Lue keskustelun säännöt.
Mies haluaa yhteisen lapsen, mutta minä en
02.09.2019 |
Meillä molemmilla on kaksi kouluikäistä lasta aiemmista suhteista ja minä olen ajatellut, että tämä riittää. En jaksa itse enää vauvarumbaa ja munanjohtimetkin on pistetty poikki pari vuotta sitten. Onko tässä nyt mitään vaihtoehtoa kuin ero? Onko kenelläkään kokemusta siitä, että lasta haluava olisi muuttanut mielensä ja aidosti pystynyt pääsemään tämän toiveen yli.
Olemme seurustelleet vuoden verran ja mies on itsekseen hautonut tätä ajatusta ja nyt vihdoin kertoi minulle. Hän näyttää ihan aidosti toivovan vielä lasta. Osittain siksi, että kokee nykyiset lapset tietyllä tapaa etäisiksi, vaikka näitä yli kaiken rakastaakin.
En oikeasti tiedä, mitä pitäisi ajatella.
Kommentit (90)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tekisi yhteistä lasta eronneen miehen kanssa noin lyhyellä aikataululla. Olet itsekin koskenut eron, tiedät miten lupukset voivat jäädä vain kauniiksi puheiksi. Teillä on vielä vähän kuin kuherruskausi meneillään. Lapsi voi nyt tuntua toimivalta ajatukselta, mutta kun arkistutte molemmat niin sitten sulla on useampi lapsi usealle miehelle ja viimeistä et edes itse toivonut.
Jos molemmat olisitte saaneet lapsenne 20+ ja olleet yhdessä jonkun 10 v niin sitten ehkä yhteinen iltatähti jos sinäkin haluaisit. Nyt mies taitaa vain haluta puhdistaa omaatuntoaan osallistumalla pikkaisen enemmän teidän mahdollisen lapsenne hoitoon.
Lopulta kuitenkin olisi pitkälti samoja ongelmia kuin eksänsä kanssa, sinä et vain kehtaisi erota vaan sietäisit hampaat irvessä niitä miehen vikoja kun tosiaan hävettäisi olla kolmen eri-isäisen lapsen sinkkulähi.
Vähintään sinun pitää saada varmistua ettei noin käy. Miehen pitää antaa aikaa. Jos se heti lähtee etsimään toista siitettävää naista niin tiedät, ettei se sinusta välittänyt vaan sille on aivan sama kuka se hänen lastensa äidiksi alkaa. Kunhan lapsia on monta, joillekin miehille se on statusjuttu - että on puolihoidettuja lapsia mahdollisimman monta vaan = kelpaan naisille. Ja hän on hyvä mies ja isä kun osallistuu jonkun verran siellä täällä, naisella päävastuu kun on äiti.
Et todellakaan suostu ja jos mies pahoittaa mielensä niin pahoittakoon. Jos se vierelläsi pysyy niin on sinulle oikea.
Siis en minä tietenkään mitään lasta ole tekemässäkään. Yritän vain miettiä sen vastapuolen fiiliksiä, onko tämä liikaa pyydetty ja aiheuttaako jatkossa ongelmia jos hän päättääkin vielä kanssani jatkaa.
Minkähän takia tämä nyt tulkittiin ihan eri tavalla kuin tarkoitin.
Ap
Lähinnä varmaan kauhistuttiin, että älä herran Jumala edes harkitse. Miehen motiivi haluta lisää lapsia on aika ilmeinen. Hän ei pidä omista lapsistaan, niissä aiemmissa on joku vika, ne ovat vähän kuin "prototyyppejä" hänelle ja haluaisi toteuttaa kakkoskierroksen nyt sinun kanssasi.
Pääasia ja hyvä asia, ettet ole innoissasi vaan sentään sinulle olemassa olevat lapset ovat tärkeimpiä. Tuollainen, sori vaan, puupäämies ei varmaan omia motiivejaan tunnista. Kyllä sitä kiukuttaa kun ei saa tahtoaan läpi. Mutta onneksi et ole etkä tule olemaan sille raskaana.
Mies saa nyt "kitua lapsenkaipuussaan" kunnes tajuaa, ettet siihen ala. Sitten menköön metsästämään uutta naista, joka suostuisi tekemään hänelle uuden setin muksuja. Jos vaikka tulisi parempia kuin edellisistä.
Olette oikeasti olleet vain vähän aikaa pari ja mies jo kertoo, että tarkoitus hänellä on tehdä lisää lapsia. Ei yrittää luoda jo olemassa olevien kanssa parempaa suhdetta ja näille paras mahdollinen ympäristö. Ihan vain "aloittaa alusta".
Se motiivi hänellä on ja pysyy. Valitettavasti taidat jäädä hänen suunnitelmiensa varjoon, samoin kuin hänen aiemmat lapsensa. Mutt kyllä miehiä riittää ihan fiksujakin, sellainen seuraavaksi.
En ymmärrä, miksi miehestä tehdään tässä joku kiukutteleva ilkimys. Kyllähän ihmiset nyt muutenkin haluavat lapsia ja ison perheen. Miksi tämän miehen toive onkin nyt pelkkää julmuutta?
Ja mies ei ole millään tavalla vaatinut tai painostanut asiassa. Kerroin jo, että asia tuli eilen ilmi ensimmäisen kerran ja mies vain kertoi, että tämä on hänelle aika iso juttu. Jotkut nyt ilmeisesti haluavat ymmärtää että mies on alusta asti vinkunut ja kitissyt kuin pieni lapsi. Ei, ei todellakaan. Hän vain kertoi omista tunteistaan rehellisesti.
Ap
Miksi hän on etäinen aiempien lastensa kanssa? Se selventäisi puheenaihetta paljon. Lapset ovat teillä kuitenkin vuoroviikoin. Miten välit onnistuvat jäämään etäiseksi? Huolehtiihan hän kuitenkin lapsista itse? Lapsilla en uskoisi olevan kovin jyrkkää vastustusta isäänsä kohtaan jos hän on kutakuinkin normaali ja hyvä. Ei edes minkään vakaumuksen vuoksi.
Mielestäni miehesi ei saisi luovuttaa lastensa suhteen. Hänen haaveensa pitäisi olla lähentyä heidän kanssaan ennen kuin suunnitteleekaan lisää lapsia. Kenen tervepäisen haave on olla suurperheen isä, joka on läheinen vain jonkun lapsen kanssa? Se on vähän järjetöntä.
Mielestäni on väärin tehdä uusia perheenjäseniä vahvistamaan yhteenkuuluvuutta toisten uusien kanssa ja unohtaa ne tärkeimmät, aiemmat omat lapsensa. Ensisijaisesti hänen pitäisi keskittyä parantamaan suhdettaan noihin kahteen. Miettiä sitten haluaako lisää kun jo olemassa olevilla perheenjäsenillä on hyvä olla.
Kiteytettynä suuri osa ongelmaa on lapsien (ja äidin) uskonto. Ei hän missään nimessä ole luovuttamassakaan. Voin vain kuvitella, että tietyllä tavalla hän kokee menettäneensä lapsensa. Vaikka siinähän he tietysti ovat eivätkä mene minnekään.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ehkä tämä aloitus oli nyt virhe, kun halutaan tahallaan vääntää asia joksikin muuksi kuin se oikeasti on. Minä en ollut missään vaiheessa lasta tekemässäkään ja sterilisaatio on ollut miehellä tiedossa jo kauan. Yritin vain miettiä asiaa toisen osapuolen kannalta, mikä on reilua ja mitä tästä seuraa, mutta sehän on av:lla kiellettyä.
Ap
Reilua ja reilua. Minusta asia on yksinkertainen. Sinä et halua lapsia, ei sterilisaation purkua (purkuhan ei takaa hedelmällisyyttä ja haluatko oikeasti mennä siihen operaatioon?).
