Lue keskustelun säännöt.
V*ttu että ärsyttää kun mies ei osaa yhtään suunnitella syömisiään ja siksi pitäisi jatkuvasti ravata ulkona syömässä/tilata noutoruokaa
07.09.2019 |
Tehdään 1-2 kertaa viikossa ruokaostokset, ateriaruuat ostetaan yhteisiksi mutta aamu-, ilta- ja välipalat molemmat valitsevat omansa, koska makumme on aika eri. Mies syö lähinnä leipää erilaisin päällystein, minä puuroja, smoothieita ja hedelmiä ja marjoja.
Ongelma on siinä, että mies ei yhtään osaa ajatella, kuinka paljon noita ruokiaan tarvitsee tai ehkä isompana ongelmana, rajoittaa kulutustaan siten, että ruuat riittävät sille ajalle mille pitääkin. (Mies on vähän ylipainoinen, eli ei todellakaan haittaisi jos oppisi vähän kuin kantapään kautta olemalla vaikka sitten hetken nälässä.) Nyt on tilanne se, että mies söi jo perjantaina päivällisen päälle kaikki leipänsä ja juustonsa, joten vinkui jo illalla tilausta pizzeriasta ja nyt aamulla viimeistään pitää päästä ulos brunssille, koska kotona ei ole mitään syötävää. Varmaan sanomattakin selvää, että ihan lähellä olisi ruokakauppa, joten tänne kotiinkin saisi kyllä ostettua syötävää paljon pienemmällä vaivalla kuin se brunssille lähtö. Sanoin, että minä olen jo syönyt aamupalan enkä lähde tänään brunssille, mies tuolla vain marttyyrina puhisee ja väittää, ettei ole loukkaantunut.
Minun puuroja, marjoja ja jogurtteja saisi syödä ihan niin paljon kuin sielu sietää, mutta ei kelpaa, kun ei ole rakennetta ja kaipaa suolaista ja rasvaista.
Onneksi miehen hyvät puolet peittoavat tämän huonon, että ei olla eroamassa. Halusin vaan vähän tuulettaa päätä anonyymisti tämän suhteen. Ja edistystäkin on onneksi vähän tullut, kun ennen mies saattoi myöhään illalla paistaa seuraavalle päivälle tarkoitetut broilerit jo iltapalaksi, mutta sille tein tosi tiukan stopin.
Kommentit (52)
Kerran viikossa haemme yhdessä viikoksi safkat ja teen puutelistan muistakin hygieniatarvikkeista, mausteista ja kaikesta mitä kaapeista puuttuu. Suunnittelen vähän etukäteen ja sitten vähän hätävara ruokaa mikä säilyy kuivakaapissa ja pakastimessa jos ei sillä viikolla tarvitse. Mikään ei ole ikinä loppu eikä tarvitse hakea pikaruokaa sen takia ettei ole kaapeissa ruokaa. Jos en viitsi tai en ehdi joka päivä tehdää ruokaa niin eineslaatikoita on pakastimessa mitä tuupata uuniin. On oma komposti niin ettei mene ruokahävikki hukkaan vaan omaan puutarhaan hyötykäyttöön niin ei harmita jos vähän tulee hävikkiä. Kaksi kertaa viikossa vähintään teen itse alusta alken ruuan mitä riittä parille päivälle seuraavalle lämmitettynä. Kolmena päivänä einestä tuunattuna. Talvella ostan perunt 10 kg säkeissä varastoon ja muut juurekset säilyvät aika kauan ison jääkaapin ala laatikossa niin että ehtii käyttää ennen kuin pilaantuvat. Nälässä ei olla koskaan ja ain löytyy jotain syötävää. Kuiva aine kaappiin kurkistan ennen kauppa reisua ja kirjaan lapulle mitä sieltä puuttuu. Ilman puutelistaa unohtaisin puolet siellä kaupassa mitä piti ottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikei voi mennä yksin brunssille?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärsinkö oikein, että suurin ongelma on miehen vinkuminen? Kuulostaa siltä, että mies tahtoo syödä ulkona ja siksi ei lähde kauppaan. Onko teillä sen verran rahaa, että laskette nuo ulkona syömiset budjettiin? Onko miehellä tylsää ja tahtoisiko hän ylipäätään käydä jossain ulkona enemmän?
Kyllä meillä on varaa syödä ulkona, olemme keskituloinen dink-pari. Pointtina on ehkä pikemminkin se, että minä en halua jatkuvasti syödä ulkona jo ihan arkistumisen vuoksi. Haluan, että brunssille lähtö on kiva juttu, jota osaa jo odottaa, eikä sellainen, että mennään vaan johonkin missä on tilaa. Toki suoraan sanoen syy siihen, miksi toinen meistä on normaalipainoinen ja toinen ei, on luultavasti juuri tässä, että mulle käy viikonloppuisinkin aamupalaksi puuro lisukkeilla, kun toinen kaipaa nakit, pekonit ja croissantit.
