Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko teidän perheellänne sama elintaso kuin itselläsi oli lapsena?
18.09.2019 |
Meillä on huomattavan paljon suuremmat tulot kuin minun tai mieheni vanhemmillani on koskaan ollut. Silti tuntuu siltä, ettei meillä todellakaan ole varaa samaan kuin mitä heillä oli, kun me olimme pieniä.
Kun olin lapsi, meillä oli yli 200 neliön omakotitalo Helsingissä hyvällä pientaloalueella. Vanhempani olivat aivan keskituloisia, siis tyyliä opettaja-sairaanhoitaja. Matkustelimme joka kesä ulkomaille, vaikka meitä sisaruksia on kolme. Kaikki harrastimme paljon, vaikka harrastukset olivatkin melko tavallisia piano- ja balettitunteja. Oli hyvä auto ja kesämökki, vaatteet olivat uusia ja ajanmukaisia, saatiin polkupyörät ja myöhemmin ajokortit. Ei tarvinnut mennä kesätöihin, eikä töille olisi ollut aikaakaan, kun oltiin ulkomailla/mökillä.
Nyt minä ja mieheni tienataan tosi hyvin, varmaan tuplasti sen mitä vanhempiemme ammateissa keskimäärin tienataan nykypäivänä. Ja vaikka on ihan ok rahaa, ei silti ole varaa yli 200-neliöiseen omakotitaloon hyvältä alueelta, mökkiin ja jokakesäisiin moniviikkoisiin matkoihin. Lapset saavat harrastaa juu ja vaatteet hankitaan, mutta tuntuu siltä, että kaikki on suhteellisesti paljon kalliimpaa nykyään. Joku polkupyöränkin hankkiminen lapselle tuntuu isolta investoinnilta, jos sen pitää olla uusi.
Muita, olenko ainut näine ajatuksineni?
Kommentit (87)
Nyt on elintaso huimasti korkeampi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ole, vaan huikeasti parempi. Lapsuudessani 1970-luvulla meitä asui 6-henkinen perhe vuokralla rivitalorivarissa lähellä maaseutukunnan keskustaa. Kodissamme ei ollut edes puhelinta. Normaali arkipäivän päivällinen oli keitetyt perunat ja ruskea kastike. Nälkä ei kuitenkaan ollut koskaan, sillä perunoita keitettiin aina niin paljon, että kaikki saivat vatsansa täyteen.
En koskaan matkustanut lapsena vanhempieni kanssa ulkomaille. Kerran vuodessa saatoimme tehdä max kahden yön kotimaanmatkan max 200 kilometrin päähän, tosin kaksi kertaa lapsuuteni aikana jopa Helsinkiin asti.
Harrastaa sain kuitenkin suhteellisen vapaasti, sillä paikkakunnalla tarjolla olevat harrastukset olivat hyvin halpoja.
Nyt kuulumme mieheni kanssa molemmat parhaiten ansaitsevaan kymmenykseen. Meillä on velaton omakotitalo pääkaupunkiseudulla, ihan palkkarahoilla maksettu. Lasten kanssa on matkustettu ulkomaille 1-2 kertaa vuodessa, esim. Japaniin ja USAhan.
Minulla on nykyisin varaa ostaa kaikki, mitä mieleni tekee. Olen todella kiitollinen suomalaisesta järjestelmästä, jossa saatoin opiskella opintolainan ja -tuen avulla DI:ksi ilman vanhempien taloudellista tukeam
MIllaisissa töissä vanhempasi livatP
Mun isäni oli myyntiedustaja. en tiedä millaista palkkaa nykyään tienaavat, hänen palkkansa oli verrattavissa isojen kaupunkien kaupunginjohtajien palkkaan. Meillä oli mahdollista tehdä oikeastaan mitä halusimme
Nykyisin minulla on paljon pienempi elintaso leskiäitinä pienipalkkaisella alalla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole, vaan huikeasti parempi. Lapsuudessani 1970-luvulla meitä asui 6-henkinen perhe vuokralla rivitalorivarissa lähellä maaseutukunnan keskustaa. Kodissamme ei ollut edes puhelinta. Normaali arkipäivän päivällinen oli keitetyt perunat ja ruskea kastike. Nälkä ei kuitenkaan ollut koskaan, sillä perunoita keitettiin aina niin paljon, että kaikki saivat vatsansa täyteen.
En koskaan matkustanut lapsena vanhempieni kanssa ulkomaille. Kerran vuodessa saatoimme tehdä max kahden yön kotimaanmatkan max 200 kilometrin päähän, tosin kaksi kertaa lapsuuteni aikana jopa Helsinkiin asti.
Harrastaa sain kuitenkin suhteellisen vapaasti, sillä paikkakunnalla tarjolla olevat harrastukset olivat hyvin halpoja.
