Lue keskustelun säännöt.
Muita perheellisiä joilla elämänhallinta ollut aina hukassa? Miten selviät elämässä?
16.09.2019 |
Aloitan.
Ikää 40. Lapsia kolme ja eri miehille, iseihin on hyvät välit, paitsi yhteen. Luottotiedot menneet koska en saa aikaiseksi maksettua laskuja ajoissa vaikka rahaa onkin. Sähköt ja puhelin menee välillä poikki, siitä tiedän että lasku on jäänyt maksamatta. En käy enää töissä koska en koskaan ehdi sinne ajoissa, elän perinnöllä. Olen muutenkin myöhässä joka paikasta koska en ymmärrä ajan kulkua vaan jään puuhaamaan jotain toisarvoista. Olenkin eristäytynyt ihmisistä koska häpeän tapaani.
Elämä on veitsenterällä elämistä. Jotenkin olen onnistunut hankkimaan yliopistotutkinnon. Töitäkin tein 15 vuotta kunnes irtisanouduin itse. Häpesin myöhästymistäni ja ikuista sähläämistäni. Olen loistava roolinvetäjä ja teeskentelijä. Lapset ovat pärjänneet aina koulussa ja saaneet kiitettävää palautetta, ovat iloisia ja heillä on paljon kavereita. Ihmettelevät vain välillä kun sähköt ei toimi pariin tuntiin.
Sanomattakin selvää että häpeän itseäni. Vuosi vuodelta huomaan vetäytyväni lähemmäs totaalista yksinäisyyttä.
Kommentit (15)
Joku sairaus taustalla? Olisiko parannettavissa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Masennuslääkkeitä olen syönyt teinistä asti, ja kyllähän ne nuo pahimmat terät taittaa ahdistuksesta. Masennusta aiheuttaa tämä ikuisesti sähläävä ja jäsentymätön persoonani. En vain pärjää.
Ap
Mulla on taipumuksia tuohon, mutta olen vain oikeasti ottanut itseäni niskasta kiinni ja ryhtynyt tekemään asioita ajoissa. Pöydällä on aina lappu jossa hoidettavat asiat listattuna, viivaan yli kun on tehty. En jää (enää) kyselemään itseltäni huvittaisiko mua tehdä joku homma, vai eikö huvittaisi, vaan vain ajattelematta kummempia päätän että teen sen asian NYT.
Alkaa helpottua pikkuhiljaa.
Ja joo, jostain kumman syystä nykyään ei muka saisi sanoa kellekään, että ota itseäsi niskasta kiinni, vaan pitäisi loputtomiin ymmärtää, paapoa ja silittää päätä. Olen siitä vahvasti eri mieltä. Sinä pystyt, kun päätät pystyä.
Kyllähän tuollaisen taustalta aina jotakin löytyy. Kukaan ei ole vain luonteeltaan niin hajamielinen että raha-asioiden hoitaminen ja työssäkäynti ei onnistu, etenkin kun jonkinlaista motivaatiota selvästi kuitenkin olisi. Kuulostaa ihan ADHD/ADD:ltä. Muistele lapsuuttasi, olitko parempi hoitamaan asioita silloin, vai oletko ollut tuollainen aina? Ikäsi ja sukupuolesi perusteella en ihmettelisi, jos räikeäkin tarkkaavaisuushäiriö on aikoinaan jäänyt tutkimatta. Joka tapauksessa, tuo ei ole normaalia, tarvitset apua. Tuota pitäisi miettiä ihan ammattilaisen kanssa.
Minullekin tuli heti mieleen diagnosoimaton ADD, tai joku vastaava tarkkaavaisuushäiriö. Eräällä ystävällä diagnosoitiin nyt aikuisiässä ADD. Sai lääkityksen ja aloitti työt. Aivan ihana ihminen muutenkin, ei varmasti välinpitämättömyyttään ole sählännyt hänkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ADHD/ADD tuli minullekin mieleen. Itsellä ADD, ja vaikka näennäisesti olenkin pärjännyt elämässä ihan hyvin, on tämä pirunmoista taistelua koko ajan.
