Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mies sanoi että olen hänelle elämässänsä neljänneksi tärkein asia, siis vasta 4 - Miten itse etenisit jos kuulisit saman?
28.08.2019 |
Miehen tärkeysjärjestys elämässä menee kuulemma:
1. Hän itse
2. Hänen uransa
3. Äitinsä
4. Naisensa
Jos itse kuulisit mieheltä saman, miten etenisit?
Vai onko tuo juurikin odotettavaa, että noinhan sen pitää mennäkin? Eihän naisellakaan mies todella tule ykkösenä, vaan samalla tavallahan naisenkin lista menee monesti.
Kommentit (147)
Vierailija kirjoitti:
Vaihtoon.
Ja vähän äkäseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Prinsessaharhaa pukkaa taas. Ja ketju tulee täyttymään samanmielisistä.
Ei suinkaan, terve muistutus realismia. Kannattaa pitää mielessä jos joskus harkitsee pariutumista, ja toimia sen mukaisesti.
Ollaan oltu yhdessä 23vuotta ja tästä ajasta n 20vuotta olen kuullut ja kokenut olevani hänen asteikossa pakkasella.
Minun edelleni ovat menneet miehen vanhemmat, siskot, siskon lapset, kummit, mummit, ukit, enot ja jopa lapsuuden aikaiset naapurin tädit.
Aikansa kutakin, vuosia olin välittämättä. En enää, koska nyt Keski-ikäisenä tajuan, että olen hukannut elämäni parhaimmat vuodet olemalla vain pelkkää ilmaa.
Mitään emme juurikaan tehneet yhdessä, minä yksin kiertelin lasten kanssa huvipuistot ja Museot. Sukuloin yksin lasten kanssa. Mies vain oli, kävi toki töissä, mutta muutoin vain oli ja on edelleen.
Koska muutosta ei tapahtunut eikä tapahdu. olen mielestäni ollut KÄRSIVÄLLINEN, mutta nyt tapahtuu korjausliike.
Minä muutan, muutan omilleni.
Miehelle minä ja lapset olemme ehdottomasti se ensimmäinen ja tärkein asia.
Aina näin ei ole ollut, vaan miehen ura meni ykköseksi ja raha varmaan kakkoseksi. Kun mies sai burnoutin, niin hänen ajatuksensa muuttuivat, mutta eivät tarpeeksi. Kun olin katsonut lasten kanssa vuosia miehen älytöntä työn tekemistä ja sitä, että miehen saituuden takia perhe eli vain ja ainoastaan minun tuloillani miehen säästäessä ja nipottaessa kaikesta mahdollisesta, niin löin hänen eteensä eropaperit. Se muutti hänet.
Minulla kesti aika monta kuukautta uskoa muutos, mutta mies teki kaikkensa ja sai meidät taas perheeksi. Perhe on siis ylimpänä ykkösenä ja sen perään tulee varmaan meidän kaikkien terveys ja onnellisuus. Hänen äitinsä ei ole valitettavasti kovin korkealla pallilla, vaan minunkin vanhempani ovat ennemmin.
Näin on hyvä ja olemme onnellinen tasapainoinen perhe.
Vierailija kirjoitti:
Minulle mies sanoi humalassa että koiransa on aina ykkönen ja minä ikuisesti kakkonen. Tuli kyllä paha mieli. Joskus rakkauden huumassa sanoi että olen tärkeintä hänen elämässään. Näköjään huuma sitten laantunut.
Onko teistä ok?
Kukin vuorollaan. Kyllä se kierto taas kohdalle osuu;D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Prinsessaharhaa pukkaa taas. Ja ketju tulee täyttymään samanmielisistä.
Onko sinulla äitee ekana? Naistahan sinulla ei ole.
Totta kai itse pitää olla se tärkein. Puoliso voi mennä vaihtoon, mutta yritä vaihtaa itsesi. Kun puoliso jättää, jäät itsesi kanssa. Kuitenkin se katselee muita vaikka olisitte mikä tiimi, että mikä ongelma olla listalla neljäs, kun vaan olet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulle mies sanoi humalassa että koiransa on aina ykkönen ja minä ikuisesti kakkonen. Tuli kyllä paha mieli. Joskus rakkauden huumassa sanoi että olen tärkeintä hänen elämässään. Näköjään huuma sitten laantunut.
Onko teistä ok?
Kuulostaa vähän surkuhupaisalta tuo miehen känninen avautuminen. Mutta kyllähän se koira vaan on hirveän tärkeä, jos sellainen on. Ei siitä mihinkään pääse.
Itse en ymmärrä ihmisiä, jokta luopuvat koirastaan jonkun uuden seurustelukumppanin allergian tai koiravihan vuoksi. Kyllä mulla koira menisi ykköseksi.