Eli minusta pallo on nyt täysin miehellä. Hyväksyykö ettei sinun kanssa yhteistä lasta tule vai ei. Jos ei niin sitten se on etsittävä toinen nainen.
Et ole huijannut vaan asia ollut tiedossa. Sinä voit ihan hyvällä omalla tunnolla pitää kantasi.
Onpas tämä nyt vaikeaa. En tietenkään ole muuttamassa kantaani yhtään mihinkään. Mietin vain, pitäisikö minun tehdä se eropäätös miehen puolesta, vaikka hän haluaisikin jatkaa.
Ap
Ei tietenkään, jos teillä menee muuten hyvin ja mies todella hyväksyy ettei lasta tule niin ei sitä kannata heittää hukkaan.
-sama
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ehkä tämä aloitus oli nyt virhe, kun halutaan tahallaan vääntää asia joksikin muuksi kuin se oikeasti on. Minä en ollut missään vaiheessa lasta tekemässäkään ja sterilisaatio on ollut miehellä tiedossa jo kauan. Yritin vain miettiä asiaa toisen osapuolen kannalta, mikä on reilua ja mitä tästä seuraa, mutta sehän on av:lla kiellettyä.
Ap
Reilua ja reilua. Minusta asia on yksinkertainen. Sinä et halua lapsia, ei sterilisaation purkua (purkuhan ei takaa hedelmällisyyttä ja haluatko oikeasti mennä siihen operaatioon?).
Eli minusta pallo on nyt täysin miehellä. Hyväksyykö ettei sinun kanssa yhteistä lasta tule vai ei. Jos ei niin sitten se on etsittävä toinen nainen.
Et ole huijannut vaan asia ollut tiedossa. Sinä voit ihan hyvällä omalla tunnolla pitää kantasi.
Onpas tämä nyt vaikeaa. En tietenkään ole muuttamassa kantaani yhtään mihinkään. Mietin vain, pitäisikö minun tehdä se eropäätös miehen puolesta, vaikka hän haluaisikin jatkaa.
Ap
Ei tietenkään, jos teillä menee muuten hyvin ja mies todella hyväksyy ettei lasta tule niin ei sitä kannata heittää hukkaan.
-sama
Mutta voinko luottaa, että se päätös ei kaiherra suhdettamme joskus tulevaisuudessa. Se minua vähän pelottaa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tekisi yhteistä lasta eronneen miehen kanssa noin lyhyellä aikataululla. Olet itsekin koskenut eron, tiedät miten lupukset voivat jäädä vain kauniiksi puheiksi. Teillä on vielä vähän kuin kuherruskausi meneillään. Lapsi voi nyt tuntua toimivalta ajatukselta, mutta kun arkistutte molemmat niin sitten sulla on useampi lapsi usealle miehelle ja viimeistä et edes itse toivonut.
Jos molemmat olisitte saaneet lapsenne 20+ ja olleet yhdessä jonkun 10 v niin sitten ehkä yhteinen iltatähti jos sinäkin haluaisit. Nyt mies taitaa vain haluta puhdistaa omaatuntoaan osallistumalla pikkaisen enemmän teidän mahdollisen lapsenne hoitoon.
Lopulta kuitenkin olisi pitkälti samoja ongelmia kuin eksänsä kanssa, sinä et vain kehtaisi erota vaan sietäisit hampaat irvessä niitä miehen vikoja kun tosiaan hävettäisi olla kolmen eri-isäisen lapsen sinkkulähi.
Vähintään sinun pitää saada varmistua ettei noin käy. Miehen pitää antaa aikaa. Jos se heti lähtee etsimään toista siitettävää naista niin tiedät, ettei se sinusta välittänyt vaan sille on aivan sama kuka se hänen lastensa äidiksi alkaa. Kunhan lapsia on monta, joillekin miehille se on statusjuttu - että on puolihoidettuja lapsia mahdollisimman monta vaan = kelpaan naisille. Ja hän on hyvä mies ja isä kun osallistuu jonkun verran siellä täällä, naisella päävastuu kun on äiti.
Et todellakaan suostu ja jos mies pahoittaa mielensä niin pahoittakoon. Jos se vierelläsi pysyy niin on sinulle oikea.
Siis en minä tietenkään mitään lasta ole tekemässäkään. Yritän vain miettiä sen vastapuolen fiiliksiä, onko tämä liikaa pyydetty ja aiheuttaako jatkossa ongelmia jos hän päättääkin vielä kanssani jatkaa.
Minkähän takia tämä nyt tulkittiin ihan eri tavalla kuin tarkoitin.
Ap
Lähinnä varmaan kauhistuttiin, että älä herran Jumala edes harkitse. Miehen motiivi haluta lisää lapsia on aika ilmeinen. Hän ei pidä omista lapsistaan, niissä aiemmissa on joku vika, ne ovat vähän kuin "prototyyppejä" hänelle ja haluaisi toteuttaa kakkoskierroksen nyt sinun kanssasi.
Pääasia ja hyvä asia, ettet ole innoissasi vaan sentään sinulle olemassa olevat lapset ovat tärkeimpiä. Tuollainen, sori vaan, puupäämies ei varmaan omia motiivejaan tunnista. Kyllä sitä kiukuttaa kun ei saa tahtoaan läpi. Mutta onneksi et ole etkä tule olemaan sille raskaana.
Mies saa nyt "kitua lapsenkaipuussaan" kunnes tajuaa, ettet siihen ala. Sitten menköön metsästämään uutta naista, joka suostuisi tekemään hänelle uuden setin muksuja. Jos vaikka tulisi parempia kuin edellisistä.
Olette oikeasti olleet vain vähän aikaa pari ja mies jo kertoo, että tarkoitus hänellä on tehdä lisää lapsia. Ei yrittää luoda jo olemassa olevien kanssa parempaa suhdetta ja näille paras mahdollinen ympäristö. Ihan vain "aloittaa alusta".
Se motiivi hänellä on ja pysyy. Valitettavasti taidat jäädä hänen suunnitelmiensa varjoon, samoin kuin hänen aiemmat lapsensa. Mutt kyllä miehiä riittää ihan fiksujakin, sellainen seuraavaksi.
En ymmärrä, miksi miehestä tehdään tässä joku kiukutteleva ilkimys. Kyllähän ihmiset nyt muutenkin haluavat lapsia ja ison perheen. Miksi tämän miehen toive onkin nyt pelkkää julmuutta?
Ja mies ei ole millään tavalla vaatinut tai painostanut asiassa. Kerroin jo, että asia tuli eilen ilmi ensimmäisen kerran ja mies vain kertoi, että tämä on hänelle aika iso juttu. Jotkut nyt ilmeisesti haluavat ymmärtää että mies on alusta asti vinkunut ja kitissyt kuin pieni lapsi. Ei, ei todellakaan. Hän vain kertoi omista tunteistaan rehellisesti.
Ap
Miksi hän on etäinen aiempien lastensa kanssa? Se selventäisi puheenaihetta paljon. Lapset ovat teillä kuitenkin vuoroviikoin. Miten välit onnistuvat jäämään etäiseksi? Huolehtiihan hän kuitenkin lapsista itse? Lapsilla en uskoisi olevan kovin jyrkkää vastustusta isäänsä kohtaan jos hän on kutakuinkin normaali ja hyvä. Ei edes minkään vakaumuksen vuoksi.
Mielestäni miehesi ei saisi luovuttaa lastensa suhteen. Hänen haaveensa pitäisi olla lähentyä heidän kanssaan ennen kuin suunnitteleekaan lisää lapsia. Kenen tervepäisen haave on olla suurperheen isä, joka on läheinen vain jonkun lapsen kanssa? Se on vähän järjetöntä.
