En muistanutkaan kuinka paljon vituttaa nähdä uskotonta exääni
ennen kuin tänään hänet kuuden vuoden jälkeen näin. Tänä iltana ei olla selvin päin.
Kommentit (23)
taka-aasikko yrittää jättää entisen miesasiakkaansa vielä viiden vuoden päästä. muistaa varmaan kaatuilunsa, sekoilunsa ja itkunsa hyvin?
pst buddha on muuten Nepalista.
Minä näin kesällä uskottoman exäni suokissa. Oli jonkun naisen kanssa ja tappelivat. Naisen äänestä päätellen exäni oli kutsunut häntä toisella nimellä vahingossa, kun tämä nainen hoki kiukkusena kuka Anu, kuka vtun Anu hä hä hä alahan selittää. Mietin mielessäni, että olen käynyt saman läpi ja tuo mies ei ole sen arvoinen ja kyllä sinäkin heräät ennen kun kesä on ohi.
Miksi alapeukut? Eikö näin selvään asiaan löydy mammoilta sympatiaa?
eikun ko sen nimi oli vai?
mitäs sitten häiriköit - mieshenkilön - perässä joka ei mitenkään edes exäsi, taukki? ja yrität vielä jättääkin tämän.?! menikö föönikin sekaisin?
nii-i,
Kuuden vuoden jälkeen vielä noin epätoivoinen? Pää täyteen? Nyt on jo fanaattinen läheisriippuvuus kyseessä. Jatka hyvä ihminen jo elämääsi, sullakin kun vain yksi niitä on ja voi olla jopa lyhyt.
Vierailija kirjoitti:
Kuuden vuoden jälkeen vielä noin epätoivoinen? Pää täyteen? Nyt on jo fanaattinen läheisriippuvuus kyseessä. Jatka hyvä ihminen jo elämääsi, sullakin kun vain yksi niitä on ja voi olla jopa lyhyt.
Ei ole riippuvuus mutta syvä loukkaantuminen joka on jäänyt hyvittämättä. Yhden tunnusti itse - siinä tuli ero. Toista pidän varmana, alkoivat seurustelemaan heti perään. Kolmas - eräs vanhimmista ja parhaimmista ystävistäni - tunnusti itse, ja yksilöimättä kertoi että "kaikki ketä siellä oli pani sen kanssa".
Hän tunnusti itse vain yhden, vähän kiinnostaisi tietää tarkempia yksityiskohtia. Etenkin kun olin vain pari viikoa aiemmin ollut hänen "elämänsä tärkeimpiä ihmisiä", hän oli ollut "minusta riippuvainen" ja olin "aina kohdellut häntä hyvin". Tuo kaverini tunnustus 2 vuotta perästä todella avasi uusia näkökulmia asiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuuden vuoden jälkeen vielä noin epätoivoinen? Pää täyteen? Nyt on jo fanaattinen läheisriippuvuus kyseessä. Jatka hyvä ihminen jo elämääsi, sullakin kun vain yksi niitä on ja voi olla jopa lyhyt.
Ei ole riippuvuus mutta syvä loukkaantuminen joka on jäänyt hyvittämättä. Yhden tunnusti itse - siinä tuli ero. Toista pidän varmana, alkoivat seurustelemaan heti perään. Kolmas - eräs vanhimmista ja parhaimmista ystävistäni - tunnusti itse, ja yksilöimättä kertoi että "kaikki ketä siellä oli pani sen kanssa".
Hän tunnusti itse vain yhden, vähän kiinnostaisi tietää tarkempia yksityiskohtia. Etenkin kun olin vain pari viikoa aiemmin ollut hänen "elämänsä tärkeimpiä ihmisiä", hän oli ollut "minusta riippuvainen" ja olin "aina kohdellut häntä hyvin". Tuo kaverini tunnustus 2 vuotta perästä todella avasi uusia näkökulmia asiaan.
Mutta mitä sen on väliä, jos mies vähän hurvittelee? Ei se ole sinulta pois ..
Milloin te naiset opitte tämän.
