Lue keskustelun säännöt.
Miksi yliopistossa ei opeteta oikeinkirjoitusta? Töihin tuli yliopistotutkinnon suorittanut. Jestas, minkälaista tekstiä...
Kiroitus vihreitä
13.09.2019 |
Miten ihmeessä yliopiston voi läpäistä, kun oman äidinkielen kirjoittaminen on ihan lapsenkengissä? :O
Yhdyssanat kirjoitettu erikseen, yhdysviivat puuttuvat, välilyönti puuttuu sieltä ja täältä. Englanninkielisiä termejä vilisee, vaikka se on huonoa kielenkäyttöä, koska suomenkielinen virallinen vastine on olemassa. Ajatusviivan käyttö - kuten arvata saattaakin - on sekin täysin tuntematon asia.
Nyt on tullut väärinkäsityksiä, kun luetusta ei aina saa selkoa tai sitä voi tulkita monella tavalla.
Ammattikorkeakoulusta valmistuneet tuntuvat osaavan tämänkin paljon paremmin tai ovat itse tarkkoja asian kanssa. Onko amk:ssa äidinkielentunteja?
Kommentit (30)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuo taidot olisi tosiaan tarkoitus oppia jo ennen korkeakoulua. Jos ei siihen mennessä ole oppinut, alkaa olla jo vähän menetetty tapaus. Kyllä sieltä korkeakoulusta silti valmistua voi, jos asiasisällön saa haltuun. Jos työpaikassanne oikeinkirjoitus on hyvin tärkeää, voisi ehkä olla hyvä järjestää työntekijöille jotain kertauskursseja hyvästä kielenkäytöstä tms. Kyllähän vieraiden kielten kurssitkin ovat melko yleisiä työpaikoilla.
Oikeinkirjoitukseen on olemassa sovelluksia jotka tarkastaa tekstin, kirjoitusvirheitä sattuu kaikille, joillekkin enemmän toisille vähemmän.
Toki tuollaistenkin käyttö voi auttaa. Ei kuitenkaan ole vielä niin taitavia sovelluksia, etteikö hyvin kirjoitustaidon hallitseva osaisi paremmin. Lukihäiriöiselle spell checkit ovat varmasti hyvä apu, mutta jos halutaan kaikkien hallitsevan hyvin kielioppisäännöt ja/tai halutaan hioa työntekijöiden kirjoitustaidot huippuunsa, voi kurssi olla hyödyllinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yliopistoon voi päästä opiskelemaan valintakokeella, vaikka ei olisi tutkintoa toiselta asteelta. Yliopistolain mukaan yliopisto voi ottaa opiskelijakseen myös henkilön, jolla se toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet.
Vierailija kirjoitti:
Oikeinkirjoitus opetetaan peruskoulussa ja lukiossa. Ei yliopistossa enää ole mitään systemaattista äidinkielenopetusta (ellei satu opiskelemaan suomen kieltä, ja silloinkaan ei välttämättä ole kursseja suoranaiseen oikeinkirjoituksen opiskeluun).
Sitä kyllä voi ihmetellä, miten ihminen voi alunpitäen päästä yliopistoon ilman kirjoitustaitoa. Itsekin tunnen tällaisia tapauksia. Eikö tämä kerro valitsijaraadille mitään henkilön oppimiskyvystä?
kyllä siellä muutama pakollinen kielenhuollon kurssi on. Toki tehdään tekstejä (tai me ainakin tehtiin) ryhminä ja korjataan toistemme tekstejä ryhmänä ja jos ei halua ottaa opiksi niin ei sitten.
En ole mitenkään lahjakas kielellisesti ja mokailen, mutta aivan käsittämätöntä on nykyään yhdyssanavirheet. Ei ne oikeesti ole niin vaikeita. Mulle suututtiin kerran, kun asiakirjasta huomautin kaikki yhdyssanavirheet ja suuttumisen jälkeen totesin, että tulet kuulemaan näitä korjausvaatimuksia myös yliopistossa eli turha suuttua.
Ei siellä pääsykokeessa mitään oppimiskysymystä testata vaan kykyä sisäistää pääsykoekirja (tai no, en tiedä miten tämä nykyään menee). Minä pärjäsin hyvin yliopistossa, kunhan vain pääsin sinne sisään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeinkirjoitus opetetaan peruskoulussa ja lukiossa. Ei yliopistossa enää ole mitään systemaattista äidinkielenopetusta (ellei satu opiskelemaan suomen kieltä, ja silloinkaan ei välttämättä ole kursseja suoranaiseen oikeinkirjoituksen opiskeluun).