Mielestäni on väärin tehdä uusia perheenjäseniä vahvistamaan yhteenkuuluvuutta toisten uusien kanssa ja unohtaa ne tärkeimmät, aiemmat omat lapsensa. Ensisijaisesti hänen pitäisi keskittyä parantamaan suhdettaan noihin kahteen. Miettiä sitten haluaako lisää kun jo olemassa olevilla perheenjäsenillä on hyvä olla.
Kiteytettynä suuri osa ongelmaa on lapsien (ja äidin) uskonto. Ei hän missään nimessä ole luovuttamassakaan. Voin vain kuvitella, että tietyllä tavalla hän kokee menettäneensä lapsensa. Vaikka siinähän he tietysti ovat eivätkä mene minnekään.
Ap
Naurettavaa.
Miten mies sitten suhtqutuu jos se uusikin on vaikka vasenkätinen, homo, kierosilmäinen? Uutta putkeen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tekisi yhteistä lasta eronneen miehen kanssa noin lyhyellä aikataululla. Olet itsekin koskenut eron, tiedät miten lupukset voivat jäädä vain kauniiksi puheiksi. Teillä on vielä vähän kuin kuherruskausi meneillään. Lapsi voi nyt tuntua toimivalta ajatukselta, mutta kun arkistutte molemmat niin sitten sulla on useampi lapsi usealle miehelle ja viimeistä et edes itse toivonut.
Jos molemmat olisitte saaneet lapsenne 20+ ja olleet yhdessä jonkun 10 v niin sitten ehkä yhteinen iltatähti jos sinäkin haluaisit. Nyt mies taitaa vain haluta puhdistaa omaatuntoaan osallistumalla pikkaisen enemmän teidän mahdollisen lapsenne hoitoon.
Lopulta kuitenkin olisi pitkälti samoja ongelmia kuin eksänsä kanssa, sinä et vain kehtaisi erota vaan sietäisit hampaat irvessä niitä miehen vikoja kun tosiaan hävettäisi olla kolmen eri-isäisen lapsen sinkkulähi.
Vähintään sinun pitää saada varmistua ettei noin käy. Miehen pitää antaa aikaa. Jos se heti lähtee etsimään toista siitettävää naista niin tiedät, ettei se sinusta välittänyt vaan sille on aivan sama kuka se hänen lastensa äidiksi alkaa. Kunhan lapsia on monta, joillekin miehille se on statusjuttu - että on puolihoidettuja lapsia mahdollisimman monta vaan = kelpaan naisille. Ja hän on hyvä mies ja isä kun osallistuu jonkun verran siellä täällä, naisella päävastuu kun on äiti.
Et todellakaan suostu ja jos mies pahoittaa mielensä niin pahoittakoon. Jos se vierelläsi pysyy niin on sinulle oikea.
Siis en minä tietenkään mitään lasta ole tekemässäkään. Yritän vain miettiä sen vastapuolen fiiliksiä, onko tämä liikaa pyydetty ja aiheuttaako jatkossa ongelmia jos hän päättääkin vielä kanssani jatkaa.
Minkähän takia tämä nyt tulkittiin ihan eri tavalla kuin tarkoitin.
Ap
Lähinnä varmaan kauhistuttiin, että älä herran Jumala edes harkitse. Miehen motiivi haluta lisää lapsia on aika ilmeinen. Hän ei pidä omista lapsistaan, niissä aiemmissa on joku vika, ne ovat vähän kuin "prototyyppejä" hänelle ja haluaisi toteuttaa kakkoskierroksen nyt sinun kanssasi.
Pääasia ja hyvä asia, ettet ole innoissasi vaan sentään sinulle olemassa olevat lapset ovat tärkeimpiä. Tuollainen, sori vaan, puupäämies ei varmaan omia motiivejaan tunnista. Kyllä sitä kiukuttaa kun ei saa tahtoaan läpi. Mutta onneksi et ole etkä tule olemaan sille raskaana.
Mies saa nyt "kitua lapsenkaipuussaan" kunnes tajuaa, ettet siihen ala. Sitten menköön metsästämään uutta naista, joka suostuisi tekemään hänelle uuden setin muksuja. Jos vaikka tulisi parempia kuin edellisistä.
Olette oikeasti olleet vain vähän aikaa pari ja mies jo kertoo, että tarkoitus hänellä on tehdä lisää lapsia. Ei yrittää luoda jo olemassa olevien kanssa parempaa suhdetta ja näille paras mahdollinen ympäristö. Ihan vain "aloittaa alusta".
Se motiivi hänellä on ja pysyy. Valitettavasti taidat jäädä hänen suunnitelmiensa varjoon, samoin kuin hänen aiemmat lapsensa. Mutt kyllä miehiä riittää ihan fiksujakin, sellainen seuraavaksi.
En ymmärrä, miksi miehestä tehdään tässä joku kiukutteleva ilkimys. Kyllähän ihmiset nyt muutenkin haluavat lapsia ja ison perheen. Miksi tämän miehen toive onkin nyt pelkkää julmuutta?
Ja mies ei ole millään tavalla vaatinut tai painostanut asiassa. Kerroin jo, että asia tuli eilen ilmi ensimmäisen kerran ja mies vain kertoi, että tämä on hänelle aika iso juttu. Jotkut nyt ilmeisesti haluavat ymmärtää että mies on alusta asti vinkunut ja kitissyt kuin pieni lapsi. Ei, ei todellakaan. Hän vain kertoi omista tunteistaan rehellisesti.
Ap
Miksi hän on etäinen aiempien lastensa kanssa? Se selventäisi puheenaihetta paljon. Lapset ovat teillä kuitenkin vuoroviikoin. Miten välit onnistuvat jäämään etäiseksi? Huolehtiihan hän kuitenkin lapsista itse? Lapsilla en uskoisi olevan kovin jyrkkää vastustusta isäänsä kohtaan jos hän on kutakuinkin normaali ja hyvä. Ei edes minkään vakaumuksen vuoksi.
Mielestäni miehesi ei saisi luovuttaa lastensa suhteen. Hänen haaveensa pitäisi olla lähentyä heidän kanssaan ennen kuin suunnitteleekaan lisää lapsia. Kenen tervepäisen haave on olla suurperheen isä, joka on läheinen vain jonkun lapsen kanssa? Se on vähän järjetöntä.
Mielestäni on väärin tehdä uusia perheenjäseniä vahvistamaan yhteenkuuluvuutta toisten uusien kanssa ja unohtaa ne tärkeimmät, aiemmat omat lapsensa. Ensisijaisesti hänen pitäisi keskittyä parantamaan suhdettaan noihin kahteen. Miettiä sitten haluaako lisää kun jo olemassa olevilla perheenjäsenillä on hyvä olla.
Kiteytettynä suuri osa ongelmaa on lapsien (ja äidin) uskonto. Ei hän missään nimessä ole luovuttamassakaan. Voin vain kuvitella, että tietyllä tavalla hän kokee menettäneensä lapsensa. Vaikka siinähän he tietysti ovat eivätkä mene minnekään.
Ap
Naurettavaa.
Miten mies sitten suhtqutuu jos se uusikin on vaikka vasenkätinen, homo, kierosilmäinen? Uutta putkeen?
Sinä et ilmeisesti tiedä, että uskonto voi tehdä paljon pahempaa jälkeä kuin vasenkätisyys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ehkä tämä aloitus oli nyt virhe, kun halutaan tahallaan vääntää asia joksikin muuksi kuin se oikeasti on. Minä en ollut missään vaiheessa lasta tekemässäkään ja sterilisaatio on ollut miehellä tiedossa jo kauan. Yritin vain miettiä asiaa toisen osapuolen kannalta, mikä on reilua ja mitä tästä seuraa, mutta sehän on av:lla kiellettyä.
