Onnellisen ja tasapainoisen ihmisen ei ole tarve juoda alkoholia eikä tupakoida
Kommentit (16)
Nuita tarvii vain jos ruoho on loppu.
Tunteeko joku jonkun onnellisen ja tasapainoisen? Epäilen.
Eikä se syö myöskään liikaa.Ja seksikään ei ole pakkomielle.Eikä se petä puolisoaan.Onnellisia ja tasapainoisia ihmisiä on hyvin hyvin vähän.
Kokkeliviiva toimii aina paremmin.
Kuka täällä on onnellinen ja tasapainoinen? Ei ainakaan sellainen, joka pohtii ja analysoi toisten tupakan-/alkoholinkäyttöä.
Ja kuka täällä tekee asioita pelkän tarpeen ohjaamana? Se vasta olisikin mielenvikaista. Elämä on myös tarpeetonta touhuamista varten.
No mä oon ainakin onnellinen sitten, kun saan taas juoda vähäsen alkomaholia. Ei sitä nyt tarvii paljoa kitata, mutta esim. ravintoloissa aika paskaa, kun ei saa ruuan kanssa sopivaa viiniä holittomana. D: Nauti siinä sitten hyvä salaatti jonkun hiton maidon/mehun/raanaveden kanssa, hyi hitto...
t. 9:llä kuulla raskaana
Eihän onnellisen ja tasapainoisen ihmisen ole tarvetta tehdä ylipäätään mitään, jos hän kerran on jo täysin onnellinen ja tasapainoinen.
Eikö Italiassa ja Ranskassa asu lainkaan onnellisia ja tasapainoisia ihmisiä? Mokomatkin viinipöhöt.
GALLUP
Oletko onnellinen ja tasapainoinen?
joo -> YLÄNUOLI
en -> ALANUOLI
Vierailija kirjoitti:
GALLUP
Oletko onnellinen ja tasapainoinen?
joo -> YLÄNUOLI
en -> ALANUOLI
Tämän avauksen perusteella olen onneton ja tasapainoton. Juon alkoholia ja poltan tupakkaa. Eli av:n yleisen mittapuun mukaan täys juopoo, wt ja luuseri.
Sellainen sanontakin on elemsssa mitä rasaampi työö sit raskaammat huvit. Se on stresssin lievitystä.
En ole hetkeäkään elänyt siinä harhassa, että olisin onnellinen ja tasapainoinen.
En tiedä miten meidän onnellisuustasapaino tulee muuttumaan, kun jätämme alkoholin ja keskitymme urheiluun. Veikkaan, että yhtälaiseksi pakkomielteeksi sekin muuttuu.
Vierailija kirjoitti:
Sellainen sanontakin on elemsssa mitä rasaampi työö sit raskaammat huvit. Se on stresssin lievitystä.
Kylläs e on minuusta enemmmän terveen ihmisen merkki että stressaa. Mutta siiinäkin on ristiriitoja kuten on olemassa sanonta ettttä tieto lisää tuskaa ja ihminen välttelee ylimääääräistä stressiä ja kun vältteleee niin asiat alkavat tullla puskista ja ei ymmmärrä miten niitä asioita tulisi käsitellä, ne kuormitttuu ja purkautuuu millloin missäkin yhteyksisssä.
55v eläneenä oma kokemukseni on ettei kukaan voi olla koko ajan onnellinen ja tasapainoinen sillä se vaihtelee. On erilaiset murheet nuorena kun taas keskiässä ja vanhuudesta en vielä tiedä. Kaikkia pelkojaan ja lapsuuden traumoja ei selätä koskaan.
Kuka sitä on väittänytkään että joku noita huvikseen tekee?