Sitä kyllä voi ihmetellä, miten ihminen voi alunpitäen päästä yliopistoon ilman kirjoitustaitoa. Itsekin tunnen tällaisia tapauksia. Eikö tämä kerro valitsijaraadille mitään henkilön oppimiskyvystä?
kyllä siellä muutama pakollinen kielenhuollon kurssi on. Toki tehdään tekstejä (tai me ainakin tehtiin) ryhminä ja korjataan toistemme tekstejä ryhmänä ja jos ei halua ottaa opiksi niin ei sitten.
En ole mitenkään lahjakas kielellisesti ja mokailen, mutta aivan käsittämätöntä on nykyään yhdyssanavirheet. Ei ne oikeesti ole niin vaikeita. Mulle suututtiin kerran, kun asiakirjasta huomautin kaikki yhdyssanavirheet ja suuttumisen jälkeen totesin, että tulet kuulemaan näitä korjausvaatimuksia myös yliopistossa eli turha suuttua.
Ei siellä pääsykokeessa mitään oppimiskysymystä testata vaan kykyä sisäistää pääsykoekirja (tai no, en tiedä miten tämä nykyään menee). Minä pärjäsin hyvin yliopistossa, kunhan vain pääsin sinne sisään.
Oppimiskyky on sama asia, kuin kyky sisäistää pääsykoekirja. Jos henkilö kirjoittaa pääsykoevastauksensa apukoulusuomella, voi siitäkin päätellä että oppimiskyky ei ole huippuluokkaa, jos ei ole 9 peruskouluvuoden aikana oppinut kirjoittamaan. Samoin voi päätellä, ettei henkilö lue paljoakaan, kuten tuossa joku muukin jo kommentoi. Ehkä sekin kertoo jotain soveltuvuudesta ensinnäkään opiskelemaan ja toiseksi millekään akateemista tutkintoa vaativalle alalle työskentelemään?
Oppimiskyvyn pitäisi nimenomaan olla tärkein asia, mitä pääsykokeella testataan. Ei ole hyötyä ottaa sisään oppimiskyvyttömiä, koska he eivät tule valmistumaan ja vievät turhaan paikkoja muilta.
Tässäkin ketjussa toistuu tämä tyypillinen amk sitä yliopisto tätä. Molemmissa on useita eri tutkintoja ja sisällöt eri kouluissa vaihtelevat.
Moni on todennuktin, että oikeinkirjoitus pitäisi oppia viimeistään lukiossa. Näinhän se on. Vaikka korkea-asteen opintoihin vielä kirjoituskurssi kuuluisikin, niin tuskin tämä kaikkia kirjoitus ongelmia korjaisi. Jos kirjoittamista on treenattu yleissivistävissä opinnoissa jo 12 vuotta, niin ei yksi kurssi enää kokonaisuutta mihkään muuta.
Esimerkiksi omassa KTM:n tutkinnossa oli pakollien viestinnän kurssi. Puolet oli puheviestintää, puolet kirjallista. Kirjallinen osuus oli lähinnä tieteellistä kirjoittamista, eli lähdeviitteitä jne. Ei siinä vaiheessa enää alettu kertaamaan oikeinkirjoitussääntöjä. Ne joko osasi - tai sitten ei. Toki aiheesta jonkin verran puhuttiin.
Muutenkin tekstin tuottamisen määrä vaihtelee riippuen opintosuunnasta. Matemattikasta voinee valmistua aika vähällä lukemisella ja kirjoittamisella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Ajatusviivan käyttö - kuten arvata saattaakin - on sekin täysin tuntematon asia."
Tuo käyttämäsi merkki EI muuten ole ajatusviiva vaan väliviiva. Ajatusviiva on väliviivaa pidempi viiva. Joten jotain sinultakin on jäänyt oppimatta vaikka olet yliopiston käynytkin. Minä taas tiedän asian vaikka en ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeinkirjoitus opetetaan peruskoulussa ja lukiossa. Ei yliopistossa enää ole mitään systemaattista äidinkielenopetusta (ellei satu opiskelemaan suomen kieltä, ja silloinkaan ei välttämättä ole kursseja suoranaiseen oikeinkirjoituksen opiskeluun).
