Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miten jättää kaveri häntä loukkaamatta?

Vierailija
17.09.2019 |

Nyt tulee sellainen kysymys joka tulee nostattamaan monessa vihan tunteita ja kyseenalaistamaan ihmisyyttäni.

Olen ollut läheisiä kavereita yhden "markon" kanssa ylä-aste ajoista aina tähän päivään, eli aika pitkän ajan kun nyt ollaan 25-26 vuotiaita. Marko on kuitenkin osoittautunut aika lusmuksi kaveriksi.

Hänellä ei ole koulutusta, ei työkokemusta eikä minkäänlaisia haaveita tai suunnitelmia. Olen vierestä seurannut kuinka Marko on passivoitunut/katkeroitunut/mitälie ja syrjäytynyt. Päivittäinen kannabiksen polttelu on vain lisääntynyt ja Marko entiseltään syrjäytynyt. Taitaa jopa olla nykyään masentunut ja pelkäänkin että jos hänen ainoa kaverinsa(minä) jättää hänet masennus vain syventyy..

Olen paskamainen jätkä, tiedän sen, mutta vieressä töitä tehneenä ja samaan aikaan opiskelleena ja tulevaisuuden haaveita omistavana olen huomannut että Markon lusmuus alkaa joissain asioissa "tarttua".

En kaipaa saarnaa siitä, etten ole mikään todellinen ystävä tai ihminen.. Vaan kysynkin mikä on hellävaraisin tapa päättää kaveruus, joka on jo tuhottu kuolemaan?

Kommentit (11)

Vierailija
1/11 |
17.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kirjoitat todella huonosti.

Vierailija
2/11 |
17.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kirjoitat todella huonosti.

Se on asiassa epäolennaista.

Kiitos kuitenkin kritiikistä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/11 |
17.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sano sille Markolle ihan suoraan, että et jaksa enää katsella hänen elämäntyyliään. 

Voithan sanoa, että voi ottaa sinuun yhteyttä sitten, kun on laittanut asiansa järjestykseen.

Toinen tapa on vain kadota hänen elämästään. Jättää vastaamatta viesteihin jne. mutta se on molemmille rankkaa ja aiheuttaa hänelle epätietoisuutta. Parempi sanoa suoraan. Ehkä se herättää hänet ajattelemaan, että oikeasti täytyy muuttaa elämänsuuntaa, kun ystävät kaikkoavat.

Vierailija
4/11 |
17.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itsellä vähän samantapainen kokemus, paitsi että katselin vierestä todella kauan ja yritin vetää kuiville. Nuorempana myös vaikutti negatiivisesti omaankin käyttäytymiseen joten harmittelen etten haihtunut jo paljon aiemmin. Ketään ei voi auttaa ellei autettava halua apua.

Vierailija
5/11 |
17.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Älä suotta ajattele enää tuota tyyppiä, vaan keskity omaan elämääsi. Oma napa on lähin napa, eli jätä tuollainen "kaveri" nyt jo viimeinkin oman onnensa nojaan ja pelasta itsesi. Et ole hänelle mitenkään tilivelvollinen mistään, joten lopetat vain yhteydenpidon. Sinun ei tarvitse selitellä, tai voit sanoa vain, että sinulla on ollut kiireitä ja kiireet jatkuvat. Se siitä. Moikkaa kyllä, kun hän vastaan tulee, mutta ei enempää.

Vierailija
6/11 |
17.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Annat jutun vain hiipua. Itselläni on vaikka kuinka monta ihmistä menneisyydessä. ihmisiä, joiden kanssa joskus on ollut hyvinkin paljon tekemisissä ystävinä. Vaan ei olla enää. Syynä muun muassa muuttuvat elämäntilanteet, erilleen kasvaminen, perheen perustaminen ymv.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/11 |
17.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

raapustatko asian vierestä vai yritätkö vihjata myös jotain muuta?

Vierailija
8/11 |
17.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Annat jutun vain hiipua. Itselläni on vaikka kuinka monta ihmistä menneisyydessä. ihmisiä, joiden kanssa joskus on ollut hyvinkin paljon tekemisissä ystävinä. Vaan ei olla enää. Syynä muun muassa muuttuvat elämäntilanteet, erilleen kasvaminen, perheen perustaminen ymv.

Näin se menee. Olen 45 vuotias ja kun nyt ajattelee taaksepäin, niin monia kaverisuhteita on ajan myötä vain hiipunut pois. Sama myös muutaman ystäväsuhteen kanssa. Yhdenkin ystäväni kanssa olin kuin paita ja peppu 18-22 vuotiaana, mutta sitten löysimme molemmat miesystävät ja ystävyys vain jäi vaikka miehet vaihtuivatkin. Yritimme nähdä muutaman kerran, mutta siinä kuin olimme ennen kalkattaneet tuntikausia kaikesta mahdollisesta, niin tapaamisessa juttelu oli todella väännön takana. Oikeasti minua ei enää kiinnostanut hänen tekemisensä ja sama ilmeisesti toisinpäinkin. Tavallaan asia harmitti, mutta vain pari vuotta, sen jälkeen sitä ei ole edes ajatellut. Se oli mukavaa aikaa ja siitä jäi mukavat muistot, mutta elämä jatkuu.

Tuo erilleen kasvaminen on niin totta, vaikka kuulostaakin keksityltä joskus. Ei ihmisen tarvitse raahata koko ikäänsä perässään mitään epämääräistä kavereiden/ystävien porukkaa, jonka kanssa ei loppujen lopuksi olekaan mitään puhumista ja yhteistä enää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/11 |
17.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

raapustatko asian vierestä vai yritätkö vihjata myös jotain muuta?

Vierailija
10/11 |
17.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voin kertoa että "marko" ei tee sulla mitään, joten voit poistua.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/11 |
17.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä mä olen tuollaisessa tilanteessa sanonut ihan suoraan että mulla ei oikein ole enää aikaa, kun nämä meidän elämäntyylimme eroavat niin kovasti toisistaan. Suostuisin ilman muuta olemaan vielä kaveri, mutta tapaamisissa pitää olla aina joku tekeminen mukana, esim. lenkille yhdessä, kahvilaan yhdessä, elokuviin yhdessä, heittelemään frisbeegolfia jne. En lähtisi narkkikämppään istumaan ja katselemaan pilvenpolttoa. Pilvenpoltto muuten aiheuttaa flegmaattisuutta ja masennusta, vaikka koittavat muuta väittää. Se myös passivoi. Olen myös sanonut muutamallekin kaverille jotka ovat alkaneet pössyttelemään, että en halua olla enää kaveri, koska en vain voi sietää huumeidenkäyttöä, enkä halua olla niiden kanssa missään tekemisissä. En suostu menemään esim. yksityisasuntoon jossa käytetään tai edes säilytetään huumausaineita.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi yhdeksän yhdeksän