Tuleeko sinulle jostain ruoasta mieleen joku ihminen tai tilanne?
Tee ja tuoreet sämpylät vievät minut edelleen lapsuuteeni 80-luvulle. Muistan, kuinka istuimme serkkujeni luona keittiön pöydän ääressä hiukset saunan jälkeen märkinä, heiluttelimme jalkojamme pöydän alla ja söimme tätini leipomia sämpylöitä, joille levitettiin voita ja päällystettiin juustolla ja kurkulla. Kupeissa oli teetä, johon oli laitettu sokeria ja vähän maitoa.
Kotonakin leivottiin usein sämpylöitä, mutta tuo taisi olla ensimmäinen kerta, kun join teetä. Joku siitä makumuistosta on tehnyt niin mieleenpainuvan, että se tulee edelleen mieleen. Arvatkaa mitä juuri söin iltapalaksi? :-)
Kommentit (23)
Osterit, ex-mieheni, joka tykkäsi niistä todella paljon. Etenkin matkoilla valitsi aina ravintolat niin, että niistä sai varmasti hyviä ostereita.
Sushi yhdistyy jostain syystä aina ystävääni, jonka kanssa ensimmäisen kerran söin sushia joskus 90-luvulla.
Korvapuusteista äiti, joka leipoo maailman parhaita pullia. Itse en osaa leipoa lainkaan, mutta en yleensä viitsi ostaa korvapuusteja edes kahviloista, koska ne eivät kuitenkaan ole yhtä hyviä kuin äidin leipomat.
Kalakukosta kuopiolainen isoäitini. Joskus ostettiin torilta, mutta joskus mestarikokki-mummi teki muikkukukon itse. Sitä syötiin uunilämpimänä kylmän maidon kanssa, nam nam!
Syksyllä 1996 olin juuri täyttänyt 18, saanut ajokortin ja muuttanut opiskelija-asuntoon. Olin viettämässä viikonloppua kotonani, ja istuimme koko perheen kesken syömässä äidin ensimmäistä kertaa tekemiä "kevätkääryleitä" eli täytettyjä lettuja. Olisin halunnut lainata äidin autoa, muistaakseni ehdotin, että haluaisin pitää sitä jonkin aikaa itselläni. Äiti ei tähän suostunut, ja siitä tuli tosi kamala riita. Sen jälkeen olen aina kevätkääryleitä syödessäni muistanut tuon tilanteen (vaikka nykyajan kevätkääryleet ovat ihan toisenlaisia kuin äitini tuolloin tekemät).
Mummu paistoi aina plättyjä ja niistä muistan hänet. Ja ne olivat aina aina plättyjä. Mikään muu termi ei käynyt. Mansikoista, jäätelöstä ja herneistä muistan kesälomareissut kaupunkiin vanhempien kanssa. Äitini teki kesäisin aina simaa eli ei siis vapuksi vaan kesäjuomaksi.
Onhan sitä oltu vaikka missä mielen voimalla ruuista joita olen nauttinut.
Onhan sitä ihan tynnyriinkin joutunut ruuasta. Pahimmat vibat jotka saan ruuista niin tulevat tästä palstasta.
Varmaan banaanista tulee voimakkain muisto kuin lapsuuden kaveri söi banaania ja hänen isänsä oli pälvikalju ja autossa äitini puhui kaverini isän tai äidin kanssa, en muista ja isäni oli toisessa paikassa eikä siinä autossa.
Äitini puhui autossa että antakaa minullekkin banaani ja siihen äitini totesi että minäkin tarvin kerran päivässä banaanin ja että isäni ei osaa ekonomiasta mitään blaa...blaa...blaa...
Muistan miten olin silloin pienenä autossa sillä mielin että te olette kaikki tässä autossa apinoita ja mietiskelin vihaisena että en halua banaania vaan TEETÄ! Myöhemmin olen lopettanut kokonaan banaanin syönnin ja syön aina banaanin sillä muistolle mikä minulla on edes menneen pälvikaljun kaverin isän muistolle. Hän kuoli "murhattuna" tuntemattomasta syystä. Monet epäilevät tästä murhasta muita pälvikalju apinaa/apinoita ja tämä keissi on selvä minusta. Hänet murhattiin.
Mulla on vaikka mitä ruokamuistoja, sisko aina naureskelee kuinka mulla on ruokamuisti. Useimmat liittyy paikkoihin tai tapahtumiin, vähemmän ihmisiin liittyviä.
Jatkan 10/10 sekä 11/11 sillä että banaanista minulle tulee mieleen myös pakkohoidossa oli vatikaanista tullut "eksynyt" katolilainen pappi samaan aikaan minun kanssa pakkohoitoon ja hän heti kysyi minulta taika sienistä joista hän tiesi että minä vain osaan paikantaa niitä hänen, papin mielen voimasta josta hän paikantaa ne sienet minun sanomasta. Tämä pappi vatikaanista esitti normaalia italialaista pakkohoidossa ja söi paljon banaania antaumuksella ja tykkäsi siitä että minä annan hänelle banaanejani syödä, siitäkin hän sai valituksen ja tämä pappi oli kyllä päälikkö kuin hän sanoi yhtä tahallaan myhäilevää kiharatukkaista oksetus naista ídíóotiksi kuten oikean päälikön pitää! Pakkohoidossakin pitäisi olla säännyt! Psykopatiaa ei saa vuotaa hoitoihon!