Sitä kyllä voi ihmetellä, miten ihminen voi alunpitäen päästä yliopistoon ilman kirjoitustaitoa. Itsekin tunnen tällaisia tapauksia. Eikö tämä kerro valitsijaraadille mitään henkilön oppimiskyvystä?
kyllä siellä muutama pakollinen kielenhuollon kurssi on. Toki tehdään tekstejä (tai me ainakin tehtiin) ryhminä ja korjataan toistemme tekstejä ryhmänä ja jos ei halua ottaa opiksi niin ei sitten.
En ole mitenkään lahjakas kielellisesti ja mokailen, mutta aivan käsittämätöntä on nykyään yhdyssanavirheet. Ei ne oikeesti ole niin vaikeita. Mulle suututtiin kerran, kun asiakirjasta huomautin kaikki yhdyssanavirheet ja suuttumisen jälkeen totesin, että tulet kuulemaan näitä korjausvaatimuksia myös yliopistossa eli turha suuttua.
Ei siellä pääsykokeessa mitään oppimiskysymystä testata vaan kykyä sisäistää pääsykoekirja (tai no, en tiedä miten tämä nykyään menee). Minä pärjäsin hyvin yliopistossa, kunhan vain pääsin sinne sisään.
Oppimiskyky on sama asia, kuin kyky sisäistää pääsykoekirja. Jos henkilö kirjoittaa pääsykoevastauksensa apukoulusuomella, voi siitäkin päätellä että oppimiskyky ei ole huippuluokkaa, jos ei ole 9 peruskouluvuoden aikana oppinut kirjoittamaan. Samoin voi päätellä, ettei henkilö lue paljoakaan, kuten tuossa joku muukin jo kommentoi. Ehkä sekin kertoo jotain soveltuvuudesta ensinnäkään opiskelemaan ja toiseksi millekään akateemista tutkintoa vaativalle alalle työskentelemään?
Oppimiskyvyn pitäisi nimenomaan olla tärkein asia, mitä pääsykokeella testataan. Ei ole hyötyä ottaa sisään oppimiskyvyttömiä, koska he eivät tule valmistumaan ja vievät turhaan paikkoja muilta.
Niin. Ja oppia voit huonollakin kirjoitustaidolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeinkirjoitus opetetaan peruskoulussa ja lukiossa. Ei yliopistossa enää ole mitään systemaattista äidinkielenopetusta (ellei satu opiskelemaan suomen kieltä, ja silloinkaan ei välttämättä ole kursseja suoranaiseen oikeinkirjoituksen opiskeluun).
Sitä kyllä voi ihmetellä, miten ihminen voi alunpitäen päästä yliopistoon ilman kirjoitustaitoa. Itsekin tunnen tällaisia tapauksia. Eikö tämä kerro valitsijaraadille mitään henkilön oppimiskyvystä?
kyllä siellä muutama pakollinen kielenhuollon kurssi on. Toki tehdään tekstejä (tai me ainakin tehtiin) ryhminä ja korjataan toistemme tekstejä ryhmänä ja jos ei halua ottaa opiksi niin ei sitten.
En ole mitenkään lahjakas kielellisesti ja mokailen, mutta aivan käsittämätöntä on nykyään yhdyssanavirheet. Ei ne oikeesti ole niin vaikeita. Mulle suututtiin kerran, kun asiakirjasta huomautin kaikki yhdyssanavirheet ja suuttumisen jälkeen totesin, että tulet kuulemaan näitä korjausvaatimuksia myös yliopistossa eli turha suuttua.
Ei siellä pääsykokeessa mitään oppimiskysymystä testata vaan kykyä sisäistää pääsykoekirja (tai no, en tiedä miten tämä nykyään menee). Minä pärjäsin hyvin yliopistossa, kunhan vain pääsin sinne sisään.
Oppimiskyky on sama asia, kuin kyky sisäistää pääsykoekirja. Jos henkilö kirjoittaa pääsykoevastauksensa apukoulusuomella, voi siitäkin päätellä että oppimiskyky ei ole huippuluokkaa, jos ei ole 9 peruskouluvuoden aikana oppinut kirjoittamaan. Samoin voi päätellä, ettei henkilö lue paljoakaan, kuten tuossa joku muukin jo kommentoi. Ehkä sekin kertoo jotain soveltuvuudesta ensinnäkään opiskelemaan ja toiseksi millekään akateemista tutkintoa vaativalle alalle työskentelemään?
Oppimiskyvyn pitäisi nimenomaan olla tärkein asia, mitä pääsykokeella testataan. Ei ole hyötyä ottaa sisään oppimiskyvyttömiä, koska he eivät tule valmistumaan ja vievät turhaan paikkoja muilta.