Nyt kuulumme mieheni kanssa molemmat parhaiten ansaitsevaan kymmenykseen. Meillä on velaton omakotitalo pääkaupunkiseudulla, ihan palkkarahoilla maksettu. Lasten kanssa on matkustettu ulkomaille 1-2 kertaa vuodessa, esim. Japaniin ja USAhan.
Minulla on nykyisin varaa ostaa kaikki, mitä mieleni tekee. Olen todella kiitollinen suomalaisesta järjestelmästä, jossa saatoin opiskella opintolainan ja -tuen avulla DI:ksi ilman vanhempien taloudellista tukeam
MIllaisissa töissä vanhempasi livatP
Periaatteessa ihan hyvissä ja molemmilla oli korkeakoulukoulutus (en halua kertoa tarkemmin, koska en halua joutua tunnistetuksi), mutta erinäisistä syistä isäni oli velkaantunut eikä hän saanut raha-asioitaan kuntoon koko elinaikanaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasvoin 70-luv. leskiäidin lapsena. Mun lapsilisät ja perhe-eläke laitettiin pankkiin ja äiti maksoi vaatteet ym. Kallita juttuja ei ollut, paitsi ehkä merkkifarkut muutamana vuotena. Ei autoa. Matkustelu oli luokkaretkiä ja bussilla sukulaisen luo.
Nyt miehen kanssa on useampi autonkottero eihän maalla muuten voi asua. Samoin useampi tv ja kodintekniikkaa enemmän. Molemmin on käyty töissä ja lapset kasvatettu ja he ovat harrastaneetkin jotain, mikä maksoi. Perheenä matkustettiin kotimaassa.
Ap puhuu asiaa, tulot ovat ehkä paremmat, mutta kaikki on suhteessa kalliimpaa. 70-luv. inflaatio maksoi lainat, nyt ei. Jos ostaa talon, pitää olla takaaja sen uuden talon lisäksi yms.
70-luvulla lainankorko oli 18 % ja maksuaikaa oli 10 vuotta. Inflaatio ei kovin kaksisesti tuossa ajassa ehtinyt lainaa syömään suhteessa siihen, miten paljon joutui maksamaan korkoja.
Pitää paikkansa, että silloin korko% oli korkealla, mutta korkoja sai vähentää verotuksessa ainakin 80-luv. Lainaa sai helpommin viime vuosituhannella, nyt pitää molempien käydä töissä ja lisäksi vanhemmat takaavat aikuisten lastensa lainoja. Samoin verotuksessa oli lapsivähennyksiä vielä 80-luv. Ne kaikki ovat nyt historiaa.
Lapsivähennys lähti, tilalle tuli subjektiivinen päivähoito-oikeus. Katsottiin, että käytännössä ilmainen päivähoitopaikka ei tarvinnut rinnalle rahallista korvausta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Parempi. Mutta aikaa on vähemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasvoin 70-luv. leskiäidin lapsena. Mun lapsilisät ja perhe-eläke laitettiin pankkiin ja äiti maksoi vaatteet ym. Kallita juttuja ei ollut, paitsi ehkä merkkifarkut muutamana vuotena. Ei autoa. Matkustelu oli luokkaretkiä ja bussilla sukulaisen luo.
Nyt miehen kanssa on useampi autonkottero eihän maalla muuten voi asua. Samoin useampi tv ja kodintekniikkaa enemmän. Molemmin on käyty töissä ja lapset kasvatettu ja he ovat harrastaneetkin jotain, mikä maksoi. Perheenä matkustettiin kotimaassa.
Ap puhuu asiaa, tulot ovat ehkä paremmat, mutta kaikki on suhteessa kalliimpaa. 70-luv. inflaatio maksoi lainat, nyt ei. Jos ostaa talon, pitää olla takaaja sen uuden talon lisäksi yms.
70-luvulla lainankorko oli 18 % ja maksuaikaa oli 10 vuotta. Inflaatio ei kovin kaksisesti tuossa ajassa ehtinyt lainaa syömään suhteessa siihen, miten paljon joutui maksamaan korkoja.
Pitää paikkansa, että silloin korko% oli korkealla, mutta korkoja sai vähentää verotuksessa ainakin 80-luv. Lainaa sai helpommin viime vuosituhannella, nyt pitää molempien käydä töissä ja lisäksi vanhemmat takaavat aikuisten lastensa lainoja. Samoin verotuksessa oli lapsivähennyksiä vielä 80-luv. Ne kaikki ovat nyt historiaa.
Lapsivähennys lähti, tilalle tuli subjektiivinen päivähoito-oikeus. Katsottiin, että käytännössä ilmainen päivähoitopaikka ei tarvinnut rinnalle rahallista korvausta.