Ap
Reilua ja reilua. Minusta asia on yksinkertainen. Sinä et halua lapsia, ei sterilisaation purkua (purkuhan ei takaa hedelmällisyyttä ja haluatko oikeasti mennä siihen operaatioon?).
Eli minusta pallo on nyt täysin miehellä. Hyväksyykö ettei sinun kanssa yhteistä lasta tule vai ei. Jos ei niin sitten se on etsittävä toinen nainen.
Et ole huijannut vaan asia ollut tiedossa. Sinä voit ihan hyvällä omalla tunnolla pitää kantasi.
Onpas tämä nyt vaikeaa. En tietenkään ole muuttamassa kantaani yhtään mihinkään. Mietin vain, pitäisikö minun tehdä se eropäätös miehen puolesta, vaikka hän haluaisikin jatkaa.
Ap
Ei tietenkään, jos teillä menee muuten hyvin ja mies todella hyväksyy ettei lasta tule niin ei sitä kannata heittää hukkaan.
-sama
Mutta voinko luottaa, että se päätös ei kaiherra suhdettamme joskus tulevaisuudessa. Se minua vähän pelottaa.
Ap
Sinähän et voi nyt elää tulevaisuuttasi, vaan ainoastaan nykyhetkeä. Et voi tietää, eikä kukaan muukaan voi tietää, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Elämässänne voi tapahtua asioita (ei välttämättä ero), joka saa miehen ymmärtämään, että on ihan hyvä asia, ettei teillä ole sitä yhteistä lasta. Tai mies vain yksinkertaisesti unohtaa koko lapsihaaveen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ehkä tämä aloitus oli nyt virhe, kun halutaan tahallaan vääntää asia joksikin muuksi kuin se oikeasti on. Minä en ollut missään vaiheessa lasta tekemässäkään ja sterilisaatio on ollut miehellä tiedossa jo kauan. Yritin vain miettiä asiaa toisen osapuolen kannalta, mikä on reilua ja mitä tästä seuraa, mutta sehän on av:lla kiellettyä.
Ap
Reilua ja reilua. Minusta asia on yksinkertainen. Sinä et halua lapsia, ei sterilisaation purkua (purkuhan ei takaa hedelmällisyyttä ja haluatko oikeasti mennä siihen operaatioon?).
Eli minusta pallo on nyt täysin miehellä. Hyväksyykö ettei sinun kanssa yhteistä lasta tule vai ei. Jos ei niin sitten se on etsittävä toinen nainen.
Et ole huijannut vaan asia ollut tiedossa. Sinä voit ihan hyvällä omalla tunnolla pitää kantasi.
Onpas tämä nyt vaikeaa. En tietenkään ole muuttamassa kantaani yhtään mihinkään. Mietin vain, pitäisikö minun tehdä se eropäätös miehen puolesta, vaikka hän haluaisikin jatkaa.
Ap
Ei tietenkään, jos teillä menee muuten hyvin ja mies todella hyväksyy ettei lasta tule niin ei sitä kannata heittää hukkaan.
-sama
Mutta voinko luottaa, että se päätös ei kaiherra suhdettamme joskus tulevaisuudessa. Se minua vähän pelottaa.
Ap
Ainahan voit sanoa, että mies päätti ihan itse jäädä sun kanssa suhteeseen. Tuo lause riittää, jos joskus mies mainitsee vielä siitä lapsesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tekisi yhteistä lasta eronneen miehen kanssa noin lyhyellä aikataululla. Olet itsekin koskenut eron, tiedät miten lupukset voivat jäädä vain kauniiksi puheiksi. Teillä on vielä vähän kuin kuherruskausi meneillään. Lapsi voi nyt tuntua toimivalta ajatukselta, mutta kun arkistutte molemmat niin sitten sulla on useampi lapsi usealle miehelle ja viimeistä et edes itse toivonut.
Jos molemmat olisitte saaneet lapsenne 20+ ja olleet yhdessä jonkun 10 v niin sitten ehkä yhteinen iltatähti jos sinäkin haluaisit. Nyt mies taitaa vain haluta puhdistaa omaatuntoaan osallistumalla pikkaisen enemmän teidän mahdollisen lapsenne hoitoon.
Lopulta kuitenkin olisi pitkälti samoja ongelmia kuin eksänsä kanssa, sinä et vain kehtaisi erota vaan sietäisit hampaat irvessä niitä miehen vikoja kun tosiaan hävettäisi olla kolmen eri-isäisen lapsen sinkkulähi.
Vähintään sinun pitää saada varmistua ettei noin käy. Miehen pitää antaa aikaa. Jos se heti lähtee etsimään toista siitettävää naista niin tiedät, ettei se sinusta välittänyt vaan sille on aivan sama kuka se hänen lastensa äidiksi alkaa. Kunhan lapsia on monta, joillekin miehille se on statusjuttu - että on puolihoidettuja lapsia mahdollisimman monta vaan = kelpaan naisille. Ja hän on hyvä mies ja isä kun osallistuu jonkun verran siellä täällä, naisella päävastuu kun on äiti.
Et todellakaan suostu ja jos mies pahoittaa mielensä niin pahoittakoon. Jos se vierelläsi pysyy niin on sinulle oikea.
Siis en minä tietenkään mitään lasta ole tekemässäkään. Yritän vain miettiä sen vastapuolen fiiliksiä, onko tämä liikaa pyydetty ja aiheuttaako jatkossa ongelmia jos hän päättääkin vielä kanssani jatkaa.
Minkähän takia tämä nyt tulkittiin ihan eri tavalla kuin tarkoitin.
Ap
Lähinnä varmaan kauhistuttiin, että älä herran Jumala edes harkitse. Miehen motiivi haluta lisää lapsia on aika ilmeinen. Hän ei pidä omista lapsistaan, niissä aiemmissa on joku vika, ne ovat vähän kuin "prototyyppejä" hänelle ja haluaisi toteuttaa kakkoskierroksen nyt sinun kanssasi.
Pääasia ja hyvä asia, ettet ole innoissasi vaan sentään sinulle olemassa olevat lapset ovat tärkeimpiä. Tuollainen, sori vaan, puupäämies ei varmaan omia motiivejaan tunnista. Kyllä sitä kiukuttaa kun ei saa tahtoaan läpi. Mutta onneksi et ole etkä tule olemaan sille raskaana.
Mies saa nyt "kitua lapsenkaipuussaan" kunnes tajuaa, ettet siihen ala. Sitten menköön metsästämään uutta naista, joka suostuisi tekemään hänelle uuden setin muksuja. Jos vaikka tulisi parempia kuin edellisistä.
Olette oikeasti olleet vain vähän aikaa pari ja mies jo kertoo, että tarkoitus hänellä on tehdä lisää lapsia. Ei yrittää luoda jo olemassa olevien kanssa parempaa suhdetta ja näille paras mahdollinen ympäristö. Ihan vain "aloittaa alusta".
Se motiivi hänellä on ja pysyy. Valitettavasti taidat jäädä hänen suunnitelmiensa varjoon, samoin kuin hänen aiemmat lapsensa. Mutt kyllä miehiä riittää ihan fiksujakin, sellainen seuraavaksi.
En ymmärrä, miksi miehestä tehdään tässä joku kiukutteleva ilkimys. Kyllähän ihmiset nyt muutenkin haluavat lapsia ja ison perheen. Miksi tämän miehen toive onkin nyt pelkkää julmuutta?
Ja mies ei ole millään tavalla vaatinut tai painostanut asiassa. Kerroin jo, että asia tuli eilen ilmi ensimmäisen kerran ja mies vain kertoi, että tämä on hänelle aika iso juttu. Jotkut nyt ilmeisesti haluavat ymmärtää että mies on alusta asti vinkunut ja kitissyt kuin pieni lapsi. Ei, ei todellakaan. Hän vain kertoi omista tunteistaan rehellisesti.