Onhan se hienoa, jos prosessitekniikan DI lukee paljon, mutta käytännössä hänen ei sitä tarvitse tehdä valmistuakseen yliopistosta. Todennäköisesti selviää myös työstään paperitehtaalla. Näin se käytännössä menee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeinkirjoitus opetetaan peruskoulussa ja lukiossa. Ei yliopistossa enää ole mitään systemaattista äidinkielenopetusta (ellei satu opiskelemaan suomen kieltä, ja silloinkaan ei välttämättä ole kursseja suoranaiseen oikeinkirjoituksen opiskeluun).
Sitä kyllä voi ihmetellä, miten ihminen voi alunpitäen päästä yliopistoon ilman kirjoitustaitoa. Itsekin tunnen tällaisia tapauksia. Eikö tämä kerro valitsijaraadille mitään henkilön oppimiskyvystä?
kyllä siellä muutama pakollinen kielenhuollon kurssi on. Toki tehdään tekstejä (tai me ainakin tehtiin) ryhminä ja korjataan toistemme tekstejä ryhmänä ja jos ei halua ottaa opiksi niin ei sitten.
En ole mitenkään lahjakas kielellisesti ja mokailen, mutta aivan käsittämätöntä on nykyään yhdyssanavirheet. Ei ne oikeesti ole niin vaikeita. Mulle suututtiin kerran, kun asiakirjasta huomautin kaikki yhdyssanavirheet ja suuttumisen jälkeen totesin, että tulet kuulemaan näitä korjausvaatimuksia myös yliopistossa eli turha suuttua.
Ei siellä pääsykokeessa mitään oppimiskysymystä testata vaan kykyä sisäistää pääsykoekirja (tai no, en tiedä miten tämä nykyään menee). Minä pärjäsin hyvin yliopistossa, kunhan vain pääsin sinne sisään.
Oppimiskyky on sama asia, kuin kyky sisäistää pääsykoekirja. Jos henkilö kirjoittaa pääsykoevastauksensa apukoulusuomella, voi siitäkin päätellä että oppimiskyky ei ole huippuluokkaa, jos ei ole 9 peruskouluvuoden aikana oppinut kirjoittamaan. Samoin voi päätellä, ettei henkilö lue paljoakaan, kuten tuossa joku muukin jo kommentoi. Ehkä sekin kertoo jotain soveltuvuudesta ensinnäkään opiskelemaan ja toiseksi millekään akateemista tutkintoa vaativalle alalle työskentelemään?
Oppimiskyvyn pitäisi nimenomaan olla tärkein asia, mitä pääsykokeella testataan. Ei ole hyötyä ottaa sisään oppimiskyvyttömiä, koska he eivät tule valmistumaan ja vievät turhaan paikkoja muilta.
Niin. Ja oppia voit huonollakin kirjoitustaidolla.
Kyllä, jos opiskelet alaa jonka voi oppia esimerkiksi käytännön työssä. Mutta jos opiskelet alaa, joka vaatii tiedon keräämistä kirjallisista lähteistä, oppiminen eli lukeneisuus näkyy väistämättä kirjoitustaidossasi. Huonosti kirjoittavan ihmisen voi olettaa olevan aika vähän opiskellut.
Eikö tämän ihmisen ole pitänyt kirjoittaa jokin hakemus, ennen kuin on tullut valituksi työhönsä? Ja ilmeisesti työ sisältää kuitenkin jotain kirjoittamista, koska on huomattu, ettei henkilö osaa kirjoittaa ja on aiheutunut väärinkäsityksiä.
Ei ole ihmekään että kirjoitustaito rapistuu, koska se ei kiinnosta enää ketään. Yliopistoon pääsee osaamatta kirjoittaa, samoin töihin. Välttämättä valitsemassa olevat henkilöt eivät edes huomaa kirjoitustaidottomuutta koska eivät itsekään osaa kirjoittaa.
Mutta kirjoitustaidottomuus ei tarkoita pelkkää kirjoitustaidottomuutta. Se tarkoittaa myös, että ihminen ei voi olla kovin lukenut, koska esim. yhdyssanojen kirjoitusasu ei ole iskostunut heidän päähänsä. Ja joo, tiedän kyllä lukihäiriön olemassaolosta mutta jokaisella ei ole lukihäiriötä. Minä palkkaisin korkeintaan lapiointihommiin henkilön, jolle tiedon hankinta kirjallisista lähteistä on niin selkeän vierasta.