Lue keskustelun säännöt.
Kertokaapa rehellisesti, mitä tavallisia asioita ette uskalla tehdä koska joko ette osaa tai koska nolottaa. Nyt ilman mitään sensuuria
Inhoan bussilla kulkemista, koska nolottaa painaa sitä pysähtyy nappulaa. Minulla ei ole ajokorttia.
Kommentit (1890)
Valmistaa uppomunia. Pari kertaa levinnyt miten sattuu, joten olkoot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En uskalla käydä junassa vessassa, koska mulla ei oo hajuakaan miten sen oven saa lukkoon! Pari kolme kertaa olen käyny pällistelemässä mutta ei oo selvinny. Onneksi jaksan pidätellä suht hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Valmistaa uppomunia. Pari kertaa levinnyt miten sattuu, joten olkoot.
Vinkki:
Kananmunien pitää olla mahdollisimman tuoreita, jotta onnistuu.
Vesi ei saa kiehua ja poreilla liikaa, muuten ne leviävät ja keltuaiset räjähtää, äläkä laita liikaa vettä kattilaan. Puoleenväliin korkeintaan.
Riko kananmunat esim. pieniin kahvikuppeihin, ja pudota ne niistä kupeista kiehuvaan veteen.
Laita kiehuvaan veteen pari teelusikallista etikkaa ennen kananmunien lisäämistä, se pitää kananmunat kasassa.
Vierailija kirjoitti:
Em matkusta. En halua lentää mihinkään, en halua että muut näkee paniikkiani. En mene laivalle kun se alkaa oksettaa. Autolla voin ajaa, eli periaatteessa automatkailu kävisi. Tosin matkallakin pelkään vähän joka asiaa niin ei se kovin nautinnollista sitten kuitenkaan ole.
En minäkään ole vähään aikaan, enkä aio.
Matkustamisen aiheuttama stressi kuormittaa minua ja jännittynyttä kehoani vain ennestään.
Vierailija kirjoitti:
Pelkään törmätä naapureihin kun vien roskia. Siksi vien ne aina keskellä yötä. Ja mitä pelättävää siinä tilanteessa on? Ei yhtikäs mitään, tiedän sen. Niin on ihmismieli kummallinen.
Minulla sama "vaiva" välttelen naapureitani niin paljon kuin mahdollista. En osaa sanoa syytä, mutta näin on aina ollut olen sitten asunut missä hyvänsä osoitteessa.
Töissä käyn normaalisti, vaikka sielläkin on pari ihmistä joita vältän.
Kauppaan menen hiljaiseen aikaan.
Ehkä minulla on jokin sosiaalinen pelko, mutta en voi itselleni mitään, eikä se minua haittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei ole sos.tilanteiden pelkoa ja opiskelen sosiaalialaa. Silti en halua mennä samaan aikaan rappuun naapurin kanssa, en kaupassa kysy myyjältä että missä on mikäkin vaan mieluummin googletan tai kävelen kaikki hyllyt läpi, en mene kassalle jos jonossa ei ole muita asiakkaita, vihaan sitä kun koulussa on esittelykierroksia että kaikki kertovat nimensä ja taustansa jne... en pidä nimestäni enkä äänestäni joten ahdistun siitä hetkestä vähän.
Sama koskee esitelmien pitoa luokan edessä. Näin aikuisena se ei enää ole niin kamalaa kuin lapsena mutta mieluummin istun siellä koneen takana hiljaa näpytellen powerpointtia kun kaveri lukee. Jos pitää tehdä yksin, se on jonkin sortin maailmanloppu ja naama punaisena siellä yritän änkyttää jotain.
Tämä voisi olla minun kirjoittama. Ainut ero, etten ole sosiaalialalla.
Loistava ketju! Tunnistan itseni monesta jutusta.
Ihanaa, etten ole yksin näiden kummallisten nolotuksien kanssa :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Auton rengaspaineiden tarkistaminen itse huoltoasemalla. Kerran joku ärtynyt kiireinen tyyppi nousi autostaan hoputtamaan minua, kun olin tarkistamassa niitä. Nyt jännittää että jos joku taas tulee häiritsemään, ja mieluummin maksan palvelusta.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ihan järkyttävän huono suunnanvaisto, siksi en pysty matkustamaankaan, koska eksyisin heti. En uskalla kertoa tästä kenellekään. Monta koulutusmatkaa on tullut peruutettua kyseisen asian takia, joten se haittaa elämääni aika paljon.
Sana on suuntavaisto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yksi missä tää pelkoni tosissaan on este on lavatanssit. Vaikka olen alle kolmekymppinen, niin haaveilen paritansseista. En osaa tanssia, etenkään nykytansseja saati baareissa, mutta kouluaikoina koin muutamat paritanssitunnit hyvin mieluisina. En kuitenkaan ole kuin kerran lapsena ollut lavatanssipaikalla jossain juhannustapahtumassa, ei yhtään tietoa kuinka siellä ollaan ja voisiko sinne mennä aluksi niin että sulautuisi massaan ja katselisi vain menoa. vai olisiko ainoa nuorempaa väkeä oleva, kaikkien silmätikkuna kun yksinkin vielä ja ei osaa toimia... hmh.
Rohkeasti vain paikan päälle tutustumaan! Kyllä niitäkin on jotka tulevat vain kuuntelemaan illan artistia, he yleensä istuvat/seisovat lähellä lavaa. Katso You Tubesta sellainen kanava Humppa Tube, heillä on esim video jossa kertovat tanssietiketistä. Todella paljon nuoriakin (etenki naispuoleisia) harrastajia löytyy nykyään. Itse olen 25 ja tanssinu yhteensä noin neljä vuotta. Etsi netistä paikkakuntasi tanssikursseja, niilleki voi mennä ilman paria kun siellä toimii yleensä parinvaihto.
en voi syödä ihmisten edessä.
Sairastan bulimiaa. Eli joko tuijotan tyhjää pöytää tai kahmin suuhuni lestadiolaosperheen verran sapuskaa ja juoksen vessaan.
ealaemae onpi ihunaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kehtaa ajaa pyörällä. Olen lihava ja minusta tuntuu, että kaikki tuijottavat.
Vierailija kirjoitti:
En yhtään tykkää mennä mihinkään pieniin putiikkeihin kun pelkään et oon ainoo asiakas siellä ja henkilökunta tulee heti ahdistelemaan :D
Mä en tykkää samasta syystä mennä tiettyjen ketjujen vaatekauppoihin, kun myyjät on niin yli-innokkaina auttamassa. Inhoan ku hikoilee kopissa ja oot just pukemassa jotain vaatetta nii myyjä huutelee verhon takaa, et onks hyvä ja tarviiko kokoja. Pelkään aina et ne tulee sinne koppiin. Shoppailen melkein kaikki vaatteeni verkkokaupoista tämän takia. Kenkäkaupoissa on myös inhottavaa ku myyjä tunkee lähelle ja oot just sovittamassa ja sukkahiki leijuu metrien päähän. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelkään sitä, että bussi ei pysähdy oikealla pysäkillä, koska inhoan ja häpeän huutaa "hei anteeksi, mun pitäis jäädä pois" tms. Varsinkin, jos istun kaukana bussista vaikka bussin perällä niin, että koko bussi kuulee huutoni. En myöskään tiedä, mitä huutaa ilman, että kuulostaisin ihan tyhmältä.
Yleensä jos ovet ei jostain syystä aukeakaan automaattisesti, ihmiset huutavat "Avaatko keskioven/takaoven" sen mukaan mistä ovat menossa ulos.
Muakin ahdistaa tää, joskus olin lähdössä vasta ulos kun ovet jo sulkeutuivat, en muista miksi, ja huikkasin läpi täyden bussin kuljettajalle et "hei jäisin tässä!", ja en tiedä eikö kuullut vai oliko kiire, mutta kuljettaja anto ovien sulkeutua loppuun, ja lähti ajamaan. Hitto oli noloa sen jälkeen seisoskella siinä ovien edessä muina miehinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ottaa poskeen, en uskalla, hävettää jos en osaa ja toisaalta se myös ällöttää.
Miehet neuvoo ihan mielellään, jos kertoo mistä on kysymys. Jos ällöttää ei kannata kokeilla.
Eipä neuvo. Mä olen muutamalle sanonut, että saiskos vinkkiä, kun kaikki ei samoista otteista tykkää. Paskat, täysin hiljaa ovat siinä sitten maanneet.
Yhdelle sanoin, että hengitä hyvä mies, kohta pyörryt vaan sen takia. Toiselle vinkkasin, että mennääs yhdessä suihkun kautta, suuttu ja lähti ovet paukkuen.
Tuohon aikaan sitten selvis, että todella usea mies on täys lahna. Jos en ratsastanut ja itseäni räpeltänyt, niin kaikki olisi jäänyt ilman.
ohis 47v ja kokemusta on monelta vuosikymmeneltä.
M34_ kirjoitti:
Hellepäivinä on monesti tehnyt mieli mennä terassille juomaan olutta, mutta koska en tiedä miten olutta tilatessa tulisi toimia, en ole kehtannut mennä sitä ostamaan. Sama juttu monen kahvilan kohdalla, kun on niiiin sekavasti kaikki aterimet, tarjottimet, jne, etten kehtaa jäädä siihen palloilemaan ja miettimään miten kaikki toimii, joten olen vaan mennyt kotiin.
Menet vaan kyseisen kuppilan tiskille ja tilaat haluamaasi olutta. Jos et tiedä mitä olutta haluaisit, niin voit tilata vaikka vaan "yksi tuoppi olutta kiitos" ja saat hanasta jotain perusolutta. Baarimikko tai -minna kaataa sulle oluesi, ilmoittaa hinnan, sitten maksat, otat tuoppisi ja siirryt terassille sen kanssa. Jos baarissa on terassi joka on auki niin sinne saa myös samasta baarista ostamansa juoman kanssa mennä, joten sitä ei tarvi pelätä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelkään sitä, että bussi ei pysähdy oikealla pysäkillä, koska inhoan ja häpeän huutaa "hei anteeksi, mun pitäis jäädä pois" tms. Varsinkin, jos istun kaukana bussista vaikka bussin perällä niin, että koko bussi kuulee huutoni. En myöskään tiedä, mitä huutaa ilman, että kuulostaisin ihan tyhmältä.
Yleensä jos ovet ei jostain syystä aukeakaan automaattisesti, ihmiset huutavat "Avaatko keskioven/takaoven" sen mukaan mistä ovat menossa ulos.
Muakin ahdistaa tää, joskus olin lähdössä vasta ulos kun ovet jo sulkeutuivat, en muista miksi, ja huikkasin läpi täyden bussin kuljettajalle et "hei jäisin tässä!", ja en tiedä eikö kuullut vai oliko kiire, mutta kuljettaja anto ovien sulkeutua loppuun, ja lähti ajamaan. Hitto oli noloa sen jälkeen seisoskella siinä ovien edessä muina miehinä.
Kaikissa bussimalleissa ei näy kuskille se valo, että pitäisi pysähtyä. JOs yhtään ajatuksissaan on, eikä kuule ääntä, niin ohi ajelee. Silloin tosiaan saa karjasta kovaakin, että ANTEEKSI PÄÄSTÄTKÖ POIS?!
Viime viikolla oli tilanne, kun bussista oli jäämässä yli kymmenen ihmistä. Painoin nappia ajoissa ja eräs toinenkin huomasin. Körötteli onnellisesti pysäkin ohi ja sitten me kaikki jo huudettiin ääneen. Bussi pysähtyi ja kuski vihasena karjas, että olishan teistä joku voinut nappiakin painaa! :D
Vierailija kirjoitti:
Oli vaihe kun en uskaltanut tilata roskaruokaa kotiin. Asuin siis yksin.
Lopulta rohkaistuin tilaamaan, mutta ahdisti mitä se pizzakuskikin ajattelee. "Taas läski vaan syö ja syö, pitääkö ruokaa mättää naamaan aina, laihduttaisit senkin suohirviö..." jne. Ajatus yksin tilaamisesta kauhistutti.
Joten!
Tilasin KAKSI pizzaa, jotta vaikuttaisi etten tilaisi pizzaa vain itselleni. Eikä siinä vielä kaikki, laitoin telkan päälle ja koneelta ihmisten puhetta taustalle sekä poppia jotta kuski voisi luulla että minulla on vieraita ja bileet.
:D
Olisit nyt edes tilannut toisen annoksen vaikkapa salaattia. sinulle se ja vieraalle pitsa. ;)
Vierailija kirjoitti:
Puhua englantia, tiedän osaavani kohtalaisesti ja voin puhua jos vastapuolikin puhuu. Mutta jos pitää esim. opiskellessa puhua englantia suomalaisten opiskelukaverien kuunnellessa menen lähes paniikkiin.
Sama täällä, mutta sillä erolla että minua kammoksuttaa puhua englantia syntyperäisen englanninkielisen kanssa. Britit ovat kauhistuttavimpia. Menen täysin lukkoon ja alan sönköttää ihmeellistä yksinkertaista kieltä, kuin joku vajaamielinen. Ei puhettakaan mistään nokkeluuksista. Muuten puhun melko hyvää englantia, olen mm. työskennellyt muutamaan otteeseen ulkomailla englannin varassa.
Yksi apukeino itselle kauhuskenaarioiden kanssa on ollut se, että tavallaan keskeyttää ne ajatukset ja mielesdään torjuu ne tavallaan puhumalla päälle. Saatan joskus ääneenkin sanoa "höpö höpö". Tietysti en julkisella paikalla mutta ajatuskin toimii, ja nykyään pelottavat ja vähättelevät ajatukset ovat alkaneet väistyä.