Vierailija kirjoitti:
Jatkan 10/10 sekä 11/11 sillä että banaanista minulle tulee mieleen myös pakkohoidossa oli vatikaanista tullut "eksynyt" katolilainen pappi samaan aikaan minun kanssa pakkohoitoon ja hän heti kysyi minulta taika sienistä joista hän tiesi että minä vain osaan paikantaa niitä hänen, papin mielen voimasta josta hän paikantaa ne sienet minun sanomasta. Tämä pappi vatikaanista esitti normaalia italialaista pakkohoidossa ja söi paljon banaania antaumuksella ja tykkäsi siitä että minä annan hänelle banaanejani syödä, siitäkin hän sai valituksen ja tämä pappi oli kyllä päälikkö kuin hän sanoi yhtä tahallaan myhäilevää kiharatukkaista oksetus naista ídíóotiksi kuten oikean päälikön pitää! Pakkohoidossakin pitäisi olla säännyt! Psykopatiaa ei saa vuotaa hoitoihon!
Tämä vatikaani pappi oli myös pälvikalju :P
Vierailija kirjoitti:
Jatkan 10/10 sekä 11/11 sillä että banaanista minulle tulee mieleen myös pakkohoidossa oli vatikaanista tullut "eksynyt" katolilainen pappi samaan aikaan minun kanssa pakkohoitoon ja hän heti kysyi minulta taika sienistä joista hän tiesi että minä vain osaan paikantaa niitä hänen, papin mielen voimasta josta hän paikantaa ne sienet minun sanomasta. Tämä pappi vatikaanista esitti normaalia italialaista pakkohoidossa ja söi paljon banaania antaumuksella ja tykkäsi siitä että minä annan hänelle banaanejani syödä, siitäkin hän sai valituksen ja tämä pappi oli kyllä päälikkö kuin hän sanoi yhtä tahallaan myhäilevää kiharatukkaista oksetus naista ídíóotiksi kuten oikean päälikön pitää! Pakkohoidossakin pitäisi olla säännyt! Psykopatiaa ei saa vuotaa hoitoihon!
Psykososiopatiaa ei saa vuotaa *hoitoihin*.
Todella moniin. Kaalilaatikosta tulee aina mieleen isoäitini, koska hän teki ihanaa, siirappista, kauan uunissa hautunutta kaalilaatikkoa.
Kookosmaitoa sisältävistä ruoista muistuu mieleen ensimmäiset opiskeluvuoteni 2000-luvun alusta. Olin silloin kasvissyöjä ja olin tajunnut, että kookosmaidosta + kiinankaalista + currytahnasta saa hyvän ja helpon aasialaistyyppisen kastikkeen riisille. Tein sitä monta kertaa viikossa, kunnes kyllästyin.
Pestosta tulee muistuu mieleen samat ajat. Söin usein purkkipestoa spagetin kanssa.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Savumuikut, peruna ja valkoinen kananmunakastike = mummo <3 Tuvan pirttipöytä, kaappikellon raksutus taustalla ja harmaaraidallinen Tiuku-kissa sohvalla nukkumassa. Mielenrauha.
Punainen jaffa tuo mieleen papan. Saunan jälkeen sai pienen pullon limsaa, ehtona vaan, että se piti itse uskaltaa hakea pimeästä maakellarista :D
Vierailija kirjoitti:
Punainen jaffa tuo mieleen papan. Saunan jälkeen sai pienen pullon limsaa, ehtona vaan, että se piti itse uskaltaa hakea pimeästä maakellarista :D
Viisikymmenluvun alussa syntynyt äiti on usein muistellut lapsuuden kesiään, kun heinäpellolla saatiin työt päätökseen ja kaikki saivat omat pikkupullolliset Jaffaa. Kokonaisen limsakorin ostaminen ja maakellariin vieminen oli lapsille kesän kohokohta, jota odotettiin innolla. Kun limsapullot viimein saatiin hakea, niiden kanssa istuttiin ja nautiskeltiin pitkään pihakeinussa istuen. Silloin olisi pidetty kaivan äsittämätöntä ajatuksena, että limsoja olisi juotu päivittäin tai edes viikoittain.
Ahven- tai yleensä kalakeitosta tulee mieleen vaari, joka teki sitä aina kesämökillä. Käytiin usein yhdessä kalassa ja istuin sitten laiturilla vieressä katsomassa, kun hän perkasi kalat ennen kuin vei ne keittiöön. Ihania muistoja.