Taytyy sanoo, etta onpa helppoa! Aloitin kakkosen kanssa kiinteat ja paatin, etta talla kertaa en ala rustaileen itse yhtaan mitaan, kun esikkokin on viela niin pieni, ettei oo
aikaa. Lisäksi mielessä kummitteli esikon kamala syömään maanittelu, joka kesti yli yksivuotiaaksi. niinpä aloin antaa purkista porkkanaa ja perunaa jne. Ja kaikki menee! ei huutoa, ei irvistelyjä, ei mitään! Senkun syödään vaan! Olisinpa tehnyt näin jo esikoisen kohdalla.
Kommentit (30)
Vierailija:
Sitä kuvittelisi, että miehensä menettänyt, viiden alle kuusivuotiaan (mukaan luettuna yhdet kaksoset) yh-äiti olisi jotenkin avarakatseisempi. Tajuaisi, ettei se lapsen elämä ja elämä yleensä ole jostain itsetehdyistä soseista kiinni. Että vanhemman jaksaminen ja hyvä mieliala on lapselle paljon tärkeämpää kuin itsetehdyt soseet. Että elämässä ei mene aina kaikki niin kuin pitäisi, mutta silti voidaan pärjätä ja olla ihan onnellisia.Jos et ole provo, leski-yh, niin otapa ja rupea pitämään vähän parempaa huolta itsestäsi. Silloin kun ne lapset nukkuu, niin tee jotain muuta kuin soseita. Lue kirjoja, jumppaa, ota kuuma suihku, syö jotain hyvää. Perheenne tarvitsee sitä.
vähän hupsulta tämä vaahtoaminen tästä vaikuttaa. Kai te tajuatte, että kun teette ison satsin kerralla soseita, niin ravintoaineet samalla tavalla vähenevät kun ruokaa säilytetään ja uudelleen lämmitetään. Eli parasta ruokaa teette, kun joka ruoka on siinä samalla valmistettu.. Älkää viitsikö toisia tuomita tällaisista asioista, jollekin äidille itsetehty ruoka on tärkeää, toiselle kirjojen lukeminen, jollekin joku ihan muu. Ja kyllä elämässä saa haluta päästä joskus helpommalla, ei siinä ole mitään väärää, jos siitä ei mitään todellista vahinkoa lapselle aiheuta.
Ottakaa nyt vähän rennommin, kukaan ei ole täydellinen äiti, jos olette rehellisiä, joten ei tuomita toisiammekaan.
oli ihan vaan pihiys... Ensimmäiset kuukaudet kiinteillä määrät oli niin naurettavia, että en vaan raaskinut ostaa kaupan purkkeja, joista sitten olis pitänyt heittää iso osa pois. Eihän ne paljon olisi maksanut, mutta ajatuksena tuntui vastenmieliseltä.
Höyrytin kerralla 4 l kattilallisen perunoita, porkkanaa, parsa+ ja kukkakaalia ja siitä soseeksi ja pieniin minigrip-pusseihin ja pakkaseen.
Sitten, kun koko ruoka alkoi olla kiinteitä, aloin käyttää kaupan purkkeja. Edelleen joskus 2-vuotiaan lounas on viikonloppuna purkista, jos muu perhe menee leipälinjalla...
Piltin soseita söi sitten suurella ruokahalulla. :)
Tiesittekö, ettei peruna säily pakkasessa kuin n viikon. Syökö teillä muksut perunaa 4 litraa viikossa?
Jättisatsin tekeminen itse ei ole enää perusteltua (=parempaa kuin purkkiruoka), koska pakastaminen ja uudelleen lämmitys laskee ravintoarvoa.
purkit kaupasta.
Mulle on sinänsä ihan sama, jos joku haluaa antaa rahansa lastenruokateollisuudelle. Mulla on kolme lasta ja itse olen pääsääntöisesti vauva-ajan ruuat tehnyt. Ei siihen aikaa sen enempää mene kuin kotihommiin ylipäätään.
Eiköhän niitä rehujakin tartte hakea kaupasta siinä missä purkkeja??
Mää nappaan pari sosetta mukaan kun haen maitoo ja muonaa..
