13-vuotias brittipoika kuoli ylipainoon - äiti syötti noutoruokaa vielä kuolinvuoteella ja haukkui ”donitsiksi”

Ottaa päähän tuo vanhojen ihmisten syyllistäminen.Eiköhän tuohon ilipainon lisääntymiseen ole paremminkin "syyllisinä" nuo lasten vanhemmat.Oikein inhottaa kun viikonloppuna käy kaupassa ja irtokarkkihyllyillä käy sen sikamainen kuhina.En ole mikään makean vihaaja,ostan itsekin makeisia ja tyttäreni on saanut syödä niitä ja nyt lapsenlapset syövät kaikenlaista ruokaa vihanneksista makeisiin ja kokolihasta kanaan ja kalaan.

Kuitenkin ihmettelen kun noilla "mässyhyllyillä" vouhkitaan kuin olisi nälkävuodet oven takana.

Karkit putoilevat lattialla,mietin,jos tuohon sattuisi jostain kolmannen maailman maasta lapsi,joka ei olisi saanut koskaan moisia herkkuja.He varmaan konttaisivat pitkin lattioita ja söisivät elintasossaan pullistuneiden ihmisten kenkien liitsaamia makeisia.

En ole vielä,kai,vanhus.Täytin juuri kuuskymppiä.Vanhuksina pidän heitä,jos nyt yleensä noin kamalaa sanaa käytän,jotka voisivat olla reilusti vanhempiani.Kun olin lapsi,heidän ikäluokkansa edustajat ja siitä nuoremmatkin olivat yleensä hoikkia.Katukuvaa väritti hoikat naiset kotelomekoissaan,tukat korkealla kuhilaalla,kauniit hanskat kädessä ja maltilliset korkokengät jaloissa.Miehet olivat myös hoikkia,en nähnyt kuin jotain vanhoja ihmisiä jotka saattoivat olla lihavahkoja,mutta eivät hekään sillälailla kuin nyt.

Nyt kun menee kadulle,niin valitettavasti valtaosa kanssa-sisarista -ja veljistä on enemmän tai vähemmän ylipainoisia.Näin en ymmärrä,että syyllistetään vanhoja ihmisiä.Jos sitten tarkoitetaan meikäläisen ikäisiä,niin en muista kouluvuosilta kuin muutaman tosilihavan yksilön.Muoti oli muuttunut,mutta piukeat farkut ja"abba"-kengät estivät varmaan liiallisen lihomisen.

Selvennykseksi sanon,etten itsekään aivan hoikka ole,vaan lievästi ylipainoinen ja olen ollut vähän pyöreämpikin.Olen kuitenkin pitänyt rajana sitä,että mahdun yhtälailla farkkuihin kuin kotelomekkoonkin ilman että läskit tursuaa.

Lapsenlapseni ovat kaikki hoikkia,mutta he myös liikkuvat ja urheilevat,eivätkä ainoastaan tuijota pelimaailmaansa.

Tässä nyt olisi kannattanut miettiä pojan huostaanottoa aikasempaan.

Mietityttää muutenkin ohjelmat, sairaanloisen lihavathan ovat riippuvaisia että joku tuo ruuat kotiin. Eräälle naiselle ne kannettiin sänkyyn asti. Mahdollistivat lihoamisen vaikka potilas vuoteen oma.

Oli rakastava äiti. Vei pojan autolla kouluun ja toi vielä sairaalaankin ruokaa.

Ja jutussa syytetään äitiä. Mikään ei kelpaa.

Vierailija kirjoitti:

Briteissä sattuu ja tapahtuu. 

Ei olisi mahdollista meillä. Mutta liian pitkään katsotaan täälläkin vastaavaa pahoinpitelyä. Huostaanottouhka pitäisi olla kaikille, joiden lapsi on "pulleaa" lihavampi. 