Ap
Miksi hän on etäinen aiempien lastensa kanssa? Se selventäisi puheenaihetta paljon. Lapset ovat teillä kuitenkin vuoroviikoin. Miten välit onnistuvat jäämään etäiseksi? Huolehtiihan hän kuitenkin lapsista itse? Lapsilla en uskoisi olevan kovin jyrkkää vastustusta isäänsä kohtaan jos hän on kutakuinkin normaali ja hyvä. Ei edes minkään vakaumuksen vuoksi.
Mielestäni miehesi ei saisi luovuttaa lastensa suhteen. Hänen haaveensa pitäisi olla lähentyä heidän kanssaan ennen kuin suunnitteleekaan lisää lapsia. Kenen tervepäisen haave on olla suurperheen isä, joka on läheinen vain jonkun lapsen kanssa? Se on vähän järjetöntä.
Mielestäni on väärin tehdä uusia perheenjäseniä vahvistamaan yhteenkuuluvuutta toisten uusien kanssa ja unohtaa ne tärkeimmät, aiemmat omat lapsensa. Ensisijaisesti hänen pitäisi keskittyä parantamaan suhdettaan noihin kahteen. Miettiä sitten haluaako lisää kun jo olemassa olevilla perheenjäsenillä on hyvä olla.
Kiteytettynä suuri osa ongelmaa on lapsien (ja äidin) uskonto. Ei hän missään nimessä ole luovuttamassakaan. Voin vain kuvitella, että tietyllä tavalla hän kokee menettäneensä lapsensa. Vaikka siinähän he tietysti ovat eivätkä mene minnekään.
Ap
Naurettavaa.
Miten mies sitten suhtqutuu jos se uusikin on vaikka vasenkätinen, homo, kierosilmäinen? Uutta putkeen?
Sinä et ilmeisesti tiedä, että uskonto voi tehdä paljon pahempaa jälkeä kuin vasenkätisyys.
Isä ei hylkää lastaan. Hyvä isä.
Koko perhekonstruktio on tuhoon tuomittu. Onnellisessa perheessä ei ole eriarvoisia lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tekisi yhteistä lasta eronneen miehen kanssa noin lyhyellä aikataululla. Olet itsekin koskenut eron, tiedät miten lupukset voivat jäädä vain kauniiksi puheiksi. Teillä on vielä vähän kuin kuherruskausi meneillään. Lapsi voi nyt tuntua toimivalta ajatukselta, mutta kun arkistutte molemmat niin sitten sulla on useampi lapsi usealle miehelle ja viimeistä et edes itse toivonut.
Jos molemmat olisitte saaneet lapsenne 20+ ja olleet yhdessä jonkun 10 v niin sitten ehkä yhteinen iltatähti jos sinäkin haluaisit. Nyt mies taitaa vain haluta puhdistaa omaatuntoaan osallistumalla pikkaisen enemmän teidän mahdollisen lapsenne hoitoon.
Lopulta kuitenkin olisi pitkälti samoja ongelmia kuin eksänsä kanssa, sinä et vain kehtaisi erota vaan sietäisit hampaat irvessä niitä miehen vikoja kun tosiaan hävettäisi olla kolmen eri-isäisen lapsen sinkkulähi.
Vähintään sinun pitää saada varmistua ettei noin käy. Miehen pitää antaa aikaa. Jos se heti lähtee etsimään toista siitettävää naista niin tiedät, ettei se sinusta välittänyt vaan sille on aivan sama kuka se hänen lastensa äidiksi alkaa. Kunhan lapsia on monta, joillekin miehille se on statusjuttu - että on puolihoidettuja lapsia mahdollisimman monta vaan = kelpaan naisille. Ja hän on hyvä mies ja isä kun osallistuu jonkun verran siellä täällä, naisella päävastuu kun on äiti.
Et todellakaan suostu ja jos mies pahoittaa mielensä niin pahoittakoon. Jos se vierelläsi pysyy niin on sinulle oikea.
Siis en minä tietenkään mitään lasta ole tekemässäkään. Yritän vain miettiä sen vastapuolen fiiliksiä, onko tämä liikaa pyydetty ja aiheuttaako jatkossa ongelmia jos hän päättääkin vielä kanssani jatkaa.
Minkähän takia tämä nyt tulkittiin ihan eri tavalla kuin tarkoitin.
Ap
Lähinnä varmaan kauhistuttiin, että älä herran Jumala edes harkitse. Miehen motiivi haluta lisää lapsia on aika ilmeinen. Hän ei pidä omista lapsistaan, niissä aiemmissa on joku vika, ne ovat vähän kuin "prototyyppejä" hänelle ja haluaisi toteuttaa kakkoskierroksen nyt sinun kanssasi.
Pääasia ja hyvä asia, ettet ole innoissasi vaan sentään sinulle olemassa olevat lapset ovat tärkeimpiä. Tuollainen, sori vaan, puupäämies ei varmaan omia motiivejaan tunnista. Kyllä sitä kiukuttaa kun ei saa tahtoaan läpi. Mutta onneksi et ole etkä tule olemaan sille raskaana.
Mies saa nyt "kitua lapsenkaipuussaan" kunnes tajuaa, ettet siihen ala. Sitten menköön metsästämään uutta naista, joka suostuisi tekemään hänelle uuden setin muksuja. Jos vaikka tulisi parempia kuin edellisistä.
Olette oikeasti olleet vain vähän aikaa pari ja mies jo kertoo, että tarkoitus hänellä on tehdä lisää lapsia. Ei yrittää luoda jo olemassa olevien kanssa parempaa suhdetta ja näille paras mahdollinen ympäristö. Ihan vain "aloittaa alusta".
Se motiivi hänellä on ja pysyy. Valitettavasti taidat jäädä hänen suunnitelmiensa varjoon, samoin kuin hänen aiemmat lapsensa. Mutt kyllä miehiä riittää ihan fiksujakin, sellainen seuraavaksi.
En ymmärrä, miksi miehestä tehdään tässä joku kiukutteleva ilkimys. Kyllähän ihmiset nyt muutenkin haluavat lapsia ja ison perheen. Miksi tämän miehen toive onkin nyt pelkkää julmuutta?
Ja mies ei ole millään tavalla vaatinut tai painostanut asiassa. Kerroin jo, että asia tuli eilen ilmi ensimmäisen kerran ja mies vain kertoi, että tämä on hänelle aika iso juttu. Jotkut nyt ilmeisesti haluavat ymmärtää että mies on alusta asti vinkunut ja kitissyt kuin pieni lapsi. Ei, ei todellakaan. Hän vain kertoi omista tunteistaan rehellisesti.
Ap
Miksi hän on etäinen aiempien lastensa kanssa? Se selventäisi puheenaihetta paljon. Lapset ovat teillä kuitenkin vuoroviikoin. Miten välit onnistuvat jäämään etäiseksi? Huolehtiihan hän kuitenkin lapsista itse? Lapsilla en uskoisi olevan kovin jyrkkää vastustusta isäänsä kohtaan jos hän on kutakuinkin normaali ja hyvä. Ei edes minkään vakaumuksen vuoksi.
Mielestäni miehesi ei saisi luovuttaa lastensa suhteen. Hänen haaveensa pitäisi olla lähentyä heidän kanssaan ennen kuin suunnitteleekaan lisää lapsia. Kenen tervepäisen haave on olla suurperheen isä, joka on läheinen vain jonkun lapsen kanssa? Se on vähän järjetöntä.
