Onko muillekin unessa pakkaaminen ja matkalle/johonkin kotoa lähteminen äärettömän vaikeaa?
Minulla käy aina unessa niin, että pitäisi lähteä johonkin ja pakata. Laukkuja ei löydy, tai ne ovat rikki. Yritän pakata muovikasseihin, jotka hajoavat pohjasta. Kaikki teippi on tietty loppu. Jos onnistun pääsemään autoon, se ei käynnisty. Tai bussiin, niin se tärisee ja keikkuu niin että kaadun ja tavarat ovat hujan hajan.
Jos lentokentälle saakka pääsen, niin passia ei ole, tai se on väärennetty, tai se katoaa yhtäkkiä.
Onko muilla samaa ongelmaa unissa?
Kommentit (27)
Minä lähden unessa matkalle aina ilman matkatavaroita. Matka vaan tyssää joka kerta siihen, että lentokoneessa on jotain vikaa, eikä se pääse lähtemään. Sen ainoan kerran, kun lentokone pääsi ilmaan, tuli se alas jollekin niitylle.
Näen useammin unia, joissa koitan soittaa 112:een, eikä sekään toimi. En ikinä saa näppäiltyä oikeaa numeroa, puhelin ei toimi jne. Tosi rasittavaa.
Jep. Olen yleensä kyllä jo siellä lentokentällä ja tajuan, että passi on jäänyt kotiin tai lento lähtenyt jo tunteja sitten.
Sama täällä, matkalle, juhliin tai työhaastatteluun menossa ja tavarat hukassa, juna vie väärään paikkaan ym. ja mikään ei onnistu.
Näen myös noita, että on hätä ja 112:een soitto ei onnistu.
Mulla on juuri toisinpäin, eli olen jo jossain reissussa enkä saa pakattua kotimatkaa varten! :O On aivan kamalasti vaatteita, pehmoleluja sun muuta mitä pitäisi saada mahtumaan yhteen matkalaukkuun. Aina löytyy lisää tavaraa tai hetken päästä kaikki mitä olen saanut pakattua on taas levällään ja pitäisi jo lähteä kotia kohti. Mitenköhän nämä eroavat toisistaan, vrt. siis kotoa vaikea lähtö, kotiin paluu vaikeaa?
Onpa jännän ja mielenkiintoisen kuuloista, itse en ole ikinä nähnyt!
Vierailija kirjoitti:
Sama täällä, matkalle, juhliin tai työhaastatteluun menossa ja tavarat hukassa, juna vie väärään paikkaan ym. ja mikään ei onnistu.
Näen myös noita, että on hätä ja 112:een soitto ei onnistu.
Siis sehän ei ikinä onnistu! Kun painat ykköstä niin puhelimen ruutuun tulee 6677634535/666€€€ tai muuta yhtä loogista. En tajua.
Jännä juttu, minulla ei ole koskaan pakkasmisen kanssa mitään ongelmaa, mutta kaikkea muuta kyllä sattuu. Esim pukeminen on vaikeaa, on kiire töihin, mutta pitää ensin viedä lapsi kouluun tai sirkukseen tai mustikkametsään ja autokaan ei toimi ja pitää käydä korjaamolla, mutta pitääkim lähteä autokaupoille. Ja sitten huomaat että työaika on ohi, mutta moraali pakottaa kuitenkin töihin illalla. Ja sittenhän se uni loppuukin kun vihdoin pääsisi oikeasti sinne työmatkalle.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on juuri toisinpäin, eli olen jo jossain reissussa enkä saa pakattua kotimatkaa varten! :O On aivan kamalasti vaatteita, pehmoleluja sun muuta mitä pitäisi saada mahtumaan yhteen matkalaukkuun. Aina löytyy lisää tavaraa tai hetken päästä kaikki mitä olen saanut pakattua on taas levällään ja pitäisi jo lähteä kotia kohti. Mitenköhän nämä eroavat toisistaan, vrt. siis kotoa vaikea lähtö, kotiin paluu vaikeaa?
Melkein sama täällä. Mulla niitä matkalaukkuja ja ties mitä veskoja on puolen tusinaa. Niihin yritetään tunkea tavaraa, joka ei tunnu loppuvan. Ja sitten aletaan alusta. Kun pakkaaminen on saatu sellaiseen pisteeseen, että olkoot ja jääkööt loput, alkaa rahapussin etsiminen. Sitten pengotaan ne väskyt uudestaan. Kun kierroksia on käyty riittävästi, ollaan joko rautatie- tai linja-auto-asemalla tai lentokentällä. Mistään ei meinaa löytyä sitä oikeaa lähtöä ja kun löytyy, niin sitten ne pakaasit unohtuu jonnekin.
