Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä liikuntaa laiskalle laihdutuksen tueksi?
12.09.2019 |
Eli olen ihan rehellisesti lihava. BMI on 39, ikää vähän vähemmän. Olen ollut dieetillä viimeiset 3 viikkoa ja onnistunut lihomaan 4kg. Kalorit ovat olleet 1000 tai alle joka ikinen päivä ja olen kävellyt 5000-10000 askelta. Stressitasot ovat kyllä olleet aivan tapissa muista syistä, mutta ehkä siinä syy painojumiin. Loukkaannuin vakavasti 7v sitten ja jouduin lopettamaan liikunnan kuin seinään ja lihoin 40kg.
Nyt kun kroppa olisi kunnossa liikuntaan, mutta en tunnu saavan siihen minkäänlaista otetta. Hengästyn portaita noustessa, eli nollasta lähdetään. Minusta on tullut laiska ja saamaton, mutta jotainhan tässä nyt on tehtävä.
Uimahallia ei löydy kätevästi eikä iho kyllä kestä sitä uimahallin vettäkään. Kävely on nyt tuntunut mukavalle, mutta mietin olisiko jollain kokemusta mitkä olisi hyviä lajeja lihavalle liikunnan aloittamiseen. Eli ei välttämättä mitään hyppimistä tai pomppimista. Vai olenko tuomittu elämään läskinä ja huonokuntoisena loppuikäni?
Kommentit (42)
tainnu välipalat ja napostelut unohtua jos lihoo muutamassa viikossa dieetillä 4 kg.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kannattaa muistaa että kalorilaskureissa se heitto voi olla jopa 50%
yks linkki edelliseen : https://www.nbcnews.com/better/diet-fitness/your-apple-watch-or-fitbit-…
Vierailija kirjoitti:
Lääkäri suositteli aloittamaan 800-1000 kalorilla kun painoa on 110kg ja luoja tietää mitä kulutus on kun liikun niin vähän.
Kuinka kauan sinun pitäisi syödä noin alhaisilla kaloreilla? Minusta se ei ole järkevää, vaikka painoa onkin. Siinä saa vaan aineenvaihdutansa sekaisin, ja riski repsahduksiin ja sitä kautta ruoan mättämiseen kasvaa. Suosittelen lukemaan tämän http://patrikborg.blogspot.com/2013/01/ei-alle-1500-kcal.html artikkelin.
Minä aloin pudottaa painoa 104 kg:sta, ja tein sen laskematta yhtä ainutta kaloria. Tein täydellisen ruokaremontin: googletin ja mietin, että mitä haluan ruokavaliooni sisällyttää. Aloin syödä välimerellisen ruokavalion tapaan, ja se on sopinut minulle hyvin. Yritän ajatella, että mitä saan syödä sen sijaan, että mitä en saa syödä. En ole totaalikieltänyt itseltäni mitään, mutta määriä olen rajoittanut. Esim. syön yhden pullan, en kolmea, yksi suklaapatukka/rivi suklaata kokonaisen levyn sijaan. On ollut hämmentävää huomata, että kun syö kunnon ruokaa, herkkuja ei tee samalla lailla mieli kuin ennen. Saattaa mennä viikkoja, että en syö mitään minulle herkuksi luokiteltavaa, kun ei vaan tee mieli. Ennen herkkuja meni paljon, joka ainoa päivä. Pyrin tuollaiseen rentoon painonpudotukseen, koska haluan pystyä jatkamaan tätä loppuelämäni. Koska en tule koko loppuelämääni kieltäytymään herkuista, en tee sitä tässä painonpudotusvaiheessakaan. Muutenkin yritän ajatella, että mitä normaalipainoinen minäni söisi, ja toimia sen mukaan. Tähän mennessä on lähtenyt +20 kg, vielä on samanmoinen määrä jäljellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon itse normipainoinen ja tykkään treenata monipuolisesti.
Mutta itseasiassa jos laihduttaisin liikunnalla niin nimenomaan kävelisin ja jättäisin rankemman liikunnan, varsinkin jos massaa olisi paljon. Mulla ainakin iskee ihan hillitön nälkä aina treenien jälkeen ja mätän helposti jääkaapin tyhjäksi, kaloreiden puolesta tulos menee miinukselle.