Mielestäni on väärin tehdä uusia perheenjäseniä vahvistamaan yhteenkuuluvuutta toisten uusien kanssa ja unohtaa ne tärkeimmät, aiemmat omat lapsensa. Ensisijaisesti hänen pitäisi keskittyä parantamaan suhdettaan noihin kahteen. Miettiä sitten haluaako lisää kun jo olemassa olevilla perheenjäsenillä on hyvä olla.
Kiteytettynä suuri osa ongelmaa on lapsien (ja äidin) uskonto. Ei hän missään nimessä ole luovuttamassakaan. Voin vain kuvitella, että tietyllä tavalla hän kokee menettäneensä lapsensa. Vaikka siinähän he tietysti ovat eivätkä mene minnekään.
Ap
Kerropa nyt mikä uskonto on kyseessä. Mikä uskonto haluaa vieraannuttaa lapset isästään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ehkä tämä aloitus oli nyt virhe, kun halutaan tahallaan vääntää asia joksikin muuksi kuin se oikeasti on. Minä en ollut missään vaiheessa lasta tekemässäkään ja sterilisaatio on ollut miehellä tiedossa jo kauan. Yritin vain miettiä asiaa toisen osapuolen kannalta, mikä on reilua ja mitä tästä seuraa, mutta sehän on av:lla kiellettyä.
Ap
Reilua ja reilua. Minusta asia on yksinkertainen. Sinä et halua lapsia, ei sterilisaation purkua (purkuhan ei takaa hedelmällisyyttä ja haluatko oikeasti mennä siihen operaatioon?).
Eli minusta pallo on nyt täysin miehellä. Hyväksyykö ettei sinun kanssa yhteistä lasta tule vai ei. Jos ei niin sitten se on etsittävä toinen nainen.
Et ole huijannut vaan asia ollut tiedossa. Sinä voit ihan hyvällä omalla tunnolla pitää kantasi.
Onpas tämä nyt vaikeaa. En tietenkään ole muuttamassa kantaani yhtään mihinkään. Mietin vain, pitäisikö minun tehdä se eropäätös miehen puolesta, vaikka hän haluaisikin jatkaa.
Ap
Ei tietenkään, jos teillä menee muuten hyvin ja mies todella hyväksyy ettei lasta tule niin ei sitä kannata heittää hukkaan.
-sama
Mutta voinko luottaa, että se päätös ei kaiherra suhdettamme joskus tulevaisuudessa. Se minua vähän pelottaa.
ApSinähän et voi nyt elää tulevaisuuttasi, vaan ainoastaan nykyhetkeä. Et voi tietää, eikä kukaan muukaan voi tietää, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Elämässänne voi tapahtua asioita (ei välttämättä ero), joka saa miehen ymmärtämään, että on ihan hyvä asia, ettei teillä ole sitä yhteistä lasta. Tai mies vain yksinkertaisesti unohtaa koko lapsihaaveen.
Niin, totta kyllä. Tämä tuli vain nyt niin yllätyksenä ja jotenkin haluaisi tämän asian hallintaan. Kaikenlaiset epävarmuudet pelottavat. Mutta tästä puhuttiin eilen vasta ensimmäistä kertaa ja sovimme, että jätetään asia hautumaan ja mies saa miettiä rauhassa (ja minäkin). Halusin nyt oikeastaan purkaa järkytystäni, ja miettiä voisiko mies tosiaan muuttaa mieltään vai pitääkö jo pelätä pahinta.
Ap
Tuossa toisessa ketjussa mamma porvoosta kyseli, että voisiko ex siittää heidän lapsensa. Mitäpä jos sinun ukkosi tekisi lapsen jonkun muun kanssa, mutta olisi parisuhteessa kuitenkin sinun kanssa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ankkurilapsi.
Tiedätkö mitä ankkurilapsi oikein tarkoittaa??
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ankkurilapsi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tekisi yhteistä lasta eronneen miehen kanssa noin lyhyellä aikataululla. Olet itsekin koskenut eron, tiedät miten lupukset voivat jäädä vain kauniiksi puheiksi. Teillä on vielä vähän kuin kuherruskausi meneillään. Lapsi voi nyt tuntua toimivalta ajatukselta, mutta kun arkistutte molemmat niin sitten sulla on useampi lapsi usealle miehelle ja viimeistä et edes itse toivonut.
Jos molemmat olisitte saaneet lapsenne 20+ ja olleet yhdessä jonkun 10 v niin sitten ehkä yhteinen iltatähti jos sinäkin haluaisit. Nyt mies taitaa vain haluta puhdistaa omaatuntoaan osallistumalla pikkaisen enemmän teidän mahdollisen lapsenne hoitoon.
Lopulta kuitenkin olisi pitkälti samoja ongelmia kuin eksänsä kanssa, sinä et vain kehtaisi erota vaan sietäisit hampaat irvessä niitä miehen vikoja kun tosiaan hävettäisi olla kolmen eri-isäisen lapsen sinkkulähi.
Vähintään sinun pitää saada varmistua ettei noin käy. Miehen pitää antaa aikaa. Jos se heti lähtee etsimään toista siitettävää naista niin tiedät, ettei se sinusta välittänyt vaan sille on aivan sama kuka se hänen lastensa äidiksi alkaa. Kunhan lapsia on monta, joillekin miehille se on statusjuttu - että on puolihoidettuja lapsia mahdollisimman monta vaan = kelpaan naisille. Ja hän on hyvä mies ja isä kun osallistuu jonkun verran siellä täällä, naisella päävastuu kun on äiti.
Et todellakaan suostu ja jos mies pahoittaa mielensä niin pahoittakoon. Jos se vierelläsi pysyy niin on sinulle oikea.
Siis en minä tietenkään mitään lasta ole tekemässäkään. Yritän vain miettiä sen vastapuolen fiiliksiä, onko tämä liikaa pyydetty ja aiheuttaako jatkossa ongelmia jos hän päättääkin vielä kanssani jatkaa.
Minkähän takia tämä nyt tulkittiin ihan eri tavalla kuin tarkoitin.
Ap
Lähinnä varmaan kauhistuttiin, että älä herran Jumala edes harkitse. Miehen motiivi haluta lisää lapsia on aika ilmeinen. Hän ei pidä omista lapsistaan, niissä aiemmissa on joku vika, ne ovat vähän kuin "prototyyppejä" hänelle ja haluaisi toteuttaa kakkoskierroksen nyt sinun kanssasi.
Pääasia ja hyvä asia, ettet ole innoissasi vaan sentään sinulle olemassa olevat lapset ovat tärkeimpiä. Tuollainen, sori vaan, puupäämies ei varmaan omia motiivejaan tunnista. Kyllä sitä kiukuttaa kun ei saa tahtoaan läpi. Mutta onneksi et ole etkä tule olemaan sille raskaana.
Mies saa nyt "kitua lapsenkaipuussaan" kunnes tajuaa, ettet siihen ala. Sitten menköön metsästämään uutta naista, joka suostuisi tekemään hänelle uuden setin muksuja. Jos vaikka tulisi parempia kuin edellisistä.
Olette oikeasti olleet vain vähän aikaa pari ja mies jo kertoo, että tarkoitus hänellä on tehdä lisää lapsia. Ei yrittää luoda jo olemassa olevien kanssa parempaa suhdetta ja näille paras mahdollinen ympäristö. Ihan vain "aloittaa alusta".
Se motiivi hänellä on ja pysyy. Valitettavasti taidat jäädä hänen suunnitelmiensa varjoon, samoin kuin hänen aiemmat lapsensa. Mutt kyllä miehiä riittää ihan fiksujakin, sellainen seuraavaksi.
En ymmärrä, miksi miehestä tehdään tässä joku kiukutteleva ilkimys. Kyllähän ihmiset nyt muutenkin haluavat lapsia ja ison perheen. Miksi tämän miehen toive onkin nyt pelkkää julmuutta?