Vanhempihan tuollaisessa tapauksessa pitää ottaa huostaan. Tanskalaisessa ohjelmasarjassa Generation XL kävi hyvin ilmi se, että jo varhaisnuoret osaavat sitoutua elämäntapamuutokseen kunhan vanhemmatkin saadaan mukaan yhteistyöhön terveydenhuollon kanssa.

Manchesterilaisen pojan äidillä selvästi on itsellään jonkinlaisia ongelmia ymmärtää ruoan energia- ja ravintoainemääriä. Jos pienellä Suomella on Fineli ja julkinen terveydenhuolto apuna kaikille, jotka haluavat ihan oikeasti apua.

Vierailija kirjoitti:

Minulla tutun tutulla sairaalloisen ylipainoinen tyttö. Kerran olimme yhteisissä juhlissa ja kun näin mitä perhe söi en ihmettele ylipainoa. Salaattiin tai mihinkään terveelliseen ei koskettu, grillimakkarat ja kaikki sokerinen ja rasvainen meni alas koko perheeltä sen sijaan vauhdilla. Vanhemmat opettavat lapselleen omat ruokailutapansa.

Me ei olla koskaan oltu roskaruokaperhe, vaikka molemmat vanhemmat on painonsa kanssa kamppailleet. (Välillä on onnistuttu laihtumaan mutta valtaosan lapsen lapsuudesta on molemmat oltu päälle 100kg.) Lapselle on tarjottu samaa mitä aikuisillekin, kalapuikkojakin lapsi sai ensimmäisen kerran vasta joskus 5-6-vuotiaana kaverin luona ja kauhuksemme pyysi saada näitä "herkkuja" myös kotiin :-) 

Mutta alusta asti luotettiin siihen että lapsi osaa itse säädellä syömisiään. Ei rajoitettu syömisiä, mutta ei myöskään tuputettu silloin kun ei maistunut. Eikä hermoiltu lapsen alhaisesta painosta (ja tuputettu ruokaa väkisin) kun tiedettiin että mies on ollut vielä intissä 191/68 laiha kuikelo. Mitään karkkipäivääkään meillä ei ollut, jolloin syödään karkkiöverit ja riehutaan. Tällä lapsella säilyi joulusuklaat pitkälle kevääseen eikä tarvinnut kaupassa tapella karkin ostamisesta. Joku järki oli onneksi itsellä päässä, että antaa lapsen syödä sen minkä syö eikä aiheuteta omalla käytöksellä lapselle ongelmaa syömisestä. Edes pöydässä ei pakotettu istumaan silloin kun oli pieni ja istuminen oli tylsää. Sai ihan rauhassa käydä jaloittelemassa lusikallisten välissä. Tällä reseptillä saatiin paksukaisvanhempien lapsesta hoikka nuori nainen, joka ymmärtää hyvän ruuan päälle eikä nirsoile, mutta ei myöskään syö ongelmaksi asti.

Jotenkin en tajua niitä lihavia vanhempia jotka syöttävät lapsensa kuin syöttöporsaat. Kyllä aikuiset tietävät mitä se on olla reippaasti ylipainoinen ja puuskuttaa jo pienestä kävelystä. Miksi he ehdoin tahdoin haluavat lapselleen samaa? Eikö sitä lasta voi varjella ylipainolta, vaikkei se painonhallinta itseltä sujuisikaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äiti ja äiti. Voi että korpeaa tuo oletus, että äiti on vastuussa perheen ruokahuollosta, ja että äiti on syypää jos lapsi syö epäterveellisesti. Missä isä? Mitä isä syötti?

Jos äiti toi ruokaa sairaalaankin, niin eiköhän syyllinen ole selvillä.