Sinccis
Mistä päättelet minun olevan nainen?
Missä uskonnossa olette tai mies oli ja sinä ilmeisesti vielä kuitenkin olet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuuden vuoden jälkeen vielä noin epätoivoinen? Pää täyteen? Nyt on jo fanaattinen läheisriippuvuus kyseessä. Jatka hyvä ihminen jo elämääsi, sullakin kun vain yksi niitä on ja voi olla jopa lyhyt.
Ei ole riippuvuus mutta syvä loukkaantuminen joka on jäänyt hyvittämättä. Yhden tunnusti itse - siinä tuli ero. Toista pidän varmana, alkoivat seurustelemaan heti perään. Kolmas - eräs vanhimmista ja parhaimmista ystävistäni - tunnusti itse, ja yksilöimättä kertoi että "kaikki ketä siellä oli pani sen kanssa".
Hän tunnusti itse vain yhden, vähän kiinnostaisi tietää tarkempia yksityiskohtia. Etenkin kun olin vain pari viikoa aiemmin ollut hänen "elämänsä tärkeimpiä ihmisiä", hän oli ollut "minusta riippuvainen" ja olin "aina kohdellut häntä hyvin". Tuo kaverini tunnustus 2 vuotta perästä todella avasi uusia näkökulmia asiaan.
On todella ikävää, että olet saanut pettyä ja kärsiä, mutta eräänlaista riippuvuutta on sekin, ettet voi jo luopua. Riiput ja roikut tuossa epätoivon tunteessasi.
Jotkut ovat tällaista sarjapettäjätyyppiä, ja sellainen nyt vain sattui sinun kohdallesi. Ei se sinun vikasi ole! Se pettää ihan jokaista, jonka kanssa on. Tuollaisen kanssa ei voi rakentaa oikeaa rakkauteen ja luottamukseen perustuvaa yhteiselämää. Ajattele, että on psyykkisesti sairas, ja anna itsellesi armoa ja lupa unohtaa. Et sinä juomalla ja itseäsi kiduttamalla mitään hyvitystä saa. Ei se pska mihinkään häviä. Olet arvokkaampi, kuin tuo tiellesi osunut kuvatus. Uutta kohti, vai haluatko menettää tulevaisuutesi ja kenties jotain ihanaa mitä voi olla tulossa, tuollaisen takia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuuden vuoden jälkeen vielä noin epätoivoinen? Pää täyteen? Nyt on jo fanaattinen läheisriippuvuus kyseessä. Jatka hyvä ihminen jo elämääsi, sullakin kun vain yksi niitä on ja voi olla jopa lyhyt.
Ei ole riippuvuus mutta syvä loukkaantuminen joka on jäänyt hyvittämättä. Yhden tunnusti itse - siinä tuli ero. Toista pidän varmana, alkoivat seurustelemaan heti perään. Kolmas - eräs vanhimmista ja parhaimmista ystävistäni - tunnusti itse, ja yksilöimättä kertoi että "kaikki ketä siellä oli pani sen kanssa".
Hän tunnusti itse vain yhden, vähän kiinnostaisi tietää tarkempia yksityiskohtia. Etenkin kun olin vain pari viikoa aiemmin ollut hänen "elämänsä tärkeimpiä ihmisiä", hän oli ollut "minusta riippuvainen" ja olin "aina kohdellut häntä hyvin". Tuo kaverini tunnustus 2 vuotta perästä todella avasi uusia näkökulmia asiaan.
Mutta mitä sen on väliä, jos mies vähän hurvittelee? Ei se ole sinulta pois ..
Milloin te naiset opitte tämän.
Sinccis
Mistä päättelet minun olevan nainen?
Etkö siis osaa hurvitella?
Sinccis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuuden vuoden jälkeen vielä noin epätoivoinen? Pää täyteen? Nyt on jo fanaattinen läheisriippuvuus kyseessä. Jatka hyvä ihminen jo elämääsi, sullakin kun vain yksi niitä on ja voi olla jopa lyhyt.