Toivottavasti ap löydät liikuntamuodon josta pidät, se on tärkeää jatkumisen kannalta.
Mites tanssi?Mulla on kroonisesti kaksi vasenta jalkaa :D Tykkäsin aikanaan käydä kuntosalilla, juosta metsälenkkejä ja joogata. Lisäksi asuessani maalla kävin koko kesän järvessä vesijuoksemassa.
Kuntosalille meneminen hirvittää, pelottaa mitä ihmiset ajattelee musta kun menen sinne (vaikka TIEDÄN etten itsekään ikinä katsonut kenenkään muun puuhia salilla, saati ajatellut että mitä tuokin täällä tekee), juokseminen metsässä himottaisi mutta laiskottaa kun ensin pitäisi raahautua julkisilla 40min lähimpään metsään (mikä ihana tekosyy).
Onko kellään kokemusta esim joogasta lihavana? Saan juuri ja juuri omat kengännauhani sidottua...
Mulla on edelleen tuo sama tunne kun menen salille. Se tunne pitaa vaan ignoorata, otat nappikuulokkeet mukaan, katsot maahan ja teet vaan omat juttusi. Nain ma teen vaikkei mulla enaa ylipainoa olekaan kuin ehka 10 kg, suhteessa 30% rasvaa ja 30% lihaksia (olen 44) eli suht "normaali".
Se on vaan pinttynyt mun paahan etta olen laski ja mita ma taalla teen, luulenko saavani sixpackin tai jotain. (Hassua muuten, etta taa tunne on vain salilla, ei muuten. Muuten olen oikeinkin itsevarma.) Mutta mun vaan taytyy tehda liikunnasta rutiini, olkoonkin se sitten pakkopullaa sen 3 kertaa viikossa. Onneksi miesystava lahtee aina mun kanssa ja tsemppaa lahtemaan jos itseinho yllattaa. <3
Mene vaikka yin/yang -joogaan aluksi, se on lempeaa ja siis koko joogahan on lajina lempeaa, teet sen minka pystyt. <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkäri suositteli aloittamaan 800-1000 kalorilla kun painoa on 110kg ja luoja tietää mitä kulutus on kun liikun niin vähän.
Kuinka kauan sinun pitäisi syödä noin alhaisilla kaloreilla? Minusta se ei ole järkevää, vaikka painoa onkin. Siinä saa vaan aineenvaihdutansa sekaisin, ja riski repsahduksiin ja sitä kautta ruoan mättämiseen kasvaa. Suosittelen lukemaan tämän http://patrikborg.blogspot.com/2013/01/ei-alle-1500-kcal.html artikkelin.
Minä aloin pudottaa painoa 104 kg:sta, ja tein sen laskematta yhtä ainutta kaloria. Tein täydellisen ruokaremontin: googletin ja mietin, että mitä haluan ruokavaliooni sisällyttää. Aloin syödä välimerellisen ruokavalion tapaan, ja se on sopinut minulle hyvin. Yritän ajatella, että mitä saan syödä sen sijaan, että mitä en saa syödä. En ole totaalikieltänyt itseltäni mitään, mutta määriä olen rajoittanut. Esim. syön yhden pullan, en kolmea, yksi suklaapatukka/rivi suklaata kokonaisen levyn sijaan. On ollut hämmentävää huomata, että kun syö kunnon ruokaa, herkkuja ei tee samalla lailla mieli kuin ennen. Saattaa mennä viikkoja, että en syö mitään minulle herkuksi luokiteltavaa, kun ei vaan tee mieli. Ennen herkkuja meni paljon, joka ainoa päivä. Pyrin tuollaiseen rentoon painonpudotukseen, koska haluan pystyä jatkamaan tätä loppuelämäni. Koska en tule koko loppuelämääni kieltäytymään herkuista, en tee sitä tässä painonpudotusvaiheessakaan. Muutenkin yritän ajatella, että mitä normaalipainoinen minäni söisi, ja toimia sen mukaan. Tähän mennessä on lähtenyt +20 kg, vielä on samanmoinen määrä jäljellä.