Jutussa myös kerrottiin, että poika osallistui koulun dieettiryhmään ja kielsi kertomasta tästä äidille. Eli taisi teini-ikäinen myös itse ymmärtää, että äiti häntä lihottaa. Yleensä feederit taitaa olla miehiä jotka tykkää isoista tytöistä. Syötetään vaimo niin isoksi, ettei voi itse kotoa poistua. Ja näin tehdään se toinen täysin riippuvaiseksi puolisostaan. Tulee vähän samat fiilikset tästä. Vaikka tällä kertaa äiti syöttää lastaan. Ehkä äidin yritys pitää lapsi ikuisesti kotona

Tuossa voi olla taustalla sellainenkin ilmiö, että äiti ei kestänyt lapsensa muuttumista vauvasta lapseksi, lapsesta varhaisnuoreksi ja varhaisnuoresta teiniksi. On ikäänkuin pitänyt kiinni tiukasti napanuorasta ja käyttänyt hyväksi lasten tietämättömyyttä ruokien energiamääristä ja ylipäänsä herkkujen haluamista.

Voi olla, että äidin käsitys oikeasta äidinrakkaudesta on ollut nimenomaan tarjota paljon sellaista, jota on voinut olla omassa lapsuudessaan vailla. Eihän lapsi voi tietää paremmasta tai terveellisemmästä jos on jo pienestä pitäen syönyt laadutonta ruokaa.

Onhan Suomessakin vieläkin sinällään ikävä tapa osoittaa kiintymystä jne huonolaatuisella ruoalla ja karkilla. Esimerkiksi minä en muista saaneeni ikinä halausta tai olleeni kummankaan vanhemman sylissä. Sen sijaan isän ryyppyillan ja sitä seuraavan vanhempien riitelypäivän iltana meitä lapsia hyviteltiin nimenomaan herkuilla ja saimme vielä rahaa karkkien, limun tai jäätelön ostoa varten. Vasta aikuisena olen ymmärtänyt sen, kuinka tunnevammainen suhtautuminen lapsuudenkodissani oli läheisyyteen ja ruoalla hyvittelyyn.

Lapsi vielä nielee hämmentyneenä ristiriitaiset viestit ja syö harvinaisempia herkkuja. Nuori alkaa tekemään irtiottoa ja voi hyvinkin kieltäytyä täysin kaikesta tunnesyöttämisestä koska nuori kokee sen loukkaavan nuoren omaa henkilökohtaista tilaa. Perheessä voi seurata siitäkin draamaa kun hyvittelevät vanhemmat alkavat draamailemaan ja syyttelemään teinejä kiittämättömyydestä.

Tässä on kyse välttelevästä kiintymyssuhteesta ja myös aikuisten aivoituksista. Vastuu ei ole lapsella tai nuorella vaan vanhemmalla. Jos vanhempi ei ymmärrä itse toimivansa oudosti niin maailmasta ei löydy viranomaista, joka tekisi asian hänelle selväksi.

Vierailija kirjoitti:

Jos poika on koulussa, miten ehtii edes syömään ennen lounasta 2000 kaloria? Syöttikö äiti kaksi bigmac-ateriaa aamupalaksi vai? 

Katso huviksesi kuinka paljon kaloreita on pirtelössä ja esimerkiksi friteeratuissa Mars-patukoissa. Osa brittejä pitää ihan oikeasti tuollaista yhdistelmää hyvänä aamiaisena tai välipalana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äiti ja äiti. Voi että korpeaa tuo oletus, että äiti on vastuussa perheen ruokahuollosta, ja että äiti on syypää jos lapsi syö epäterveellisesti. Missä isä? Mitä isä syötti?

Jos äiti toi ruokaa sairaalaankin, niin eiköhän syyllinen ole selvillä.

Jutussa myös kerrottiin, että poika osallistui koulun dieettiryhmään ja kielsi kertomasta tästä äidille. Eli taisi teini-ikäinen myös itse ymmärtää, että äiti häntä lihottaa. Yleensä feederit taitaa olla miehiä jotka tykkää isoista tytöistä. Syötetään vaimo niin isoksi, ettei voi itse kotoa poistua. Ja näin tehdään se toinen täysin riippuvaiseksi puolisostaan. Tulee vähän samat fiilikset tästä. Vaikka tällä kertaa äiti syöttää lastaan. Ehkä äidin yritys pitää lapsi ikuisesti kotona

Tässä oli varmasti taustalla munchhausen by proxy-ilmiö tai muu paha luonnevika.