Missä on hippejä ja hamppua, siellä tarvitaan Nokian kumipamppua
Jaa, että tällainen miesvihasatu tuli tänään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kakkahattutäti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle mies sanoi humalassa että koiransa on aina ykkönen ja minä ikuisesti kakkonen. Tuli kyllä paha mieli. Joskus rakkauden huumassa sanoi että olen tärkeintä hänen elämässään. Näköjään huuma sitten laantunut.
Onko teistä ok?Kuulostaa vähän surkuhupaisalta tuo miehen känninen avautuminen. Mutta kyllähän se koira vaan on hirveän tärkeä, jos sellainen on. Ei siitä mihinkään pääse.
Itse en ymmärrä ihmisiä, jokta luopuvat koirastaan jonkun uuden seurustelukumppanin allergian tai koiravihan vuoksi. Kyllä mulla koira menisi ykköseksi.
Mä taas priorisoisin miehen, että jos olisi tehtävä valinta ostaa koira tai tavata elämänsä mies niin kyllä se mies olisi. Yhdessä ostettaisiin koira tai sitten ei, ehkä kissa ennemmin.
Mun exexän lista oli: 1. hän itse 2. Rahansa 3. työ 4. kaverit 5. pyörä 6. vene 7. äitinsä 8. isänsä 9. sisaruksensa 10. minä
Exän lista: 1. hän 2. työ 3. rahat 4. lapset 5. äitinsä 6. koti 7. kaikki muu humina 8. minä
Mun lista: 1. minä ja lapset jaetulla sijalla 2. työ 3. tässä oli ex, mut nyt on tyhjää tilaa. Joo olis se ex voinu olla tärkeämpi kuin työ, mutta kutsumustyötä ei voi irrottaa itsestä mitenkään kuolematta pystyyn.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla se menee
1. Lapset
2. Oma itse
3. Parisuhde
4. Ura
Tämä on kuin naisen listaus, ehkä äitiä lukuunottamatta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei oo napanuorakaan vielä näköjään katkennut kun äiti menee naisensa edelle.
Yleensä äiti pysyy samana koko eliniän, panoja tulee ja menee. Eikä yhteenkään naiseen voi luottaa tai kannatta ripustautua.
Mutta eikö äitisikin ole nainen?, et siis luota häneen?
Vierailija kirjoitti:
Mä taas priorisoisin miehen, että jos olisi tehtävä valinta ostaa koira tai tavata elämänsä mies niin kyllä se mies olisi. Yhdessä ostettaisiin koira tai sitten ei, ehkä kissa ennemmin.
Joo, ehdottomasti noin minäkin valitsisin, mutta jos siis mulla olisi jo se koira, niin en todellakaan siitä luopuisi miehen vuoksi.
Missä on hippejä ja hamppua, siellä tarvitaan Nokian kumipamppua
Mies oli psykan puheilla tehnyt listan annetuista elämän asioista, omat jutut ekana, puoliso ja perhe häntäpäässä. Vaihtoon lähti, tai no, uutta en edes ole viitsinyt ottaa.
Itselleni tärkeintä on minä ja kaksi lastani, sitten muut asiat. Jos tulee vastaan mies joka täysillä haluaa liittyä tiimiin, on ainoa mitä hyväksyn, muuten pysyn mielelläni sinkkuna.
Meidän rouvalla työ ja hevoset on ykkönen. Sitten lapset. Parisuhde ei ole kymppikärjessä...
En ole kysynyt, mutta olen aika varma että miehellä tärkeysjärjestys on:
1. Hän itse
2. Ura / työ
3. Harrastuskaverit ja harrastukset
4. Lapset
5. Äiti
6. Minä eli vaimo
En itsekään ymmärrä miksi kituutan tässä liitossa. Ehkä olen luopunut ajatuksesta romanttisesta suhteesta. Itsekin jo niin tottunut sopimaan itse omat menoni ystävien kanssa että en jaksa välittää. Aluksi mietin onko tämä jotain miehen valtapeliä. Viime aikoina olen alkanut tekemään miehelle samaa. Eli jos hän ehdottaa yhteistä reissua tai vastaavaa, en vastaa mitään, miksi minun pitäisi olla aina käytettävissä kun toinen on tuollainen. En tiedä miten tämä tilanne voisi muuttua paremmaksi, mies vaan on niin älyttömän itsekeskeinen.
Kenellä naisella mies on se 100 prosenttinen ykkönen?
Alue: Aihe vapaa
Se on selvää, että lapsia ei kannata ajatellakaan, ei ole perheelleen omistautuvaa sorttia. Mutta kiva että on rehellinen :)