En muistanutkaan kuinka paljon vituttaa nähdä uskotonta exääni

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuuden vuoden jälkeen vielä noin epätoivoinen? Pää täyteen? Nyt on jo fanaattinen läheisriippuvuus kyseessä. Jatka hyvä ihminen jo elämääsi, sullakin kun vain yksi niitä on ja voi olla jopa lyhyt.

Ei ole riippuvuus mutta syvä loukkaantuminen joka on jäänyt hyvittämättä. Yhden  tunnusti itse - siinä tuli ero. Toista pidän varmana, alkoivat seurustelemaan heti perään. Kolmas - eräs vanhimmista ja parhaimmista ystävistäni - tunnusti itse, ja yksilöimättä kertoi että  "kaikki ketä  siellä oli pani sen kanssa".

Hän tunnusti itse vain yhden, vähän kiinnostaisi tietää tarkempia yksityiskohtia. Etenkin kun olin vain pari viikoa aiemmin ollut hänen "elämänsä tärkeimpiä ihmisiä", hän oli ollut "minusta riippuvainen" ja olin "aina kohdellut häntä hyvin". Tuo kaverini tunnustus 2 vuotta perästä todella avasi uusia näkökulmia asiaan.

On todella ikävää, että olet saanut pettyä ja kärsiä, mutta eräänlaista riippuvuutta on sekin, ettet voi jo luopua. Riiput ja roikut tuossa epätoivon tunteessasi.

Jotkut ovat tällaista sarjapettäjätyyppiä, ja sellainen nyt vain sattui sinun kohdallesi. Ei se sinun vikasi ole! Se pettää ihan jokaista, jonka kanssa on. Tuollaisen kanssa ei voi rakentaa oikeaa rakkauteen ja luottamukseen perustuvaa yhteiselämää. Ajattele, että on psyykkisesti sairas, ja anna itsellesi armoa ja lupa unohtaa. Et sinä juomalla ja itseäsi kiduttamalla mitään hyvitystä saa. Ei se pska mihinkään häviä. Olet arvokkaampi, kuin tuo tiellesi osunut kuvatus. Uutta kohti, vai haluatko menettää tulevaisuutesi ja kenties jotain ihanaa mitä voi olla tulossa, tuollaisen takia?

Ihan täyttä tuubaa. On olemassa esim. kansoja joilla ei ole mitään sanaa olemassa kuin pettäminen.

Mietippä sitä.

Sinccis

Sori, ei millään pahalla, mutta olen huomannut monesti aiemminkin, että meidän ajatusmaailmat eivät kohtaa, joten en nyt vastaa sinulle enää mitään enempää. Kommenttini oli ap:lle, keskitä sinäkin huomiosi  häneen.

Elät itsepetoksessa. Ensin väität asioita totuuksiksi, jotka ovat vain omia mielipiteitäsi.

Kun oikaisen virheesi, niin kieltäydyt keskustelemasta. 

Hyvin aikuismaista.

Sinccis

rikas ja komea ex?   siks ketuttaa, nyt joudut itse maksaan shoppailut

Kuuden vuoden jälkeen? Voi sua ressukkaa. Mun ex oli narsistinen persoona joka dominoi, manipuloi, valehteli, petti, tartutti sukupuolitaudin jonka takia olen nyt hedelmärön, oli fyysisesti ja henkisesti väkivaltainen. Kävi suhteen loppumetreillä panemassa exää ja vaihtoi lennosta hädintuskin täysi-ikäiseen pimuun, joka oli kaverin nainen.

Olin iloinen kun se jätti mut. Vielä iloisempi ja tyytyväisempi olen nykyään. En ajattele hänestä pahaa, säälittää lähinnä tuo typy kun tiedän että ukko todistetusti jatkaa entistä touhuaan. Jos jotain, niin toivon että kykenee muuttumaan eikä satuta enää ketään.

Jos oon törmänny häneen, niin olen todennut vaan "jaahas" ja jatkanut matkaa.

Tiedätkö kuule, asiat ei elämässä mene oikeudenmukaisesti. Okei, exäs pilasi elämäs, mutta se on sun tehtävä pistää se kasaan. Aina asioille ei löydy oikeutusta. Anteeksipyyntöä ei tule, ja jos tulisi niin mitä sä siitä hyötyisit?

Paras kosto erälle on aina porhaltaa iloisena ja onnellisena eteenpäin.

Se pilas jo elämääs tarpeeksi, älä anna sen pilata sitä enempää, se on turhaa. Alkuun saa olla vihainen, mutta on säälittävää jos sitä vihaa katkeruutta itsepintaisesti hautoo. Eikö sulla ole omaa elämää?

Nyt ryhtiä!