Sama tuli mieleen. Eihän lapsi ollut terve ennen sairaalaan päätymistäkään. Tuskinpa äiti on pitänyt kiinni terveydenhuollosta annettua hoito-ohjeistusta? Lapsiparka on joutunut kitumaan äitinsä armoilla.

Vierailija kirjoitti:

Äiti ja äiti. Voi että korpeaa tuo oletus, että äiti on vastuussa perheen ruokahuollosta, ja että äiti on syypää jos lapsi syö epäterveellisesti. Missä isä? Mitä isä syötti?

Tajuat itsekin, ettei kaikilla ole isää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla tutun tutulla sairaalloisen ylipainoinen tyttö. Kerran olimme yhteisissä juhlissa ja kun näin mitä perhe söi en ihmettele ylipainoa. Salaattiin tai mihinkään terveelliseen ei koskettu, grillimakkarat ja kaikki sokerinen ja rasvainen meni alas koko perheeltä sen sijaan vauhdilla. Vanhemmat opettavat lapselleen omat ruokailutapansa.

Me ei olla koskaan oltu roskaruokaperhe, vaikka molemmat vanhemmat on painonsa kanssa kamppailleet. (Välillä on onnistuttu laihtumaan mutta valtaosan lapsen lapsuudesta on molemmat oltu päälle 100kg.) Lapselle on tarjottu samaa mitä aikuisillekin, kalapuikkojakin lapsi sai ensimmäisen kerran vasta joskus 5-6-vuotiaana kaverin luona ja kauhuksemme pyysi saada näitä "herkkuja" myös kotiin :-) 

Mutta alusta asti luotettiin siihen että lapsi osaa itse säädellä syömisiään. Ei rajoitettu syömisiä, mutta ei myöskään tuputettu silloin kun ei maistunut. Eikä hermoiltu lapsen alhaisesta painosta (ja tuputettu ruokaa väkisin) kun tiedettiin että mies on ollut vielä intissä 191/68 laiha kuikelo. Mitään karkkipäivääkään meillä ei ollut, jolloin syödään karkkiöverit ja riehutaan. Tällä lapsella säilyi joulusuklaat pitkälle kevääseen eikä tarvinnut kaupassa tapella karkin ostamisesta. Joku järki oli onneksi itsellä päässä, että antaa lapsen syödä sen minkä syö eikä aiheuteta omalla käytöksellä lapselle ongelmaa syömisestä. Edes pöydässä ei pakotettu istumaan silloin kun oli pieni ja istuminen oli tylsää. Sai ihan rauhassa käydä jaloittelemassa lusikallisten välissä. Tällä reseptillä saatiin paksukaisvanhempien lapsesta hoikka nuori nainen, joka ymmärtää hyvän ruuan päälle eikä nirsoile, mutta ei myöskään syö ongelmaksi asti.

Jotenkin en tajua niitä lihavia vanhempia jotka syöttävät lapsensa kuin syöttöporsaat. Kyllä aikuiset tietävät mitä se on olla reippaasti ylipainoinen ja puuskuttaa jo pienestä kävelystä. Miksi he ehdoin tahdoin haluavat lapselleen samaa? Eikö sitä lasta voi varjella ylipainolta, vaikkei se painonhallinta itseltä sujuisikaan?

Osa vanhemmista kuvittelee tietävänsä lapsen ravinnontarpeet lasta paremmin. Pidetään tiukasti kiinni vanhasta ajatuksesta, että lautanen on syötävä tyhjäksi vaikka mikä olisi. Olisi jo aika kuunnella Suomen ravitsemusterapeutteja näin yksinkertaisessa asiassa eli että vanhempien tehtävä on huolehtia terveellistä ja monipuolista ruokaa tarjolle. Lapsi voi pyytää/ottaa aina lisää ja tutustua uusiin makuihin omassa tahdissaan. Jos joka aterialla pakkosyöttää vaikka sitä terveellistäkin ruokaa 50-100 kcal:n edestä ”viimeiset lusikalliset” niin lapsi lihoo väkisinkin.