Yritä päästä tutkimuksiin. Tsemppiä! <3
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän tuollaisen taustalta aina jotakin löytyy. Kukaan ei ole vain luonteeltaan niin hajamielinen että raha-asioiden hoitaminen ja työssäkäynti ei onnistu, etenkin kun jonkinlaista motivaatiota selvästi kuitenkin olisi. Kuulostaa ihan ADHD/ADD:ltä. Muistele lapsuuttasi, olitko parempi hoitamaan asioita silloin, vai oletko ollut tuollainen aina? Ikäsi ja sukupuolesi perusteella en ihmettelisi, jos räikeäkin tarkkaavaisuushäiriö on aikoinaan jäänyt tutkimatta. Joka tapauksessa, tuo ei ole normaalia, tarvitset apua. Tuota pitäisi miettiä ihan ammattilaisen kanssa.
Motivaatiota on, mutta olen sössinyt niin monta kertaa etten enää usko itseeni. Siksi olen vain vetäytynyt pois yhteiskunnasta ja koitan vältellä ns. normaaleja ihmisiä. Häpeä on niin kova. Jaksoin tsempata joskus nuorempana, mutta lopulta korttitalo alkoi romahtaa, ja sitten luovutin.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko järkeä hoitaa tällaista nelikymppistä luuskaa enää? Mihin pitää hakeutua adhd-tutkimuksiin?
ap
En hyvin herkästi tätä kirjoita, mutta ap kuuostaa provolta.
Jos et ole, anteeksi.
Luettelet vain kaikki pieleen menemisen osa-alueet niin tarkasti, että heräsi epäilys...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En hyvin herkästi tätä kirjoita, mutta ap kuuostaa provolta.
Jos et ole, anteeksi.
Luettelet vain kaikki pieleen menemisen osa-alueet niin tarkasti, että heräsi epäilys...
Siinä oikein sherlokki..
Mulla add ja voisin olla samassa jamassa, jos ei olisi tarkkaa ja huolehtivaa miestä. Arki silti kaaosta ja jumittumista. Myös miessuhteissa voisi olla samat kuviot, jos ei sopiva mies olisi tullut ajoissa vastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hakeudu ihmeessä ADHD/ADD tutkimuksiin vaikka terkkarin kautta. Olet vielä nuori, asianmukaisella lääkityksellä elämäsi voi helpottua merkittävästi. Älä missään nimessä häpeä itseäsi! Jos sinulla on diagnosoimaton tarkkaavuushäiriö niin olet varmasti yrittänyt parhaasi elämässä ja onnistunut siinä paremmin kuin monet muut tarkkaavaisuushäiriöiset, olet tehnyt älyttömästi töitä jos olet pystynyt opiskelemaan yliopistotutkinnon ja kasvattamaan lapsistasi onnellisia ja sosiaalisia. Häpeän sijaan ole ylpeä itsestäsi ja mieti, mihin pystyisitkään kun saisit apua ja tukea tarkkaavaisuushäiriöön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En hyvin herkästi tätä kirjoita, mutta ap kuuostaa provolta.
Jos et ole, anteeksi.
Luettelet vain kaikki pieleen menemisen osa-alueet niin tarkasti, että heräsi epäilys...
Siinä oikein sherlokki..
Voin olla oikein suuri sherlokki, mutta tällä palstalla epäilys herää paljon pienemmästäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ADHD. Lääkityksellä saat asiat kondikseen.
Neurologilla tehdään testit mutta ensin pitäisi varmaan saada sinne lähete. Eli yhteys terveyskeskukseen. Voi kyllä kestää koska jonot ovat aika pitkät.
Laskut suoraveloituksen, niin ei tartte turhaan maksella.