Tässä on nyt se ongelma, että mies arvostaa nautintoaan enemmän kuin vyörärönympärystään ja sinä enemmän miehen ulkonäköä kuin sitä, että hän elää haluamallaan tavalla. Onko tämä ainoa asia, jossa yrität muuttaa häntä? Antaako mies sinun olla oma itsesi?
Mies saa itsekseen mennä brunssille aina kun haluaa, minulla ei todellakaan ole mitään sitä vastaan. Ongelma tuli tänäkin aamuna siitä, että kieltäydyin itse lähtemästä. Mies ei halua mennä yksin, ja ymmärränkin sen, aika harvassa varmaan yksinään brunssilla käyvät miehet.
Jos näin ajattelee, niin melkeinpä koen miehen yrittävän muuttaa minua, kun hän väkisin yrittää tehdä tällaisesta suht terveellisesti syövästä "ruoka on ravintoa"-ihmisestä tyypin, jonka täytyisi käydä joka ainoa viikonloppu brunssilla ja korvata omat iltasmoothiensa pizzalla, vain ettei toiselle tule paha mieli kun hän on ainoa joka syö pizzaa.
Problem solved kirjoitti:
Mikei voi mennä yksin brunssille?
Voi, mutta ruokailu on sosiaalinen tapahtuma.
Vihreän naisen ei kannattaisi ottaa persumiestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vihreän naisen ei kannattaisi ottaa persumiestä.
Ja yhdellä aivosolulla ei ostaa näppistä.
Miksi ihmeessä moni ottaa esille sen, että ap vaan murehtisi miehen ulkonäköä? Minä olen itse ylipainoinen, mutta silti ihmetyttäisi (ja vähän huolettaisikin) jos puolisolla olisi niin huono impulssikontrolli, että vetelisi ruuan päälle rasiasta ne leikkeleet ja juustot mitkä olisi tarkoitettu seuraavan päivän aamupalalle. Sen lisäksi että se lisäisi rahanmenoa, tekisi jatkuvasta ulkonasyömisestä pakkopullaa ja olisi sitä huonon impulssikontrollin osoittamista, niin takaraivossa kolkuttelisi koko ajan esimerkiksi tyypin 2 diabetes. Se on ihan oikea epidemia, ja sen vuoksi minäkin olen pikkuhiljaa laihduttamassa, vaikka suvussa ei diabetesta olekaan ja rakastan ihan liikaa hyvää ruokaa ja herkkuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Just tässä itse pupellan pakastimesta otettua jälkiuuniruisleipää joka suli pöydällä sen ajan kun tyhjensin ja täytin tiskikoneen enkä näe miehesi ongelmaa.
Vierailija kirjoitti:
Osta pakkaseen vararuokia. Sitten kun mies änkyttää nälkäänsä niin ota pakkasesta pari leivänkannikaa ja käske puputtaa niitä.
Miksi? Eikö se vinkumiespotsi voi itse hakea itselleen ruokaa?
Onko hän vaimon holhouksessa? Mä en käsitä tätä asennetta, että naisen pitäisi holhota aikuista miestä. Ei vaimo ole miehensä ÄITI.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vihreän naisen ei kannattaisi ottaa persumiestä.
Aika kauan saa etsiä sitä vihermiestä joka tykkää ilmastosertifioidusta parsakaalipirtelöstä niin kuin nainen. Miesten keskuudessa vihreät ovat rkp:täkin pienempi puolue.
Ihana mies, mäkin tykkään käydä ulkona syömässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Problem solved kirjoitti:
Mikei voi mennä yksin brunssille?
Voi, mutta ruokailu on sosiaalinen tapahtuma.
Parisuhteessa ei kuitenkaan toimi, jos tavat ovat kovin erilaiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Problem solved kirjoitti:
Mikei voi mennä yksin brunssille?
Voi, mutta ruokailu on sosiaalinen tapahtuma.
Parisuhteessa ei kuitenkaan toimi, jos tavat ovat kovin erilaiset.
Se ei ole vain TOISEN vika.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Problem solved kirjoitti:
Mikei voi mennä yksin brunssille?
Voi, mutta ruokailu on sosiaalinen tapahtuma.
Parisuhteessa ei kuitenkaan toimi, jos tavat ovat kovin erilaiset.
Se ei ole vain TOISEN vika.
Niin? En sanonut, että olisi. Tehkööt molemmat kompromisseja.
Elämä menee pilalle, jos mies syökin illalla seuraavalle päivälle suunniteltuja ruokia. Onko teidän lähikauppa 30 km päässä vai mikä se ongelma on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Problem solved kirjoitti:
Mikei voi mennä yksin brunssille?
Voi, mutta ruokailu on sosiaalinen tapahtuma.