Tama on itseasiassa mita itse nyt myos teen, kun tavoite on tosiaan uudenlaiset ruokailutottumukset loppuelamaksi, eika crash diet ja jojoilu kun alkaa syoda enemman kaloreita.
Nyt tosin vahan takapakkia herkkujen kanssa kun lopetin tupakanpolton...mutta kaikki aikanaan.
Vierailija kirjoitti:
tainnu välipalat ja napostelut unohtua jos lihoo muutamassa viikossa dieetillä 4 kg.
Mä olen merkannut ihan jokaisen syödyn suupalan. Olen punninnut jopa aamupuurohiutaleet :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kalorit kuulostavat tosi matalilta.
Kävely on hyvä ja turvallinen laji, siinä on helppo lisätä rasitusastetta esim sauvoilla tai kävelemällä metsäpoluilla jolloin maasto vaihtelee ja tasapaino paranee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkäri suositteli aloittamaan 800-1000 kalorilla kun painoa on 110kg ja luoja tietää mitä kulutus on kun liikun niin vähän.
Kuinka kauan sinun pitäisi syödä noin alhaisilla kaloreilla? Minusta se ei ole järkevää, vaikka painoa onkin. Siinä saa vaan aineenvaihdutansa sekaisin, ja riski repsahduksiin ja sitä kautta ruoan mättämiseen kasvaa. Suosittelen lukemaan tämän http://patrikborg.blogspot.com/2013/01/ei-alle-1500-kcal.html artikkelin.
Minä aloin pudottaa painoa 104 kg:sta, ja tein sen laskematta yhtä ainutta kaloria. Tein täydellisen ruokaremontin: googletin ja mietin, että mitä haluan ruokavaliooni sisällyttää. Aloin syödä välimerellisen ruokavalion tapaan, ja se on sopinut minulle hyvin. Yritän ajatella, että mitä saan syödä sen sijaan, että mitä en saa syödä. En ole totaalikieltänyt itseltäni mitään, mutta määriä olen rajoittanut. Esim. syön yhden pullan, en kolmea, yksi suklaapatukka/rivi suklaata kokonaisen levyn sijaan. On ollut hämmentävää huomata, että kun syö kunnon ruokaa, herkkuja ei tee samalla lailla mieli kuin ennen. Saattaa mennä viikkoja, että en syö mitään minulle herkuksi luokiteltavaa, kun ei vaan tee mieli. Ennen herkkuja meni paljon, joka ainoa päivä. Pyrin tuollaiseen rentoon painonpudotukseen, koska haluan pystyä jatkamaan tätä loppuelämäni. Koska en tule koko loppuelämääni kieltäytymään herkuista, en tee sitä tässä painonpudotusvaiheessakaan. Muutenkin yritän ajatella, että mitä normaalipainoinen minäni söisi, ja toimia sen mukaan. Tähän mennessä on lähtenyt +20 kg, vielä on samanmoinen määrä jäljellä.
Näinhän sitä nimenomaan pitäisi toimia. Mutta kun sitä haluaa nopeita tuloksia nyt kun kerran jaksaa ja pystyy :D Mutta ennenkaikkea pitäisi juuri syödä sillä lailla kuin sitten normipainoisena söisi. Tätä ajatusmallia yritän hyväksyä, ja se on tavoitteena, mutta toistaiseksi menen tällä reippaalla aloituksella.
Koulutustaustani sivuaa reippaasti evoluutiobiologiaa, jonka vuoksi en usko esim säästöliekkiin. Jojoiluun ja ahmimiseen kylläkin, tukena minulla on kuitenkin tähän alkuun laihdutuslääke joka estää mielitekoja joten pyrin pääsemään kunnon alkuun ja pikkuhiljaa ”normalisoida” syömisiä siihen mihin ne sitten saavat jäädäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkäri suositteli aloittamaan 800-1000 kalorilla kun painoa on 110kg ja luoja tietää mitä kulutus on kun liikun niin vähän.