Kyllä mää avaan purkin ja mikrotan nopeemmin valmiin sapuskan kuin kuorin, keitän, viilennän ja soseutan..
Jos mää teen valmiiksi ruokaa muulle perheelle pariksi päiväksi niin en laita yhtä perunaa vauvalle kiehuun. Pottua lapsi saa kun muutkin sitä syö! Jos yhtenä päivänä puuhataan kaikkee muuta kuin kuorimista ja ruoanlaittoa, niin niin me tehdään.
Joskus ajattelin et mää pakastan ruokaa valmiiksi, mutta ei oo tullu tehtyä niin. Nyt kun jaloissa pyörii kaks kakkavaippasta nii ei tosiaan kiinnosta. Kesti se perunan kuorinta, keittäminen, soseuttaminen ja pakastaminen " vaan" tunnin, mutta mää teen sen " vaan" tunnin jotain muuta; pyörin vaikka netissä tai siivoon.
31, se sekakäyttäjä
" Minulla sattuu olemaan viisi lasta alle kuusivuotiaita, ja akikki ruuat olen itse tehnyt. Kyllä sitä voi sillonkin jotain tehdä kun lapset nukkuu."
Voi kun sä olet hyvä äiti! Niin sitä pitää!
Taidan tehdä itse ihan samoin parin kk:n päästä
Vierailija:
Joo helppoushan se on...
jne. Kakkoselle olen tehnyt itse kaikki soseet, ja ruoka uppoaa ihan eri tavalla kuin esikoiselle. Ei tartte maanitella jokaiseta lusikallista, vauva on kuin linnunpoika suu auki koko ajan.
Että eiköhän ero ole pikemminkin niissä lapsissa. Tosin tietysti tottumukset myös vaikuttavat, tälle kuopukselle ei millään tahdo upota purkkiruoat, kun niitä välillä yritän tarjota.
pöperöistä. Vaikka se olikin mulle kamala kolaus.
soseiden teko oli helppoa ja meinaan tehdä tälle toisellekin ite. Ja ikäeroa se 1,5 v.
Saa itse päättää, mitä laittaa milloinkin. Tein isoja satseja porkkanaa, kukkakaalia, parsakaalia, kesäkurpitsaa, bataattia ja kaikkea mitä nyt vain keksin. Niitä pakastin rkl klöntsissä ja sitten tein omia sekoituksia vauvan maun mukaan, joka toinen päivä keitin perunat lisäksi.
Kaupan soseissa on suurin osa vettä ja vaihtoehdot aika minimissä. Maissin ostin valmiina soseena, samoin hedelmät, niitä ei ole mitään järkeä itse tehdä. Mutta kaikki muut tein eikä siinä mennyt kuin noin tunti viikossa, ei kovin iso urakka mielestäni edes kahden kanssa.
Mutta kukin tyylillään... Niin ja meillä omatekeämä on uponnut aina paremmin kuin hyvin, eihän vauva muusta tiedä :)
Mulle tietynlainen helppous lastenhoidossa on kyllä ihan mielenterveysasia, siksi meillä imetettiin pitkään, syötiin purkkiruokia, käytettiin kertakäyttövaippoja ja nukutaan perhepedissä.
En tunne yhtäkään lasta, joka olis jotenkin kärsinyt purkkiruuista. Päinvastoin! Omista soseista ei saa mitenkään yhtä tasapainoisia.
Vierailija:
minä ten soseet illalla,
Mikä marttyyri!
Kaiken ne jaksaa eikä ne edes koskaan valita ja kaikki jotka ei jaksa samalla lailla on heikkoja!
Meillä tehdään moni asia helposti ihan vaikka sen takia, että lapsen nukkuessa saadaan miehen kanssa kiherrellä sohvalla ja viettää laatuaikaa kaksistaan. Missäs välissä teillä supermammoilla hoituu parisuhde - tai niin joo, eihän sillä nyt oo väliä kun lapset on pääasia.
lapsista, joilla ei ole aikaa edes soseita tehdä on tullut.
No niinhän se on omatehtykin sose!! :)) Liikuttavaa miten ihmiset, jotka eivät ilmeisesti tiedä asiasta mitään, puhuvat siitä paatoksella.