Terve lapsi syö kyllä riittävästi omaan aktiivisuustasoonsa nähden. Lapsilla tulee välillä näitä syömättömyyskausia, mutta silloinkin pitää tarjota ruokaa periaatteella proteiininlähde, kuitupitoinen hiilihydraatinlähde, kasvikset tuoreina ja höyrytettyinä sekä kasviöljyyn tehty salaatinkastike. Jälkiruoaksi marjoja tai hedelmiä. Tuolla samalla tavalla voi myös koostaa aamulla kolmioleivän tai illalla rahkalla terästetyn luonnonjogurttiannoksen lisäkkeiden (marjat, hedelmät ja mysli) kanssa.

Lapsen ja aikuisenkin normaali mahalaukku on nyrkkiin pistetyn käden kokoinen. Tietenkin se venyy jos kovasti venytetään. Jollain sokerisella limulla tai vaikka sokerittomalla tuoremehulla voi yhtä lailla lihottaa lapsen helposti koska tyhjään vatsaan mennessä neste jatkaa miltein suoraan ohutsuoleen. Jo pelkästään kaksilitraisen limupullon päivittäin juottamalla saa lapsenkin lihomaan.

Olen nähnyt Suomessakin vanhempia julkisilla paikoilla, jotka antavat noin vuoden ikäiselle huoletta perunalastuja ja colaa, vaikka pieni lapsi ei tarvi kofeiinia laisinkaan. Teki mieli mennä sanomaan, että tuosta lähellä olevasta marketista löytää ikään nähden sopivampaa ruokaa.

Googlatkaa maailman 20 addiktoivinta ruokaa. Löytyyhän noita ja Isossa-Britanniassa ne ovat halvempia tuloihin suhteutettuina kuin Suomessa.

kehopositiivinen.

Vierailija kirjoitti:

Briteissä sattuu ja tapahtuu. 

Ei olisi mahdollista meillä. Mutta liian pitkään katsotaan täälläkin vastaavaa pahoinpitelyä. Huostaanottouhka pitäisi olla kaikille, joiden lapsi on "pulleaa" lihavampi. 

Huostaanotto on lapselle todella traumaattista ja kuormittaa yhteiskunnan resursseja. Mikä sitten on "pulleaa lihavampi"? Mistä BMI:stä lähtien huostaanotetaan lapset? Olisi todella huono järjestelmä.

Vierailija kirjoitti:

kehopositiivinen.

Olkinukke. Tällä ei ole mitään kehopositiivisuuden kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Äiti ja äiti. Voi että korpeaa tuo oletus, että äiti on vastuussa perheen ruokahuollosta, ja että äiti on syypää jos lapsi syö epäterveellisesti. Missä isä? Mitä isä syötti?

Spermaa.

Vierailija kirjoitti:

kehopositiivinen.

Niin, vedetään tämä nyt esiin joka ikisessä lihavuutta koskevassa uutisessa, koska kehopositiivisuus muka aiheuttaa lihavuutta. Ei tuo äiti ollut kehopositiivinen, vaan haukkui lastaan ja syötti silti kuoliaaksi.

Vierailija kirjoitti:

kehopositiivinen.

Häpeä ilkeyttäsi tuon pojan mamman kanssa 🤬! Tässä ei ole mitään kehopositiivista. Aikuisen etu ja oikeudet menivät edellä. Lapsella ei näköjään mitään väliä, vaikka hänellä olisi ollut koko elämä edessään toisenlaisessa perheessä.

Mistä me tiedämme kuinka tunteva, hauska, suloinen ja ennen kaikkea liian kiltti lapsi tässä on ollut kyseessä 😢? En löydä tästä asiasta minkäänlaista irvimisen aihetta. Lapsi kärsi pitkään eikä yksikään aikuinen auttanut tosissaan.