Ei ole riippuvuus mutta syvä loukkaantuminen joka on jäänyt hyvittämättä. Yhden tunnusti itse - siinä tuli ero. Toista pidän varmana, alkoivat seurustelemaan heti perään. Kolmas - eräs vanhimmista ja parhaimmista ystävistäni - tunnusti itse, ja yksilöimättä kertoi että "kaikki ketä siellä oli pani sen kanssa".
Hän tunnusti itse vain yhden, vähän kiinnostaisi tietää tarkempia yksityiskohtia. Etenkin kun olin vain pari viikoa aiemmin ollut hänen "elämänsä tärkeimpiä ihmisiä", hän oli ollut "minusta riippuvainen" ja olin "aina kohdellut häntä hyvin". Tuo kaverini tunnustus 2 vuotta perästä todella avasi uusia näkökulmia asiaan.
On todella ikävää, että olet saanut pettyä ja kärsiä, mutta eräänlaista riippuvuutta on sekin, ettet voi jo luopua. Riiput ja roikut tuossa epätoivon tunteessasi.
Jotkut ovat tällaista sarjapettäjätyyppiä, ja sellainen nyt vain sattui sinun kohdallesi. Ei se sinun vikasi ole! Se pettää ihan jokaista, jonka kanssa on. Tuollaisen kanssa ei voi rakentaa oikeaa rakkauteen ja luottamukseen perustuvaa yhteiselämää. Ajattele, että on psyykkisesti sairas, ja anna itsellesi armoa ja lupa unohtaa. Et sinä juomalla ja itseäsi kiduttamalla mitään hyvitystä saa. Ei se pska mihinkään häviä. Olet arvokkaampi, kuin tuo tiellesi osunut kuvatus. Uutta kohti, vai haluatko menettää tulevaisuutesi ja kenties jotain ihanaa mitä voi olla tulossa, tuollaisen takia?
Ihan täyttä tuubaa. On olemassa esim. kansoja joilla ei ole mitään sanaa olemassa kuin pettäminen.
Mietippä sitä.
Sinccis
Ei luonnossa Hirvikään kysele naarailta montaako lehmää se saa astua.
Sinccis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuuden vuoden jälkeen vielä noin epätoivoinen? Pää täyteen? Nyt on jo fanaattinen läheisriippuvuus kyseessä. Jatka hyvä ihminen jo elämääsi, sullakin kun vain yksi niitä on ja voi olla jopa lyhyt.
Ei ole riippuvuus mutta syvä loukkaantuminen joka on jäänyt hyvittämättä. Yhden tunnusti itse - siinä tuli ero. Toista pidän varmana, alkoivat seurustelemaan heti perään. Kolmas - eräs vanhimmista ja parhaimmista ystävistäni - tunnusti itse, ja yksilöimättä kertoi että "kaikki ketä siellä oli pani sen kanssa".
Hän tunnusti itse vain yhden, vähän kiinnostaisi tietää tarkempia yksityiskohtia. Etenkin kun olin vain pari viikoa aiemmin ollut hänen "elämänsä tärkeimpiä ihmisiä", hän oli ollut "minusta riippuvainen" ja olin "aina kohdellut häntä hyvin". Tuo kaverini tunnustus 2 vuotta perästä todella avasi uusia näkökulmia asiaan.
On todella ikävää, että olet saanut pettyä ja kärsiä, mutta eräänlaista riippuvuutta on sekin, ettet voi jo luopua. Riiput ja roikut tuossa epätoivon tunteessasi.
Jotkut ovat tällaista sarjapettäjätyyppiä, ja sellainen nyt vain sattui sinun kohdallesi. Ei se sinun vikasi ole! Se pettää ihan jokaista, jonka kanssa on. Tuollaisen kanssa ei voi rakentaa oikeaa rakkauteen ja luottamukseen perustuvaa yhteiselämää. Ajattele, että on psyykkisesti sairas, ja anna itsellesi armoa ja lupa unohtaa. Et sinä juomalla ja itseäsi kiduttamalla mitään hyvitystä saa. Ei se pska mihinkään häviä. Olet arvokkaampi, kuin tuo tiellesi osunut kuvatus. Uutta kohti, vai haluatko menettää tulevaisuutesi ja kenties jotain ihanaa mitä voi olla tulossa, tuollaisen takia?