Ja mies ei ole millään tavalla vaatinut tai painostanut asiassa. Kerroin jo, että asia tuli eilen ilmi ensimmäisen kerran ja mies vain kertoi, että tämä on hänelle aika iso juttu. Jotkut nyt ilmeisesti haluavat ymmärtää että mies on alusta asti vinkunut ja kitissyt kuin pieni lapsi. Ei, ei todellakaan. Hän vain kertoi omista tunteistaan rehellisesti.
Ap
Miksi hän on etäinen aiempien lastensa kanssa? Se selventäisi puheenaihetta paljon. Lapset ovat teillä kuitenkin vuoroviikoin. Miten välit onnistuvat jäämään etäiseksi? Huolehtiihan hän kuitenkin lapsista itse? Lapsilla en uskoisi olevan kovin jyrkkää vastustusta isäänsä kohtaan jos hän on kutakuinkin normaali ja hyvä. Ei edes minkään vakaumuksen vuoksi.
Mielestäni miehesi ei saisi luovuttaa lastensa suhteen. Hänen haaveensa pitäisi olla lähentyä heidän kanssaan ennen kuin suunnitteleekaan lisää lapsia. Kenen tervepäisen haave on olla suurperheen isä, joka on läheinen vain jonkun lapsen kanssa? Se on vähän järjetöntä.
Mielestäni on väärin tehdä uusia perheenjäseniä vahvistamaan yhteenkuuluvuutta toisten uusien kanssa ja unohtaa ne tärkeimmät, aiemmat omat lapsensa. Ensisijaisesti hänen pitäisi keskittyä parantamaan suhdettaan noihin kahteen. Miettiä sitten haluaako lisää kun jo olemassa olevilla perheenjäsenillä on hyvä olla.
Kiteytettynä suuri osa ongelmaa on lapsien (ja äidin) uskonto. Ei hän missään nimessä ole luovuttamassakaan. Voin vain kuvitella, että tietyllä tavalla hän kokee menettäneensä lapsensa. Vaikka siinähän he tietysti ovat eivätkä mene minnekään.
Ap
Naurettavaa.
Miten mies sitten suhtqutuu jos se uusikin on vaikka vasenkätinen, homo, kierosilmäinen? Uutta putkeen?
Sinä et ilmeisesti tiedä, että uskonto voi tehdä paljon pahempaa jälkeä kuin vasenkätisyys.
Edellinen oli eri, mutta aika samoilla linjoilla olen. Lapsi ei lakkaa olemasta omasi vaikka heittäytyisi täysin jonkun aatteen vietäväksi. Ihmisen, joka jää etäiseksi lastensa kanssa lasten maailmankuvan vuoksi, ei tulisi tehdä enempää lapsia. Lapsi voi ottaa etäisyyttä vanhempaansa, mutta vanhemman tulee aina olla avoin ja rakastaa lastaan vaikka ympäristö muovaisi lapsesta millaisen friikin.
Todennäköisesti kyse on kristinuskosta ja vaikka olisikin joku vieläkin hörhömpi ideologia niin miehen olisi syytä nähdä ihmisyys sen läpi. Kyse on vielä alaikäisistä lapsista. Heitä tullaan manipuloimaan vielä suuntaan jos toiseen äidin, isän, koulun, median kautta. Lapsia ei saa jättää etäisiksi, arvot ja uskomukset määrittävät vain maailmankuvan, sen ei pidä määrittää tunteita toista kohtaan. Kerro se miehelle.
Ehkä hänen vauvakuumeensakin talttuu kun tajuaa jo olevansa isä ja että hänellä on mahdollisuus lähentyä lastensa kanssa. Jos ei taltu niin pyydä kertomaan ajoissa ennen katkeruutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ehkä tämä aloitus oli nyt virhe, kun halutaan tahallaan vääntää asia joksikin muuksi kuin se oikeasti on. Minä en ollut missään vaiheessa lasta tekemässäkään ja sterilisaatio on ollut miehellä tiedossa jo kauan. Yritin vain miettiä asiaa toisen osapuolen kannalta, mikä on reilua ja mitä tästä seuraa, mutta sehän on av:lla kiellettyä.
Ap
Reilua ja reilua. Minusta asia on yksinkertainen. Sinä et halua lapsia, ei sterilisaation purkua (purkuhan ei takaa hedelmällisyyttä ja haluatko oikeasti mennä siihen operaatioon?).
Eli minusta pallo on nyt täysin miehellä. Hyväksyykö ettei sinun kanssa yhteistä lasta tule vai ei. Jos ei niin sitten se on etsittävä toinen nainen.
Et ole huijannut vaan asia ollut tiedossa. Sinä voit ihan hyvällä omalla tunnolla pitää kantasi.
Onpas tämä nyt vaikeaa. En tietenkään ole muuttamassa kantaani yhtään mihinkään. Mietin vain, pitäisikö minun tehdä se eropäätös miehen puolesta, vaikka hän haluaisikin jatkaa.
Ap
Ei tietenkään, jos teillä menee muuten hyvin ja mies todella hyväksyy ettei lasta tule niin ei sitä kannata heittää hukkaan.
-sama
Mutta voinko luottaa, että se päätös ei kaiherra suhdettamme joskus tulevaisuudessa. Se minua vähän pelottaa.
Ap
Et tosiaankaaan voi luottaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ankkurilapsi.
Tiedätkö mitä ankkurilapsi oikein tarkoittaa??
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ankkurilapsi
Mammat ei edes ymmärrä mistä ne puhuu!
Hyvä että joku oikoo vääriä käsityksiä 👍
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ankkurilapsi.
Tiedätkö mitä ankkurilapsi oikein tarkoittaa??
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ankkurilapsi
Ei se tiedä/tiennyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tekisi yhteistä lasta eronneen miehen kanssa noin lyhyellä aikataululla. Olet itsekin koskenut eron, tiedät miten lupukset voivat jäädä vain kauniiksi puheiksi. Teillä on vielä vähän kuin kuherruskausi meneillään. Lapsi voi nyt tuntua toimivalta ajatukselta, mutta kun arkistutte molemmat niin sitten sulla on useampi lapsi usealle miehelle ja viimeistä et edes itse toivonut.
Jos molemmat olisitte saaneet lapsenne 20+ ja olleet yhdessä jonkun 10 v niin sitten ehkä yhteinen iltatähti jos sinäkin haluaisit. Nyt mies taitaa vain haluta puhdistaa omaatuntoaan osallistumalla pikkaisen enemmän teidän mahdollisen lapsenne hoitoon.
Lopulta kuitenkin olisi pitkälti samoja ongelmia kuin eksänsä kanssa, sinä et vain kehtaisi erota vaan sietäisit hampaat irvessä niitä miehen vikoja kun tosiaan hävettäisi olla kolmen eri-isäisen lapsen sinkkulähi.
Vähintään sinun pitää saada varmistua ettei noin käy. Miehen pitää antaa aikaa. Jos se heti lähtee etsimään toista siitettävää naista niin tiedät, ettei se sinusta välittänyt vaan sille on aivan sama kuka se hänen lastensa äidiksi alkaa. Kunhan lapsia on monta, joillekin miehille se on statusjuttu - että on puolihoidettuja lapsia mahdollisimman monta vaan = kelpaan naisille. Ja hän on hyvä mies ja isä kun osallistuu jonkun verran siellä täällä, naisella päävastuu kun on äiti.
Et todellakaan suostu ja jos mies pahoittaa mielensä niin pahoittakoon. Jos se vierelläsi pysyy niin on sinulle oikea.
Siis en minä tietenkään mitään lasta ole tekemässäkään. Yritän vain miettiä sen vastapuolen fiiliksiä, onko tämä liikaa pyydetty ja aiheuttaako jatkossa ongelmia jos hän päättääkin vielä kanssani jatkaa.
