Suomalainen keskiluokka. Mitkä asiat mielestäsi nykyisin eniten määrittävät sitä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alaluokka elää tuilla. Keskiluokka työllä. Yläluokka pääomalla tai varallisuudella.

Tämä on melko hyvä määritelmä.

Tässä unohdetaan työväenluokka. Kyllä meillä sellainen selkeästi vielä on, vaikka onkin kutistunut. Työväenluokkaan kuuluvat nuo tarjoilijat, postilaiset, bussikuskit, siivoojat jne. Työllä itsensä elättävät, joilla ei ole merkittävää koulutustaustaa.

Itse jakaisin työnväen luokan vielä kahteen osaan eli amiskoulutetut duunarit (bussikuskit, putkarit, sähkärit) ja alemmat duunarit (postilaiset, siivoojat)

eri

Vierailija kirjoitti:

Siis niputatte köyhän ja työttömän, mutta sivistyneen tohtorin samaan pohjaluokkaan linnakundien kanssa, jotka eivät ole edes peruskoulua käyneet?

Se on sitä sosiologiaa peruskoulupohjalta. Mutta myös ajoittaiset varallisuusvaihtelut vaikuttavat. Se eronnut yyhoo hoitovapaalla ei välttämättä elä kovin korkeaa elintasoa, mutta jos hänen koulutuksensa on vaikkapa lääkärin, hänen köyhäkautensa jää hyvin lyhyeen. Toisin kuin sen peruskoulun keskenjättäneen linnakundin.

Luokittaja kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alaluokka elää tuilla. Keskiluokka työllä. Yläluokka pääomalla tai varallisuudella.

Tämä on melko hyvä määritelmä.

Tässä unohdetaan työväenluokka. Kyllä meillä sellainen selkeästi vielä on, vaikka onkin kutistunut. Työväenluokkaan kuuluvat nuo tarjoilijat, postilaiset, bussikuskit, siivoojat jne. Työllä itsensä elättävät, joilla ei ole merkittävää koulutustaustaa.

Siltikin monilla noilla saattaa mennä taloudellisesti paremmin ja olla vakaammat olot, kuin pätkätöitä tekevällä tohtorilla, joka aika ajoin tippuu kela-tukien varaan. Korkea koulutus suojaa huono-osaistumiselta, mutta se ei estä sitä.

Tohtorin muut elämänalueet sen sijaan todennäköisesti erottavat hänet selvästi vaikkapa bussia ajavasta naapuristaan. Yhteiskuntaluokkahan on hyvin monisäikeinen asia, joka vaikuttaa kantajansa kaikilla elämänalueilla jopa asioissa kuten maku, mistä Bourdieu on ansiokkaasti propagoinut.

Köyhä tohtori ei juuri poikkea bussikuskista yhteiskuntaluokaltaan. Köyhällä tohtorilla ei ole varaa asua yläluokkaisella alueella, joten ympärillä olevat ihmisetkin ovat alaluokkaa. Ja vaikka köyhällä tohtorilla olisi hienostunut maku, sitä ei ole varaa toteuttaa vaan on käytävä rahvaan tapaan Lidlissä ja Ikeassa. Toki köyhä tohtori saa itselleen uskotella kuuluvansa kansakunnan kermaan.

Itse miettisin näin: Jos paljon köyhiä tohtoreita laitetaan asumaan samalle asuinalueelle, syntyykö sinne uusi Kontula/Jakomäki? Kai sille on syynsä miksi suomalaiseksi slummiksi valitaan yleensä jompikumpi edellä mainituista, mutta ei koskaan paljon köyhempää Otaniemeä

eri

Vierailija kirjoitti:

Siis niputatte köyhän ja työttömän, mutta sivistyneen tohtorin samaan pohjaluokkaan linnakundien kanssa, jotka eivät ole edes peruskoulua käyneet?

Kyllä. Jos ei korkea koulutus jalostu uraksi ja rahaksi, se on yhtä tyhjän kanssa.

Koulutus määrittää eniten keskiluokkaa. Varallisuus taas ala- ja yläluokkaa. Suomessakin on oikeasti täysin yhteiskunnan tulonsiirtojen varassa eläviä ylikoulutettuja akateemisia ihmisiä ja vastaavasti lähes täysin kouluttamattomia perijöitä miljardituloineen. Yhteiskuntaluokka on todella monimutkainen käsite. Ehkä enemmän jonkinlainen sieluntila tai sosiaalis-taloudellis-kulttuurinen perintö, joka vaikuttaa monilla elämänalueilla.