Mitä liikuntaa laiskalle laihdutuksen tueksi?

Polkupyöräily on kova sana. Ei rasita niveliä niin paljoa kuin vaikka juoksu/hölkkä. Mukavaa on napit korvilla polkea ja samalla maisemat vaihtuu.

Kyllä se maltillinen kävely on parasta. Ei aluksi pitkiä matkoja. Jäsenet voi vähän kipeytyä eli hyvät jalkineet ja maltillinen vauhti jota voi sitten lisätä pikkuhiljaa kuten käveltävää matkaakin. 

Itselläni meni vuosi että alkoi kunto nousta ja nyt pystyn lähes hölkkävauhtia kävelemään nopeimillani. Mutta tupakon ja syön beetasalpaajaa joten ehkä tuo vaikutti että niin kauan meni ennenkuin kunto nousi.

Samalla kävellessä voi nauttia kauniista syysluonnosta eli kannattaa etsiä lenkkipaikka vaikka järven rannalta tms. 

Pitää muistaa ettei kävely usein näy hirveästi kilojen pudottamisessa mutta makrotasolla se auttaa kuitenkin aineenvaihduntaa ja tietenkin siitä on paljon terveyshyötyjä.

Varmaan kannattaa aloittaa ihan kävelystä.

Onko sulla budjettia, voitko hommata kotiin kuntoiluvälineitä?

Itse ostin joskus kuntopyörä, jonka tilalle sit myöhemmin ostin crosstrainerin. Kummatkin on olleet kovassa käytössä eikä liikunta ole esim ilmoista kiinni. Ei välttämättä tarvitse olla hikiliikuntaa, voi suorittaa telkkaria katsellessa.

Myös lihaskuntoharjoittelun voi suorittaa kotona oman kehon painolla, katsele harjoitteita netistä.

Itse tosin lataudun parhaiten metsälenkeillä:)

Vierailija kirjoitti:

Polkupyöräily on kova sana. Ei rasita niveliä niin paljoa kuin vaikka juoksu/hölkkä. Mukavaa on napit korvilla polkea ja samalla maisemat vaihtuu.

Se on kyllä totta, mutta kuten muillakin lihavilla, minullakin riittää tekosyitä :D En uskalla pyöräillä täällä ison kaupungin keskustassa jossa pitää ajaa autotiellä :( Siksi olen tyytynyt kävelemään.

Kylla se on aluksi tuo kavely parasta. Itse n. 100-kiloisena aloin ihan vaan kavelemaan joka paiva 5km ja asetin tavoitteeksi etta jokaisen viikon jalkeen pitaa menna jonkin verran nopeammin.

Sitten jossain vaiheessa kuntosali viereen, ihan perusohjelma eli ensin lammittely kuntopyoralla, sitten lihaskuntoharjoituksia ja lopuksi reipasta kavelya treadmillilla. 3 krt viikko ja muina paivina edelleen se 5km kavely.  Liity jaseneksi niin tekevat sulle kuntokartoituksen ja ohjelman. 

Jossain vaiheessa pyora vaihtui cross-traineriin ja treadmill soutulaitteeseen kun kilot karisivat.

Jos ryhmaliikunta kiinnostaa niin bodypump on hyva, siina ei juuri hengasty (mutta kasvattaa lihaksia ja kiinteytyy). Ala mene mihinkaan spinningiin, body attackiin tai crossfittiin, kuolet etka halua enaa ikina harrastaa liikuntaa :D

Jooga on kanssa hyva, siina saa ihan ryhtia, balanssia, aineenvaihdunnan liikkeelle ja kyllahan se kaloreitakin vahan polttaa.

Mista revit tuon 1000 kcal? Kuulostaa aika crash dietilta. 

Sähköpyörä on taivaan lahja. Se muuttaa liikunnan poisjäävästä pakkopullasta nautinnoksi.

Vaikka nautinto, teho on tutkitusti hyvä. mm. UKK Suomessa.