Minkähän takia tämä nyt tulkittiin ihan eri tavalla kuin tarkoitin.
Ap
Lähinnä varmaan kauhistuttiin, että älä herran Jumala edes harkitse. Miehen motiivi haluta lisää lapsia on aika ilmeinen. Hän ei pidä omista lapsistaan, niissä aiemmissa on joku vika, ne ovat vähän kuin "prototyyppejä" hänelle ja haluaisi toteuttaa kakkoskierroksen nyt sinun kanssasi.
Pääasia ja hyvä asia, ettet ole innoissasi vaan sentään sinulle olemassa olevat lapset ovat tärkeimpiä. Tuollainen, sori vaan, puupäämies ei varmaan omia motiivejaan tunnista. Kyllä sitä kiukuttaa kun ei saa tahtoaan läpi. Mutta onneksi et ole etkä tule olemaan sille raskaana.
Mies saa nyt "kitua lapsenkaipuussaan" kunnes tajuaa, ettet siihen ala. Sitten menköön metsästämään uutta naista, joka suostuisi tekemään hänelle uuden setin muksuja. Jos vaikka tulisi parempia kuin edellisistä.
Olette oikeasti olleet vain vähän aikaa pari ja mies jo kertoo, että tarkoitus hänellä on tehdä lisää lapsia. Ei yrittää luoda jo olemassa olevien kanssa parempaa suhdetta ja näille paras mahdollinen ympäristö. Ihan vain "aloittaa alusta".
Se motiivi hänellä on ja pysyy. Valitettavasti taidat jäädä hänen suunnitelmiensa varjoon, samoin kuin hänen aiemmat lapsensa. Mutt kyllä miehiä riittää ihan fiksujakin, sellainen seuraavaksi.
En ymmärrä, miksi miehestä tehdään tässä joku kiukutteleva ilkimys. Kyllähän ihmiset nyt muutenkin haluavat lapsia ja ison perheen. Miksi tämän miehen toive onkin nyt pelkkää julmuutta?
Ja mies ei ole millään tavalla vaatinut tai painostanut asiassa. Kerroin jo, että asia tuli eilen ilmi ensimmäisen kerran ja mies vain kertoi, että tämä on hänelle aika iso juttu. Jotkut nyt ilmeisesti haluavat ymmärtää että mies on alusta asti vinkunut ja kitissyt kuin pieni lapsi. Ei, ei todellakaan. Hän vain kertoi omista tunteistaan rehellisesti.
Ap
Miksi hän on etäinen aiempien lastensa kanssa? Se selventäisi puheenaihetta paljon. Lapset ovat teillä kuitenkin vuoroviikoin. Miten välit onnistuvat jäämään etäiseksi? Huolehtiihan hän kuitenkin lapsista itse? Lapsilla en uskoisi olevan kovin jyrkkää vastustusta isäänsä kohtaan jos hän on kutakuinkin normaali ja hyvä. Ei edes minkään vakaumuksen vuoksi.
Mielestäni miehesi ei saisi luovuttaa lastensa suhteen. Hänen haaveensa pitäisi olla lähentyä heidän kanssaan ennen kuin suunnitteleekaan lisää lapsia. Kenen tervepäisen haave on olla suurperheen isä, joka on läheinen vain jonkun lapsen kanssa? Se on vähän järjetöntä.
Mielestäni on väärin tehdä uusia perheenjäseniä vahvistamaan yhteenkuuluvuutta toisten uusien kanssa ja unohtaa ne tärkeimmät, aiemmat omat lapsensa. Ensisijaisesti hänen pitäisi keskittyä parantamaan suhdettaan noihin kahteen. Miettiä sitten haluaako lisää kun jo olemassa olevilla perheenjäsenillä on hyvä olla.
Kiteytettynä suuri osa ongelmaa on lapsien (ja äidin) uskonto. Ei hän missään nimessä ole luovuttamassakaan. Voin vain kuvitella, että tietyllä tavalla hän kokee menettäneensä lapsensa. Vaikka siinähän he tietysti ovat eivätkä mene minnekään.
Ap
Naurettavaa.
Miten mies sitten suhtqutuu jos se uusikin on vaikka vasenkätinen, homo, kierosilmäinen? Uutta putkeen?
Sinä et ilmeisesti tiedä, että uskonto voi tehdä paljon pahempaa jälkeä kuin vasenkätisyys.
Edellinen oli eri, mutta aika samoilla linjoilla olen. Lapsi ei lakkaa olemasta omasi vaikka heittäytyisi täysin jonkun aatteen vietäväksi. Ihmisen, joka jää etäiseksi lastensa kanssa lasten maailmankuvan vuoksi, ei tulisi tehdä enempää lapsia. Lapsi voi ottaa etäisyyttä vanhempaansa, mutta vanhemman tulee aina olla avoin ja rakastaa lastaan vaikka ympäristö muovaisi lapsesta millaisen friikin.
Todennäköisesti kyse on kristinuskosta ja vaikka olisikin joku vieläkin hörhömpi ideologia niin miehen olisi syytä nähdä ihmisyys sen läpi. Kyse on vielä alaikäisistä lapsista. Heitä tullaan manipuloimaan vielä suuntaan jos toiseen äidin, isän, koulun, median kautta. Lapsia ei saa jättää etäisiksi, arvot ja uskomukset määrittävät vain maailmankuvan, sen ei pidä määrittää tunteita toista kohtaan. Kerro se miehelle.
Ehkä hänen vauvakuumeensakin talttuu kun tajuaa jo olevansa isä ja että hänellä on mahdollisuus lähentyä lastensa kanssa. Jos ei taltu niin pyydä kertomaan ajoissa ennen katkeruutta.
Eihän kukaan ole sanonut, että mies ei hyväksyisi lasten maailmankuvaa? Mulle tulee ap:n kuvauksesta ennemmin mieleen esim. äiti, joka kuuluu johonkin kristinuskon lahkoon, johon kuuluu ei-uskovaisten karttaminen tms. Tai moni muukin uskonto, ei nyt olisi ensimmäinen kerta kun kuulee vanhemman mustamaalaavan eksäänsä lapselle. En siis tiedä onko kyseessä mitään tämän suuntaista, mutta ihmetytti vähän että kaikki tuntuvat automaattisesti ajattelevan että mies itse ei jotenkin kykenisi hyväksymään lapsiaan.
Ap:n tarkoittamaan kysymykseen vastaan: Ei sinun ei kannata tehdä eropäätöstä sen takia että mies mahdollisesti myöhemmin katuu sitä, että jatkoi kanssasi, vaikket lasta hänen kanssaan tehnytkään.
Minulle tuli heti mieleen, että mies keksi tän lapsiasian koska ei välttämättä halua jatkaa kanssasi, mutta ei viitsisi eroakaan alkaa väsäämään. Toivottavasti kannaltasi tämä on väärä vaihtoehto.
Mutta mun mielestä ensin miehen pitäisi saada jo olemassa olevien lasten kanssa välit lämpimämmiksi. Se olis mun mielestä ykkösasia hänen kohdallaan.
---"Hän näyttää ihan aidosti toivovan vielä lasta. Osittain siksi, että kokee nykyiset lapset tietyllä tapaa etäisiksi, vaikka näitä yli kaiken rakastaakin."---
:O siis todellako sanoi näin?? Älä missään tapauksessa suostu miehen vouhotuksiin. Ja jos mies tämän takia haluaa erota, niin et mitään merkittävää menetä.
Pyydä miestäsi miettimään, kumpi on hänelle tärkeämpi, sinä vai vielä yksi lapsi.
Miehen on helpompi hyväksyä se, että ei enää saa lasta, jos hän kokee, että päätös on loppupeleissä hänen omansa.