekieliset keskustelupalstat olisi liikaa.

Vierailija
26/26 |
21.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen pari vuotta nyt asunut Keski-Euroopassa ja joudun myöntämään, että ikävöin Suomea ajoittain kovastikin.

Käyn Suomessa muutaman kerran vuodessa. Joka kerta kotiinpaluu tänne missä asun tuntuu kamalalta sen vuoksi, että osa suomalaisesta lähipiiristäni on sen ikäistä, etten voi olla kotiin lähtiessä miettimättä, vieläkö näemme ensi kerralla vai oliko tämä viimeinen kerta.

Ikävöin vesistöjä, erityisesti merta, sen tuoksua ja aaltojen ääntä. Lokkien kirkunaa. Saaristoa ja kallioita. Syvän sinistä taivasta. Raikasta ilmaa, vehreyttä ja sitä, että ihmisiä on mahdollista päästä helposti pakoon vaikka asuisi Helsingissä. Sitä, että metsään kuin metsään on luvallista mennä jokamiehen oikeuksien puitteissa. Viimeisenä ja ehkä eniten yllättäneenä, ikävöin joskus suomalaista melankoliaa ja suomalaisten mustaa huumoria. Täällä missä asun kaikki ovat aina niin mahdottoman hyväntuulisia vaikka olisi mikä, että joskus mietin, onko ikävien tunteiden ilmaiseminen täällä jonkinlainen tabu. Suurimmaksi osaksi ajasta tämä ei haittaa, mutta joskus kun en itse jaksa olla hyväntuulinen, ympäristön loputon hilpeys tuntuu teennäiseltä ja ahdistavalta.