Puolitin painoni ;-)

Yhdistä kävelyyn muita aktiviteetteja. Kävele ystävän, mummon, tädin kanssa ja juttele samalla kuulumiset.

Tee kotiseutukierroksia. Lähde kävelylle naapurikaupunkiin tai kadvitieteelliseen puutarhaan tms. Reittejä löytyy verkosta matkailusivuilta ja matkaopaskirjoista.

Tee luontoretkiä. Suomessa riittää kohteita. Jos kaipaat kavereita, niitä löytyy esim paikallisesta Suomen ladun paikallisyhdistyksestä.

Kuuntele kävellessä kirjaa, podcasteja, kielikursseja.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se maltillinen kävely on parasta. Ei aluksi pitkiä matkoja. Jäsenet voi vähän kipeytyä eli hyvät jalkineet ja maltillinen vauhti jota voi sitten lisätä pikkuhiljaa kuten käveltävää matkaakin. 

Itselläni meni vuosi että alkoi kunto nousta ja nyt pystyn lähes hölkkävauhtia kävelemään nopeimillani. Mutta tupakon ja syön beetasalpaajaa joten ehkä tuo vaikutti että niin kauan meni ennenkuin kunto nousi.

Samalla kävellessä voi nauttia kauniista syysluonnosta eli kannattaa etsiä lenkkipaikka vaikka järven rannalta tms. 

Pitää muistaa ettei kävely usein näy hirveästi kilojen pudottamisessa mutta makrotasolla se auttaa kuitenkin aineenvaihduntaa ja tietenkin siitä on paljon terveyshyötyjä.

Kävelystä olen ihme kyllä nauttinut. Hommasin askelmittarin joka kannustaa kävelemään aina vielä vähän lisää ja se on toiminut ainakin minulle. Nyt kun ei ole enää helteet on paljon kivampi olla ulkona kun ei hikoile kuin porsas heti ulos astuttuaan.

Joo, en oleta kävelyn kamalasti painoon vaikuttavan, mutta jos sillä saisi pikkuhiljaa sitä kuntoa hinattua ylemmäs.

Tuntuu ihan omituiselle ajatella että ennen minäkin olin niitä ihmisiä jotka kävivät salilla innoissaan viidesti viikossa, söin terveellisesti ja liikuin monipuolisesti. Mihin se mun selkäranka on pudonnut??

treffit kirjoitti:

Kylla se on aluksi tuo kavely parasta. Itse n. 100-kiloisena aloin ihan vaan kavelemaan joka paiva 5km ja asetin tavoitteeksi etta jokaisen viikon jalkeen pitaa menna jonkin verran nopeammin.

Sitten jossain vaiheessa kuntosali viereen, ihan perusohjelma eli ensin lammittely kuntopyoralla, sitten lihaskuntoharjoituksia ja lopuksi reipasta kavelya treadmillilla. 3 krt viikko ja muina paivina edelleen se 5km kavely.  Liity jaseneksi niin tekevat sulle kuntokartoituksen ja ohjelman. 

Jossain vaiheessa pyora vaihtui cross-traineriin ja treadmill soutulaitteeseen kun kilot karisivat.

Jos ryhmaliikunta kiinnostaa niin bodypump on hyva, siina ei juuri hengasty (mutta kasvattaa lihaksia ja kiinteytyy). Ala mene mihinkaan spinningiin, body attackiin tai crossfittiin, kuolet etka halua enaa ikina harrastaa liikuntaa :D

Jooga on kanssa hyva, siina saa ihan ryhtia, balanssia, aineenvaihdunnan liikkeelle ja kyllahan se kaloreitakin vahan polttaa.

Mista revit tuon 1000 kcal? Kuulostaa aika crash dietilta. 

Lääkäri suositteli aloittamaan 800-1000 kalorilla kun painoa on 110kg ja luoja tietää mitä kulutus on kun liikun niin vähän.

Vierailija kirjoitti:

Varmaan kannattaa aloittaa ihan kävelystä.