Mikä ilmainen se muka on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasvoin 70-luv. leskiäidin lapsena. Mun lapsilisät ja perhe-eläke laitettiin pankkiin ja äiti maksoi vaatteet ym. Kallita juttuja ei ollut, paitsi ehkä merkkifarkut muutamana vuotena. Ei autoa. Matkustelu oli luokkaretkiä ja bussilla sukulaisen luo.
Nyt miehen kanssa on useampi autonkottero eihän maalla muuten voi asua. Samoin useampi tv ja kodintekniikkaa enemmän. Molemmin on käyty töissä ja lapset kasvatettu ja he ovat harrastaneetkin jotain, mikä maksoi. Perheenä matkustettiin kotimaassa.
Ap puhuu asiaa, tulot ovat ehkä paremmat, mutta kaikki on suhteessa kalliimpaa. 70-luv. inflaatio maksoi lainat, nyt ei. Jos ostaa talon, pitää olla takaaja sen uuden talon lisäksi yms.
70-luvulla lainankorko oli 18 % ja maksuaikaa oli 10 vuotta. Inflaatio ei kovin kaksisesti tuossa ajassa ehtinyt lainaa syömään suhteessa siihen, miten paljon joutui maksamaan korkoja.
Pitää paikkansa, että silloin korko% oli korkealla, mutta korkoja sai vähentää verotuksessa ainakin 80-luv. Lainaa sai helpommin viime vuosituhannella, nyt pitää molempien käydä töissä ja lisäksi vanhemmat takaavat aikuisten lastensa lainoja. Samoin verotuksessa oli lapsivähennyksiä vielä 80-luv. Ne kaikki ovat nyt historiaa.
Lapsivähennys lähti, tilalle tuli subjektiivinen päivähoito-oikeus. Katsottiin, että käytännössä ilmainen päivähoitopaikka ei tarvinnut rinnalle rahallista korvausta.
Lisäksi lapsilisiä korotettiin selvästi siinä vaiheessa, kun verotuksen lapsivähennys poistui.
Ei todellakaan. Saman tasoisissa ammateissa mieheni kanssa olemme mitä vanhempani oli mutta itserakennettu omakotitalo on 65 neliöinen kolmio. Kolmen lapsen joilla kaikilla oma huone sijaan meillä on kaksi lasta nukkumassa kerrossängyssä. Me soitimme eri soittimia ja ratsastimme, jopa oma hevonen löytyi. Minun vanhempi lapsi käy partiossa koska se on tarpeeksi halpaa. Perheen kanssa ei matkusteta minnekään, ei sellaiseen rahaa ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin teini 80-luvulla. Asuttiin maalla. Meillä oli iso omakotitalo ja kaksi autoa, mutta muuta ei juuri ollutkaan. Ei matkoja, ei uusia vaatteita, ruoka oli perunoita ja kastiketta, ei maksullisia harrastuksia. Sisävessa ja suihku saatiin vasta 70-luvulla, eikä suihkussa kasarillakaan saanut käydä liian usein. Äitini mielestä minä perheineni olemme "köyhiä", kun meillä on pienemmät tulot, pienempi asunto ja pitkään olimme autottomia. Itse olen aina aikuisiällä kokenut elämäni lapsuutta rikkaammaksi, sillä meillä tuntuu olevan mahdollisuus niin paljon enempään. Matkoihin ja harrastuksiin jne. Puhumattakaan ruokakauppojen valikoimasta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei todellakaan ole sama elintaso. Olemme akateeminen pariskunta. Kaksi lasta. Miehelläni ja minulla kuukaudessa yhteensä yli 7500 euron bruttotulot. Just pistettiin talo myyntiin, kun tuntui, ettei kestetä enää tätä velkah*lve*tiä''.
Vanhemmillani oli paljon vaatimattomammat ansiotulot eivätkä ole kummoisesti kouluttautuneet, mutta he kumpikin ovat saaneet perintiöä, tyyliin kiinteistöjä, maata, metsiä ja rahaa. Tiedän, että ainakin toinen vanhemmistani on miljonääri ja epäilen toisenkin olevan. Ovat siis ihan tavallisia ihmisiä ja elävät tavallista elämää. Rahankäytössä jopa pihejä.
Ei toivettakaan, että päästäisiin koskaan samaan elintasoon miehen kanssa, vaikka raadettaisiin kaikki liikenevä aika töissä. Vanhemmat eivät ole edes kovin vanhoja, joten perintöäkään on turha odotella.
Elän ylellisyydentäyteisessä paratiisissa lapsuuteeni verrattuna.
Joka päivä eri ruokaa, puhtaat vaatteet, lämmintä, sisävessa ja juokseva vesi. Hanasta, ei katon läpi.
Lisäksi osaan käyttää rahaa oikein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole. Ainakin muistan että lapsena eleltiin vanhempien kanssa rivarissa, oli auto, kaksikin välillä, mökki ja molemmat kävi töissä. Elintaso ei ole alentunut heillä, sen sijaan noussut, kun asuvat ok-talossa.