Kuinka kauan sinun pitäisi syödä noin alhaisilla kaloreilla? Minusta se ei ole järkevää, vaikka painoa onkin. Siinä saa vaan aineenvaihdutansa sekaisin, ja riski repsahduksiin ja sitä kautta ruoan mättämiseen kasvaa. Suosittelen lukemaan tämän http://patrikborg.blogspot.com/2013/01/ei-alle-1500-kcal.html artikkelin.
Minä aloin pudottaa painoa 104 kg:sta, ja tein sen laskematta yhtä ainutta kaloria. Tein täydellisen ruokaremontin: googletin ja mietin, että mitä haluan ruokavaliooni sisällyttää. Aloin syödä välimerellisen ruokavalion tapaan, ja se on sopinut minulle hyvin. Yritän ajatella, että mitä saan syödä sen sijaan, että mitä en saa syödä. En ole totaalikieltänyt itseltäni mitään, mutta määriä olen rajoittanut. Esim. syön yhden pullan, en kolmea, yksi suklaapatukka/rivi suklaata kokonaisen levyn sijaan. On ollut hämmentävää huomata, että kun syö kunnon ruokaa, herkkuja ei tee samalla lailla mieli kuin ennen. Saattaa mennä viikkoja, että en syö mitään minulle herkuksi luokiteltavaa, kun ei vaan tee mieli. Ennen herkkuja meni paljon, joka ainoa päivä. Pyrin tuollaiseen rentoon painonpudotukseen, koska haluan pystyä jatkamaan tätä loppuelämäni. Koska en tule koko loppuelämääni kieltäytymään herkuista, en tee sitä tässä painonpudotusvaiheessakaan. Muutenkin yritän ajatella, että mitä normaalipainoinen minäni söisi, ja toimia sen mukaan. Tähän mennessä on lähtenyt +20 kg, vielä on samanmoinen määrä jäljellä.
Näinhän sitä nimenomaan pitäisi toimia. Mutta kun sitä haluaa nopeita tuloksia nyt kun kerran jaksaa ja pystyy :D Mutta ennenkaikkea pitäisi juuri syödä sillä lailla kuin sitten normipainoisena söisi. Tätä ajatusmallia yritän hyväksyä, ja se on tavoitteena, mutta toistaiseksi menen tällä reippaalla aloituksella.
Koulutustaustani sivuaa reippaasti evoluutiobiologiaa, jonka vuoksi en usko esim säästöliekkiin. Jojoiluun ja ahmimiseen kylläkin, tukena minulla on kuitenkin tähän alkuun laihdutuslääke joka estää mielitekoja joten pyrin pääsemään kunnon alkuun ja pikkuhiljaa ”normalisoida” syömisiä siihen mihin ne sitten saavat jäädäkin.
Tassa metodissa on tietty sekin, etta syomalla jonkin aikaa vahan kaloreita elimisto, ihan sita mahalaukkua myoten, tottuu vahempaan ravintoon. Etta talla logiikalla - ja ihan omiin kokemuksiinkin perustuen - on ihan uskottavaa etta se syomisten "normalisointi" on sitten helpompaa.
Tiputin itse aikoinani 10 kg 10 viikossa ja soin tuolloin 1200 kcal paivassa, myos treenipaivina (3 x vko). Noi treenipaivat meni aika heikolla hapella, usein esim. pyorrytti (siksi ihmettelin tuota 800-1000 kcal). Kun tavoite oli saavutettu, palkitsin itseni (TIETYSTI :D) tilaamalla itselleni kinkku-ananaspizzan (vahakalorisempi kuitenkin kuin meetvursti tai quattro formaggi -pizza) ja suureksi ihmetyksekseni olin ihan ahkytaynna syotyani siita vain puolet, kun ennen meni kevyesti kokonaan ihan mika pizza vaan ja puolitoista litraa kokista siihen palanpainikkeeksi.
Siita lahtien siis puolikas pizza on riittanyt, n. kerran kuussa sallin taman itselleni :)
Kaloreita liian vähän. Ei tuolla ruokamäärällä jaksa liikkua kukaan.
Jos sulla ei ole varaa palkata personal traineria joka laatisi sulle sopivan ohjelman ruokineen niin kysy pääsisitkö kunnan ravitsemusterapeutille. Meidän kunnassa on myös sairaanhoitajien järjestämiä laihdutusryhmiä.