Onko sulla budjettia, voitko hommata kotiin kuntoiluvälineitä?

Itse ostin joskus kuntopyörä, jonka tilalle sit myöhemmin ostin crosstrainerin. Kummatkin on olleet kovassa käytössä eikä liikunta ole esim ilmoista kiinni. Ei välttämättä tarvitse olla hikiliikuntaa, voi suorittaa telkkaria katsellessa.

Myös lihaskuntoharjoittelun voi suorittaa kotona oman kehon painolla, katsele harjoitteita netistä.

Itse tosin lataudun parhaiten metsälenkeillä:)

Mulla oli crosstrainer ja juoksumatto himassa silloin kun liikuin aktiivisesti, mutten koskaan silti käyttänyt niitä kuin pyykkitelineenä.

Telkkaria olen katsellut sellaisen tasapainolaudan kanssa, mutta vähän haluttaisi testata sellaista pientä trampoliinia. Pelkään vaan ettei sellainen kestä mun painoani.

Jumppa kotona. Hyvä fysioterapeutti tai personal trainer laatii ohjelman.

Tanssi tai tanssilliset ryhmätunnit. Nyt on muotia kai Lavis. Itämainen tanssi kehittää keskivartalon ja sopii pulleallekin.

Oon itse normipainoinen ja tykkään treenata monipuolisesti.

Mutta itseasiassa jos laihduttaisin liikunnalla niin nimenomaan kävelisin ja jättäisin rankemman liikunnan, varsinkin jos massaa olisi paljon. Mulla ainakin iskee ihan hillitön nälkä aina treenien jälkeen ja mätän helposti jääkaapin tyhjäksi, kaloreiden puolesta tulos menee miinukselle.

Toivottavasti ap löydät liikuntamuodon josta pidät, se on tärkeää jatkumisen kannalta.

Mites tanssi?

Talvella sitten hiihto. Jos sinulla on hiihtotraumoja kouluajalta, unohda ne ja anna lajille uusi tilaisuus :) Kuormittaa kroppaa tosi monipuolisesti, saa raitista ilmaa, ja harva asia kohottaa mielialaa niin hyvin kuin aurinkoinen pakkassää.

Lisäisin kävelyyn innostajaksi vielä geokätköilyn! Ulkoilua, liikuntaa, suunnistusta ja aarteenetsintää samassa paketissa.

Lavis <3

Vierailija kirjoitti:

Oon itse normipainoinen ja tykkään treenata monipuolisesti.

Mutta itseasiassa jos laihduttaisin liikunnalla niin nimenomaan kävelisin ja jättäisin rankemman liikunnan, varsinkin jos massaa olisi paljon. Mulla ainakin iskee ihan hillitön nälkä aina treenien jälkeen ja mätän helposti jääkaapin tyhjäksi, kaloreiden puolesta tulos menee miinukselle.

Toivottavasti ap löydät liikuntamuodon josta pidät, se on tärkeää jatkumisen kannalta.

Mites tanssi?

Mulla on kroonisesti kaksi vasenta jalkaa :D Tykkäsin aikanaan käydä kuntosalilla, juosta metsälenkkejä ja joogata. Lisäksi asuessani maalla kävin koko kesän järvessä vesijuoksemassa.

Kuntosalille meneminen hirvittää, pelottaa mitä ihmiset ajattelee musta kun menen sinne (vaikka TIEDÄN etten itsekään ikinä katsonut kenenkään muun puuhia salilla, saati ajatellut että mitä tuokin täällä tekee), juokseminen metsässä himottaisi mutta laiskottaa kun ensin pitäisi raahautua julkisilla 40min lähimpään metsään (mikä ihana tekosyy).

Onko kellään kokemusta esim joogasta lihavana? Saan juuri ja juuri omat kengännauhani sidottua...

