Mies sanoi että olen hänelle elämässänsä neljänneksi tärkein asia, siis vasta 4 - Miten itse etenisit jos kuulisit saman?
Miehen tärkeysjärjestys elämässä menee kuulemma:
1. Hän itse
2. Hänen uransa
3. Äitinsä
4. Naisensa
Jos itse kuulisit mieheltä saman, miten etenisit?
Vai onko tuo juurikin odotettavaa, että noinhan sen pitää mennäkin? Eihän naisellakaan mies todella tule ykkösenä, vaan samalla tavallahan naisenkin lista menee monesti.
Kommentit (147)
Minulle sanoi mieheni ( nyt jo vainaa ) häiden jälkeisenä päivänä, kysymättä, että kaksi on tärkeitä
hänelle: äiti ja koira. Minua ei maininnut lainkaan. Tuota koiraa hän ei koskaan hoitanut, sillä ei
asunut enää lapsuudenkodissaan. Että sellainen rakkaus.
Minä alkaisin hakata miehen rintakehää heikoilla nyrkeilläni, alkaisin itkeä, heittäytyisin lattialle kierimään itkupotkuraivareiden vallassa. Niin minä tekisin.
Vierailija kirjoitti:
Hmm, ehkä vähän omituinen listaus. Omalta mieheltäni kysyin ja ykkösenä oli että tärkeintä on me kaksi.
Mun ei tarvi kysyä. Ekana on meillä molemmilla lapset, tokana toisemme. Kun lapset lähtee kotoa, järjestys vaihtuu.
Jos miehen äiti menisi mun edelle, niin heippa vaan, voi mennä äidille asumaan.
Vierailija kirjoitti:
Kenellä naisella mies on se 100 prosenttinen ykkönen?
Ei yhdelläkään naisella koko historian aikana.
Vierailija kirjoitti:
Kenellä naisella mies on se 100 prosenttinen ykkönen?
Mulla oli. Annoin miehelle kaiken rakkauden mitä oli ja sain takaisin hyväksikäyttöä ja pahoinpitelyä. Nyt se kuukausien jälkeen itkee kun tajuaa mitä menetti ja itse olen aloittanut uuden elämän vahvempana kuin koskaan.
Vierailija kirjoitti:
Kenellä naisella mies on se 100 prosenttinen ykkönen?
Ei varmaan monellakaan. Mutta yleensä mies on kuitenkin isän/äidin edellä.
Tuo lista on tavallaan realistinen. Jokaisen ihmisen täytyy pitää huolta itsestään ja asioistaan, koska kukaan muu ei sitä tee aikuisen ihmisen puolesta. Kuten lentokoneen turvaohjeissa sanotaan: "laita se happinaamari ensin itsellesi - sitten vasta lapsellesi (tai puolisollesi)".
Minkälainen avioliitto edes on sellainen, jossa ihminen ei saa huolehtia itsestään ja omista eduistaan? Minkälainen moraali on vaimolla, joka pyrkii estämään sen, että mies hoivaisi iäkästä äitiään?
Sori vaan, mutta sellainen puoliso olisi itserakas kontrollifriikki.
Oikeasti elämä on multitaskaamista. Joka päivä pitää huolehtia sekä itsestään että muista tärkeistä ihmisistä (äiti, isä, isovanhemmat, sisarus, puoliso, lapset, ystävä, ex-työkaveri, naapurin täti, jne...). Tärkeintä lienee se tasapainottaminen, eikä minkään hierarkialistojen mukaan meneminen. Aikaa pitää jakaa oikeudenmukaisesti ja sen mukaan kuka eniten tarvitsee, muttei unohtaa muitakaan.
Sellainen suomalainen käpertyminen omaan pikku ydinperhehelvettiin ja mustasukkainen "mulle kaikki", on jotenkin sairasta.
Kyllä happi on tärkein sitten ruoka ja juomat joka muuta väittää valehtelee
Nykyään jos kuulisin tuon niin pakkaisin tavarat heti. Ennen olin niin tossu, että jäin vaikka exmies sanoi ystäviensä menevän minun edelle.
Mieheni järjestys on ensin perhe sitten muut, ja niin sen pitää ollakin. (huom. miehen äiti on sukua, ei perhettä).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Prinsessaharhaa pukkaa taas. Ja ketju tulee täyttymään samanmielisistä.
Onko sinulla äitee ekana? Naistahan sinulla ei ole.
Myötähäpeää väsyneelle "argumentillesi".
Sinä kuvittelet reikäsi olevan maapallon keskipiste? Mitään muuta annettavaahan naisilla ei ole miehille.
Tasapuolisuuden nimissä: väsynyt se oli tuokin. eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei oo napanuorakaan vielä näköjään katkennut kun äiti menee naisensa edelle.
Yleensä äiti pysyy samana koko eliniän, panoja tulee ja menee. Eikä yhteenkään naiseen voi luottaa tai kannatta ripustautua.
Eikö äitisi ole nainen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kenellä naisella mies on se 100 prosenttinen ykkönen?
Mulla oli. Annoin miehelle kaiken rakkauden mitä oli ja sain takaisin hyväksikäyttöä ja pahoinpitelyä. Nyt se kuukausien jälkeen itkee kun tajuaa mitä menetti ja itse olen aloittanut uuden elämän vahvempana kuin koskaan.
Otit siis eron, eli ei ollut ykkönen....
Vierailija kirjoitti:
Nykyään jos kuulisin tuon niin pakkaisin tavarat heti. Ennen olin niin tossu, että jäin vaikka exmies sanoi ystäviensä menevän minun edelle.
Mieheni järjestys on ensin perhe sitten muut, ja niin sen pitää ollakin. (huom. miehen äiti on sukua, ei perhettä).
Kyllä minusta äiti ja isä ja sisarukset ovat perhettä edelleen vaikka perustat oman perheen. Mies tai vaimo on perhettä vain avioliiton kautta. Kyllä usein veri on vettä sakeampaa.
Vierailija kirjoitti:
Ei mulla ole mitään listaa, enkä kyllä usko, että miehenikään tuollaisten asioiden parissa askaroi. Mutta siis onhan se nyt kumma, jos en olisi tärkeysjärjestyksessä aika korkealla. Ollaan nyt kuitenkin molemmat vapaaehtoisesti tähän parisuhteeseen lähdetty ja perhe perustettu. Mikä ihmeen tyyppi pitäisi parisuhdettaan noin merkityksettömänä? Joku idiootti varmaan? Vai onko tää taas jotain ulinamiesten itkua?
Totta kai on úlínamiesten itkua, sehän on ihan selvä. Ulskis alkoi pohtia, miten olis jos hänellä olisi äiskä kullan lisäksi myös reikä, nainen (siis ei puoliso tai seurustelukumppani vaan tosiaan "nainen"), lapsia (joihin hänet on huijattu) ja merkittävä työura (sen sijaan että pelaa pasianssia klo 9 - 15 uliopistolla).
Minä pelastaisin palavasta talosta itseni lisäksi lapset ja koirani.
Annan sille enemmän rönttöstä ja suuhoitoja. Miehesi on hintti, jos ei noilla eväillä arvojäjrjestys muutu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään jos kuulisin tuon niin pakkaisin tavarat heti. Ennen olin niin tossu, että jäin vaikka exmies sanoi ystäviensä menevän minun edelle.
Mieheni järjestys on ensin perhe sitten muut, ja niin sen pitää ollakin. (huom. miehen äiti on sukua, ei perhettä).
Kyllä minusta äiti ja isä ja sisarukset ovat perhettä edelleen vaikka perustat oman perheen. Mies tai vaimo on perhettä vain avioliiton kautta. Kyllä usein veri on vettä sakeampaa.
Minusta ei.
Kun esim teen päätöksiä, joihin kysyn mielipidettä perheenjäseniltäni, kysyn mieheltäni ja lapsiltani.
En soita silloin omaa ja miehen sukua läpi.
Jos joku asuu samaa taloutta molempien sukujen kanssa voisin ehkä ymmärtää heidän kokevan toisensa yhdeksi valtavaksi perheeksi.
Kuulostaisi kyllä kummalliselta jos miehen lista olisi tuo. Äitinsä on jo kuollut useampi vuosi sitten, eikä voi kyllä puhua urasta. Tuskin edes työ olisi neljän listalla vaikka aikaa varmasti viekin nyt eniten.
Vierailija kirjoitti:
Kenellä naisella mies on se 100 prosenttinen ykkönen?
Ehkä minulla?
Perhe= mies ja lapset on ykkösprioriteetti.
Miehelleni meidän lisäksi myös työ tärkeää.
Niin, ne hevoset.