Sitten kun syöt tarpeeksi jaksat liikkua paremmin. Liikunnan pitäis tuottaa iloa, ei ahdistusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä sama! Ja ihan epätoivoinen! Nytkin täällä lounais-Suomessa sininen taivas ja olisi valoisaa lähteä ulos mutta en saa lähdettyä. Olen liian lihava lähtemään ihmisten ilmoille. Ja hirveen huonossa kunnossa.
Mitkään kotijumppat ei oikeesti tehoa. Sitä vaan vähän liikahtelee ja sit se on siinä. Voi herra-anna-voimaa!
Vierailija kirjoitti:
tainnu välipalat ja napostelut unohtua jos lihoo muutamassa viikossa dieetillä 4 kg.
Näillä painoluokilla tuollainen kuuluu ihan normaaliin painonvaihteluun. Voi olla hieman enemmän nestettä kehossa tai suoli täynnä tavaraa. AP ei ole välttämättä lihonut yhtään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos on mahdollista päästä luontoon, niin suosittelen rohkeasti menemään. Metsässä kävely on ihan toista, kun katujen ja kävelyteiden tallailu. Pehmeä alusta on ystävällinen jaloille ja syke nousee rauhallisemmallakin tahdilla.
Ota tueksi 3 kuningasliikettä kuntosalilla 2 kertaa viikossa. Pistä jokaiseen 15 min aikaa elu yhteensä 45 min. Treeni. Vaihtele liikkeiden suoritusjärjestystä. Liikkeet ovat kyykky, mave ja penkki. Jos penkki ei nappaa, niin korvaa se jollain muulla vastaavalla. Saat ryhtiä olemukseesi heti, kiinteydyt ja rasva palaa myös levossa kun lihas kuluttaa
Yritin käydä hieman aloittelemassa ja tutustumassa erääseen ketjun kuntosaliin. Olen 55vee pullea naisihminen.
Paikan pt:t olivat nuoria ja ilmeisesti provikkapalkkalla. Ei oikein jaksettu yhtään keskittyä minuun, esim syihin miksi olen rapakuntoinen ( sairastun syövän) ja juurikaan siihen, miten tässä MINÄ saisin parasta mahdollista ohjetta ja intoa kuntoutumaan.
Hirveästi oli joo lajeja(??), oli höyrysauna, oli kaikenlaisia kortteja joita olisi pitänyt ostaa (se myyntiorovisio!).
Olisin ollut valmis kyllä satsaamaan paljonkin rahaa siihen. Jos joku olisi jaksanut hieman kuunnella ja vähän paneutua minun ,toki vanhan ja vaivaisen kuntoasioihin.
Etsi hyvä mäki javkävele sitä ylös alas. Lisää vauhtia kun kunto nousee. Tuloksia tulee jo kuukaudessa.
Vierailija kirjoitti:
Yritin käydä hieman aloittelemassa ja tutustumassa erääseen ketjun kuntosaliin. Olen 55vee pullea naisihminen.
Paikan pt:t olivat nuoria ja ilmeisesti provikkapalkkalla. Ei oikein jaksettu yhtään keskittyä minuun, esim syihin miksi olen rapakuntoinen ( sairastun syövän) ja juurikaan siihen, miten tässä MINÄ saisin parasta mahdollista ohjetta ja intoa kuntoutumaan.
Hirveästi oli joo lajeja(??), oli höyrysauna, oli kaikenlaisia kortteja joita olisi pitänyt ostaa (se myyntiorovisio!).
Olisin ollut valmis kyllä satsaamaan paljonkin rahaa siihen. Jos joku olisi jaksanut hieman kuunnella ja vähän paneutua minun ,toki vanhan ja vaivaisen kuntoasioihin.
Käy katsomassa, jos toisella salilla olisivat kiinnostuneempia.
Alue: Aihe vapaa
Minä luotan kyllä kulutettuihin kaloreihin, koska sykettä mitataan sykenauhalla, ja kyseessä on laadukas kello. Apple watcheista en tiedä, että miten luotettavia ne on.