Vierailija kirjoitti:

Talvella sitten hiihto. Jos sinulla on hiihtotraumoja kouluajalta, unohda ne ja anna lajille uusi tilaisuus :) Kuormittaa kroppaa tosi monipuolisesti, saa raitista ilmaa, ja harva asia kohottaa mielialaa niin hyvin kuin aurinkoinen pakkassää.

Hiihtotraumoja on ihan älyttömästi kouluajoilta. Täällä on kyllä talvisin ilmeisesti tosi hyviä latuja, se voisi olla ihan kivaakin kunhan ei mäkiä joudu nousemaan (siitä ne suurimmat traumat tuli kun epätoivoisesti töpsötteli mäkeä ylös ja päätyi aina pohjalle!) Tämä laitetaan ehdottomasti kokeiluun!

Kun minä aloitin elämäntapamuutoksen (bmi tuolloin hiukan päälle 40) täysin rapakuntoisena, aloin kävellä pitkähköjä lenkkejä (8-11 km) suhteellisen tasaisella maalla. Matka ei tapa, vaan vauhti. Hommasin kunnollisen sykemittarin, ja seurasin siitä kaiken maailman dataa. Kaloreita paloi parhaimmillaan 1100 kcal/lenkki. Kunto lähti nopeasti kohentumaan, ja se itsessään oli hyvin palkitsevaa. Minulle tuo sykemittarin oli hyvä kannustin, siitä oli kiva jälkikäteen seurata dataa, ja nähdä gps:n piirtämä reitti, että missä kulloinkin oli tultu käveltyä. Minulla oli muutama vakireitti, joita vaihteli, ja oli mielenkiintoista vertailla kunnon kehittyessä, esim. kuinka monta kaloria milläkin reitillä paloi verrattuna ihan ensimmäisiin lenkkeihin.

Vierailija kirjoitti:

Kun minä aloitin elämäntapamuutoksen (bmi tuolloin hiukan päälle 40) täysin rapakuntoisena, aloin kävellä pitkähköjä lenkkejä (8-11 km) suhteellisen tasaisella maalla. Matka ei tapa, vaan vauhti. Hommasin kunnollisen sykemittarin, ja seurasin siitä kaiken maailman dataa. Kaloreita paloi parhaimmillaan 1100 kcal/lenkki. Kunto lähti nopeasti kohentumaan, ja se itsessään oli hyvin palkitsevaa. Minulle tuo sykemittarin oli hyvä kannustin, siitä oli kiva jälkikäteen seurata dataa, ja nähdä gps:n piirtämä reitti, että missä kulloinkin oli tultu käveltyä. Minulla oli muutama vakireitti, joita vaihteli, ja oli mielenkiintoista vertailla kunnon kehittyessä, esim. kuinka monta kaloria milläkin reitillä paloi verrattuna ihan ensimmäisiin lenkkeihin.

Mulla kans näkyy kulutetut kalorit, mutta en luota niihin lukemiin (apple watch).

Vierailija kirjoitti:

Kuntosalille meneminen hirvittää, pelottaa mitä ihmiset ajattelee musta kun menen sinne (vaikka TIEDÄN etten itsekään ikinä katsonut kenenkään muun puuhia salilla, saati ajatellut että mitä tuokin täällä tekee),

Mutta niinhän se on! Itsekin arastelin salille menemistä (bmi oli 30.50 kun aloin salilla käydä) kovasti, mutta huomasin ettei ketään tosiaan kiinnosta. Kaikki keskittyy siellä omaan tekemiseensä. Sen verran tosin salia valkkasin, etten mennyt mihinkään kalliiseen trendipaikkaan, jossa porukat treenaa hienoissa vaatteissa, selfietä räpsien. En tiedä olisiko siellä tuijotettu "mitä tuokin läski täällä tekee", enkä halunnut mennä testaamaan. Olen muutenkin pinnallisesta ja trenditietoisesta kaukana, joten tuollaiset rennommat paikat, jonne voi mennä sellaisena kuin on vanhoissa treenivaatteissa, sopii minulle.