Parisuhteessa ei kuitenkaan toimi, jos tavat ovat kovin erilaiset.
Se ei ole vain TOISEN vika.
Niin? En sanonut, että olisi. Tehkööt molemmat kompromisseja.
Niin? Mutta valtaosa palstan aloittajista jauhaa vain toiselta vaadittavista kompromisseista. Itse ei muka mitään pitäisi tehdä.
Näin ylipainoisena miehenä kuulostaa miehesi ruokavalion perusteella siltä, että hän tulee lähivuosina turpoamaan kunnon läskimittoihin. Itsellä syynä siihen lopulta on ollut hyvän olon hakeminen ruoasta, ja se kyllä kääntyy todella nopeasti ylensyömiseksi, kun monta kertaa päivässä yrittää täyttää tyhjyyttä sisällään ruoalla. Olen laihduttanut monesti, mutta loppujen lopuksi palannut aina punkeroksi, kun loppuu kiinnostus terveeseen elämään.
Se onko kumppanin ylipaino ongelma sinulle on tietysti oma asiasi. Ei välttämättä kannata kuitenkaan kuunnella sinua syyllistäviä kommentoijia, joiden mielestä läskiä kumppania ei saisi missään nimessä arvostella. On varmaan aika selvää, että siinä läskit itse kirjoittelevat jo valmiiksi loukkaantuneena siitä, että joku edes mahdollisesti on arvostelemassa kumppanin läskejä. No, itse olen läski ja sanon suoraan, että itse en näe läskissä mitään seksikästä. En tietenkään odota muidenkaan näkevän omia läskejäni seksikkäinä.
Ylipaino on tietenkin arka asia, varsinkin koska aika usein sen taustalla tuntuu olevan jonkinasteista masennusta.
Meillä mies ei osaa ennakoida vessakäyntejä. Ei voi käydä esim. ennen matkalle lähtöä, vaan vartin ajon jälkeen pitää jättää auto jonnekin moottoritielle ja painua puskaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärsinkö oikein, että suurin ongelma on miehen vinkuminen? Kuulostaa siltä, että mies tahtoo syödä ulkona ja siksi ei lähde kauppaan. Onko teillä sen verran rahaa, että laskette nuo ulkona syömiset budjettiin? Onko miehellä tylsää ja tahtoisiko hän ylipäätään käydä jossain ulkona enemmän?
Kyllä meillä on varaa syödä ulkona, olemme keskituloinen dink-pari. Pointtina on ehkä pikemminkin se, että minä en halua jatkuvasti syödä ulkona jo ihan arkistumisen vuoksi. Haluan, että brunssille lähtö on kiva juttu, jota osaa jo odottaa, eikä sellainen, että mennään vaan johonkin missä on tilaa. Toki suoraan sanoen syy siihen, miksi toinen meistä on normaalipainoinen ja toinen ei, on luultavasti juuri tässä, että mulle käy viikonloppuisinkin aamupalaksi puuro lisukkeilla, kun toinen kaipaa nakit, pekonit ja croissantit.
Tässä on nyt se ongelma, että mies arvostaa nautintoaan enemmän kuin vyörärönympärystään ja sinä enemmän miehen ulkonäköä kuin sitä, että hän elää haluamallaan tavalla. Onko tämä ainoa asia, jossa yrität muuttaa häntä? Antaako mies sinun olla oma itsesi?
Mies saa itsekseen mennä brunssille aina kun haluaa, minulla ei todellakaan ole mitään sitä vastaan. Ongelma tuli tänäkin aamuna siitä, että kieltäydyin itse lähtemästä. Mies ei halua mennä yksin, ja ymmärränkin sen, aika harvassa varmaan yksinään brunssilla käyvät miehet.
Jos näin ajattelee, niin melkeinpä koen miehen yrittävän muuttaa minua, kun hän väkisin yrittää tehdä tällaisesta suht terveellisesti syövästä "ruoka on ravintoa"-ihmisestä tyypin, jonka täytyisi käydä joka ainoa viikonloppu brunssilla ja korvata omat iltasmoothiensa pizzalla, vain ettei toiselle tule paha mieli kun hän on ainoa joka syö pizzaa.
Tiedän tällaisen hedonistimiehen, jolla kävi naisrintamalla tuuri ja sai ansaan sirpsakan naisurheilijan. Muutaman vuoden jälkeen siitä tyttöystävän urheilullisuudesta ei ole enää mitään jäljellä. Nyt molemmat tuskailee huonoa kuntoaan kotisohvalla kaljojen kanssa, ja jatkuvasti käydään ulkona syömässä.
Pysy tiukkana, tai miehesi turmelee sinutkin.
Mietin aina näitä kumppanissani-ärsyttää-asia-x-ketjuja lukiessa, että mikähän täydellisyyden ruumiillistuma tämä aloittaja itse on ja miksi ei kerro siitä mitään.