Nykyään sitten taas mieheni kanssa asumme kerrostalossa, ei ole autoa ja olen virallisesti työtön.
Mun vanhempien olohuone n.60m2 oli isompi kuin meidän nykyinen asunto.
Vierailija kirjoitti:
Äitini oli kokki ja isäni taksikuski kun olin lapsi 80-luvulla. Joka vuosi käytiin ulkomailla, oli uudehko omakotitalo ja uudehko auto pihassa. Miehen kanssa ollaan yliopistokoulutettuja ( minö FM ja mies DI) ja koulutusta vastaavassa työssä ja meillä ei ole rahaa omakotitaloon eikä ulkomaan lomiin. Asutaan pienessä rivarikolmiossa, meillä on yksi auton rotisko ja ulkomaan lomalla käytiin 3 vuotta sitten.
Mihin hittoon tuhlaatte rahanne?
Siis tää on niin hyvä ketju. Mulla on ihan sama, vanhemmilla ihan tavisduunit ja todella "rikasta" elämää elettiin harrastuksineen ja ulkomaanmatkoineen ja taloineen ja mökkeineen.
Mulla on nyt (yksin) sama palkka kuin vanhemmillani oli yhteensä, mutta kahden lapsen kanssa tuntuu että oikeasti joudun välillä budjetoimaan että saadaan jotain isompia hankittua ja joskus matkoillekin. Vanhempani eivät yhtään tajua, miten noin "kovapalkkaisella" ei muka ole ökyelämää kun heilläkin kerran oli varsin mukavasti asiat
Häviän sata nolla.
Minulla ja äidilläni samantasoinen koulutus (maisteri)
Äiti: suuren järjestön johtaja, palkka 7000 euroa kuukaudessa, nykyään messevä eläke
Minä: Pätkätöissä, palkka 1200 euroa kuukaudessa, eläkettä tuskin koskaan..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasvoin 70-luv. leskiäidin lapsena. Mun lapsilisät ja perhe-eläke laitettiin pankkiin ja äiti maksoi vaatteet ym. Kallita juttuja ei ollut, paitsi ehkä merkkifarkut muutamana vuotena. Ei autoa. Matkustelu oli luokkaretkiä ja bussilla sukulaisen luo.
Nyt miehen kanssa on useampi autonkottero eihän maalla muuten voi asua. Samoin useampi tv ja kodintekniikkaa enemmän. Molemmin on käyty töissä ja lapset kasvatettu ja he ovat harrastaneetkin jotain, mikä maksoi. Perheenä matkustettiin kotimaassa.
Ap puhuu asiaa, tulot ovat ehkä paremmat, mutta kaikki on suhteessa kalliimpaa. 70-luv. inflaatio maksoi lainat, nyt ei. Jos ostaa talon, pitää olla takaaja sen uuden talon lisäksi yms.
70-luvulla lainankorko oli 18 % ja maksuaikaa oli 10 vuotta. Inflaatio ei kovin kaksisesti tuossa ajassa ehtinyt lainaa syömään suhteessa siihen, miten paljon joutui maksamaan korkoja.
Pitää paikkansa, että silloin korko% oli korkealla, mutta korkoja sai vähentää verotuksessa ainakin 80-luv. Lainaa sai helpommin viime vuosituhannella, nyt pitää molempien käydä töissä ja lisäksi vanhemmat takaavat aikuisten lastensa lainoja. Samoin verotuksessa oli lapsivähennyksiä vielä 80-luv. Ne kaikki ovat nyt historiaa.
Lapsivähennys lähti, tilalle tuli subjektiivinen päivähoito-oikeus. Katsottiin, että käytännössä ilmainen päivähoitopaikka ei tarvinnut rinnalle rahallista korvausta.
Lapsivähennykset kuului kaikille, päiväkoti on ilmainen vain osalle.
Nim. Päivähoitomaksut 620 eur/kk.
Alue: Aihe vapaa
Parempi on. Ennen varsinkin monet pohjalaaset kun olivat sitä mieltä että sossun luukulla käyvät vain hullut ja juopot. Koko perhe kituutti yhden duunarin palkalla. Asuimme neljä henkeä kaksiossa.
Nykyään asun yksin kaksiossa ja exä rivitalon puolikkaassa. Lapsilla aina uudet vaatteet. Ulkomailla käydään välillä, hesessä ja hoplopissa, ja niin edelleen. Pianotunteja lapsille, baarissa käyn välillä, ostelen kirjoja, makselen avoimen yliopiston maksuja jne...
Nyt mulla on yksin rahaa lähes kahteen vanhempieni omistamaan kaksioon. Kai ne käytänkin johonkin jossain vaiheessa:)