Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Mua jo naurattaa tämän meidän avioliiton seksittömyys

Vierailija
30.05.2006 |

3 vuotta nou seks. Eilen tuli jo halu kikattaa koko asialle. Tajusin, etten pysty kuvittelemaan harrastavani enää ikinä seksiä mieheni kanssa. Osaisko joku auttaa pääsemään taas alkuun? Nyt jos vaikka yritän olla miehelle mukava, laitan vaikka kynttiläillallisen tms., mies takuulla taas yrittää päästä pöksyihin, vaikka olen sanonut sille että sen pitää ottaa hitaasti!! Noh, sitten tietysti tulee syyllinen olos, jos taas torjuu miehen, joten pakko on suostua vaikkei yhtään huvita. Ja kun ei huvita, seksi on pakkopullaa, mistä taas johtuu ettei koko touhusta tule juuri mitään, en osaa näytellä hyvin ja miehen seisokki hiipuilee, lopulta vaan höylätään höyläämästä pääästyämme, sitten yritetään runkata mies orkkuun mutta sekään ei onnistu. Ja sitten molemmat teeskennellään että ei se mitään.



Että mitä tässä pitäis tehdä? Koska jos lähestyn miestä, siitä seuraa taas yksi onneton seksiakti, joka korottaa taas kynnystä ryhtyä puuhaan enää ikinä. Olen sanonut miehelle että pitäisi edetä hitaasti ja kasvattaa sitä luottamusta, josta taas seuraa halua. Muttakun ei. Mies lähestyy vain seksi mielessä, sitten jos en ole halukas kun on istuttu puoli tuntia soffalla vierekkäin, hän suuttuu ja toteaa että aina on nuiva vastaanotto eikä hän halua yrittää uudestaan. Vaikka sillä soffalla pitäis istua vierekkäin viisi iltaa. Tai kymmenen.

Kommentit (22)

Vierailija
21/22 |
30.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja mä kärsin siitä tosissani. Käyny jo mielessä pettämiset ja kaikki, koska tätä on kestäny vuosia, mut vielä tässä jaksan kärvistellä ainakin...



Siihen miksi ap:n mies ei koskettele muutenkin osaan sanoa ainakin sen, että itse en halua enää mennä läheiseen kontaktiin mieheni kanssa " ihan muuten vaan" , koska tää jatkuva puutteessa eläminen tulee heti mieleen ja nostaa mieleen kaikkea negatiivista, pettymystä ja loukatuksi tulemistakin. Ehkä näin on miehelläsikin? En osaa sanoa miten siiitä pääsee eroon. Varmaan terapiat ja muut, mutta kun minä en halua mennä juttelemaan asiasta vieraalle, koska otan jotenkin henkilökohtaisesti sen, ettei toinen halua. :(



En siis osaa auttaa ap:ta, mutta halusin valoittaa toisenlaista näkemystä. On todella tuskallista elää puutteessa halujensa kanssa vuosia, mutta ei seksiin pidä tietenkään suostua vasten tahtoaankaan. Mut jotain tilanteelle pitää tehdä...

Vierailija
22/22 |
30.05.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

en ole koskaan tajunnutkaan, miten onnekas olen, sillä meillä seksi sujuu puolin ja toisin. Mutta noin pitkän tauon jälkeen hakisin jo ammattiapua. Minähän alkaisin epäillä jotain seksuaalista suuntautumista itsessäni noin pitkän ajan jakson jälkeen....? Ehkä taustalla on jotain traumaattista, joka tarvitsee purkua, jokin joka on panautunut alitajuntaan?

31 antoi perusteellisen vastauksen, hänelle hatunnostot.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla