Miksi luovan alan tyypit ts. taiteilijat ovat yleensä mielenterveysongelmallisia?

up.

Poikkeavat aika paljon tavisväestöstä nämä taiteilijat. Osaavat ajatella boxin ulkopuolelta ja hahmottaa ihan loogisia asioita, joihin ei tavallinen ihminen vaan kykene. En tiedä, muita näitä tyyppejä on siunattu. Tosin se ei varmaan aina tunnu siunaukselta, koska lahjojen mukana tulee myös suuri taakka. On raskasta olla niin tietoinen kaikesta sekä vaikeiden ja pahojen asioiden ympäröimänä.

Tietyt ominaisuudet kulkevat dna-pareina. Esim. luovuus ja hulluus, numeroviisaus ja autistisuus, 

Veikkaan, että sama herkkyys, joka mahdollistaa luovuuden, altistaa myös reagoimaan voimakkaammin ikäviin asioihin omassa elämässä ja noin ylipäätään tässä maailmassa. Kyllähän se sitten herkästi säteilee mielialoihinkin. Onneksi sen voi parhaimmillaan kanavoida tuottamaan sitä taidetta, ns. luomisen tuskaksi. Itsekin käsittelen vaikeita asioita piirtämällä ja kirjoittamalla niistä.

Vierailija kirjoitti:

Tietyt ominaisuudet kulkevat dna-pareina. Esim. luovuus ja hulluus, numeroviisaus ja autistisuus, 

Itse olen juurikin tällainen. Oon todella surkea numeroissa, johtuu osittain myös ahdistuksesta ja matematiikkapelosta, joka kehittynyt epävarmuudesta, mutta sen sijaan olen hyvä kirjoittamaan. Oon taitellisesti lahjakas ja luova, hyvä kielissä sekä soittimien kanssa. Päässä pyörii jatkuvasti kaikennäköisiä ajatuksia ja kannan isoa taakkaa ja tuskaa harteillani. Koen olevani hieman hullu, mutta siitä hulluudesta on myös hyötyä.

Päädyin luovalle alalle, koska olen ollut masentunut 15-vuotiaasta. Nykyään masennus on väistymässä ja olo on onnellinen ja keveä.

Jossain vaiheessa ahdistus oli niin kova, että melkein koin, että en pysty puhumaan. Aloin tekemään kuvia.

Kuvan tekeminen tuntui nopeasti omalta. Käsityöläisyys, värit ja omatahtinen tekeminen ovat voimaannuttaneet minut.

Ilman sairastumista, olisin tehnyt jotain muuta. Koen, että on tarkoitettu, että teen juuri sitä, mitä teen.

Olen monella tavalla herkkä, sekin on vaikuttanut valintaani.

Olen onnellinen työhuoneella ja saan nautintoa maalaamisesta. Koen olevani hyvin onnekas, kun elämä on koettelemusten kautta johdattanut minut tähän pisteeseen.

En usko, että heillä olisi varsinaisesti enemmän mielenterveysongelmia, vaikka varmasti enemmän tietyn tyyppisiä. Ehkä ovat myös avoimempia ongelmiensa suhteen, joten saattaa näyttää siltä, että niitä olisi enemmän. Kaiken tyyppiset ihmiset kärsivät yhtä lailla mt-ongelmista.

Ilman haavaa elämä olisi liian helppoa. Ja silloin ei tarvitse miettiä kovin syviä.

Herkät ihmiset ovat persoonaltaan sellaisia, että usein eivät sopeudu normaaliin elämänmenoon. Jos siitä syystä voi sairastua, jos ulkopuolelta tulevat paineet ovat kovat.

Koen olevani onnekas, kun olen sairastunut. Sen kautta on avautunut erikoinen ja voimakas oma maailma.

Varmaan se että meillä toimii aivot eri tavalla, lisäksi iso osa luovista ihmisistä on kokenut koulukiusaamista. Mulla itsellä on paniikkihäiriö + aspergerin syndrooma  

Ne ovat niitä jotka eivät pysty olemaan säännöllisessä työssä. Teinipojat jotka polttavat sisällä päivät pitkät tupakkaa, rämpyttävät sitä kitaraa, eivät reippaile ulkona. He jäävät pian ulkopuolisiksi monesta asiasta. Minulla oli nuorena tuollainen poikaystävä, luuli liikoja itsestään, haukkui jatkuvasti siististi pukeutuvia ja oli olevinaan joku taitelija. Lukioon mennessä onneksi tajusin irrottautua.   Jossain vaiheessa myöhemmin kertoi sortuneensa huumeisiin ja kuulema pääsi kuiville. Haudattiin kuitenkin jo alle 40-kymppisenä. Minusta hän oli perheensä laiskin. Hän oli kuitenkin 18 vuotiaana erittäin terve, pärjäsi hyvin armeijssa, mutta yksi syy oli varmaan se että oli äitinsä ja mummonsa lemmikki.