Ihan täyttä tuubaa. On olemassa esim. kansoja joilla ei ole mitään sanaa olemassa kuin pettäminen.
Mietippä sitä.
Sinccis
Sori, ei millään pahalla, mutta olen huomannut monesti aiemminkin, että meidän ajatusmaailmat eivät kohtaa, joten en nyt vastaa sinulle enää mitään enempää. Kommenttini oli ap:lle, keskitä sinäkin huomiosi häneen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuuden vuoden jälkeen vielä noin epätoivoinen? Pää täyteen? Nyt on jo fanaattinen läheisriippuvuus kyseessä. Jatka hyvä ihminen jo elämääsi, sullakin kun vain yksi niitä on ja voi olla jopa lyhyt.
Ei ole riippuvuus mutta syvä loukkaantuminen joka on jäänyt hyvittämättä. Yhden tunnusti itse - siinä tuli ero. Toista pidän varmana, alkoivat seurustelemaan heti perään. Kolmas - eräs vanhimmista ja parhaimmista ystävistäni - tunnusti itse, ja yksilöimättä kertoi että "kaikki ketä siellä oli pani sen kanssa".
Hän tunnusti itse vain yhden, vähän kiinnostaisi tietää tarkempia yksityiskohtia. Etenkin kun olin vain pari viikoa aiemmin ollut hänen "elämänsä tärkeimpiä ihmisiä", hän oli ollut "minusta riippuvainen" ja olin "aina kohdellut häntä hyvin". Tuo kaverini tunnustus 2 vuotta perästä todella avasi uusia näkökulmia asiaan.
On todella ikävää, että olet saanut pettyä ja kärsiä, mutta eräänlaista riippuvuutta on sekin, ettet voi jo luopua. Riiput ja roikut tuossa epätoivon tunteessasi.
Jotkut ovat tällaista sarjapettäjätyyppiä, ja sellainen nyt vain sattui sinun kohdallesi. Ei se sinun vikasi ole! Se pettää ihan jokaista, jonka kanssa on. Tuollaisen kanssa ei voi rakentaa oikeaa rakkauteen ja luottamukseen perustuvaa yhteiselämää. Ajattele, että on psyykkisesti sairas, ja anna itsellesi armoa ja lupa unohtaa. Et sinä juomalla ja itseäsi kiduttamalla mitään hyvitystä saa. Ei se pska mihinkään häviä. Olet arvokkaampi, kuin tuo tiellesi osunut kuvatus. Uutta kohti, vai haluatko menettää tulevaisuutesi ja kenties jotain ihanaa mitä voi olla tulossa, tuollaisen takia?
Sehän siinä onkin pahinta, hän ei kaikesta mielenvikaisuudestaan huolimatta missään nimessä ollut vailla hyviä puoliaan. Ennen pettämistä uskoin löytäneeni pysyvän onnen. Yhden surutyön tein kun erosimme mutta tuo kaveriin paljastus sai aikaan näköjään loppumattoman halveksunnan ja loukkaantumisen. Ja vaikka plussat ja miinukset laskettaisi rehellisesti yhteen, silti paras suhde mitä olen koskaan (toistaiseksi) osakseni saanut.
Ai kamala mikä tyyppi. Ei pitäisi liikkua vapaana ihmisten keskellä.
Minua ihmetyttää yleisemminkin ihmiset, jotka hautovat oman menneisyytensä mätäpaiseita jollain ihmeellisen masokistisella kiihkolla. Kaikki kohtaavat elämässään vastoinkäymisiä, ikäviä kokemuksia ja veemäisiä tyyppejä, mutta miksi niitä pitäisi jäädä märehtimään? Hetken ne painavat mieltä ja sitten on nostattava pää pystyyn ja lähdettävä kohti uusia pettymyksiä.
Tsemppiä !!