Tällaisia unia näen jatkuvasti. Eivät liity mihinkään tulevaan tai menneeseen reissuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama täällä, matkalle, juhliin tai työhaastatteluun menossa ja tavarat hukassa, juna vie väärään paikkaan ym. ja mikään ei onnistu.
Näen myös noita, että on hätä ja 112:een soitto ei onnistu.
Siis sehän ei ikinä onnistu! Kun painat ykköstä niin puhelimen ruutuun tulee 6677634535/666€€€ tai muuta yhtä loogista. En tajua.
Niinpä! Minun unissani puhelimessa on joku stalkkeri, joka spämmää minulle jotain pelejä tai viruksia, joita ei voi ohittaa että pääsisi soittamaan tai kirjoittamaan viestejä. Näpyttelen tuskassa jotain peliä siinä toivossa että puhelin antaisi minun soittaa.
Molemmin päin. Joko ei meinaa saada millään pakattua ja aika vaan kuluu, lentokenttä on jotain älytöntä sokkeloa, tai sitten hotellihuonetta ei meinaa saada tyhjäksi rojuista sitten millään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on juuri toisinpäin, eli olen jo jossain reissussa enkä saa pakattua kotimatkaa varten! :O On aivan kamalasti vaatteita, pehmoleluja sun muuta mitä pitäisi saada mahtumaan yhteen matkalaukkuun. Aina löytyy lisää tavaraa tai hetken päästä kaikki mitä olen saanut pakattua on taas levällään ja pitäisi jo lähteä kotia kohti. Mitenköhän nämä eroavat toisistaan, vrt. siis kotoa vaikea lähtö, kotiin paluu vaikeaa?
Melkein sama täällä. Mulla niitä matkalaukkuja ja ties mitä veskoja on puolen tusinaa. Niihin yritetään tunkea tavaraa, joka ei tunnu loppuvan. Ja sitten aletaan alusta. Kun pakkaaminen on saatu sellaiseen pisteeseen, että olkoot ja jääkööt loput, alkaa rahapussin etsiminen. Sitten pengotaan ne väskyt uudestaan. Kun kierroksia on käyty riittävästi, ollaan joko rautatie- tai linja-auto-asemalla tai lentokentällä. Mistään ei meinaa löytyä sitä oikeaa lähtöä ja kun löytyy, niin sitten ne pakaasit unohtuu jonnekin.
Tällaisia unia näen jatkuvasti. Eivät liity mihinkään tulevaan tai menneeseen reissuun.
Niin tutun kuuloista! Esimerkiksi bussi tai taksi on jo tulossa tai pihassa odottamassa, pitäisi lähteä lentokentälle (minulla se on aina lentokenttä ja ollaan siis jossain kaukomailla). Siihen saattaa tulla ihmisiä höpöttämään ties mitä ja joskus laukkujakin saadaan jo kannettua autoon/taksiin/whatever mutta sitten kaikki alkaa kuitenkin alusta. Joskus pääsen bussiin saakka tai joskus se uni alkaa jo siitä, mutta oikeaa terminaalia ei löydy millään. Lentokentällä kaikki vasta onkin sekavaa. Yritän etsiä näytöiltä omaa lentoani tai sitten on matkaseura hukkunut jne.. :) T: Tuo sama
Yksi vakiounista mullakin: lähdössä matkalle, mutta alan pakkaamaan paniikissa vasta suunnilleen kun pitäisi olla jo lähdössä ovesta ulos. Se on hirveä tunne - kaikki on niin hidasta, raskasta ja vaikeaa. Joissakin unissa pääsen lentokentällä asti ja jopa koneeseenkin, mutta jotain ongelmia on aina. Lentokone esim. ei vaan nouse kunnolla ylös vaan lentää matalalla ja on kauhea pelko, että koska se rysähtää. Huh, kärsin siis oikeasti lentopelosta, siksi tietty näenkin tuollaisia. Mutta enemmän näen kyllä tuollaisia pelkkiä pakkaamisunia.
Kun yritän juosta unessa, niin kompastelen kokoajan omiin jalkateriini.
Vierailija kirjoitti:
Kun yritän juosta unessa, niin kompastelen kokoajan omiin jalkateriini.
Tämä, ja sitten kaadun kyljelleni ja poljen sellaista ympyrää maassa enkä pääse pystyyn. Kukaan ei kiinnitä tähän mitään huomiota.
Minäkin näen välillä unia, joissa olen lähdössä kotoa jonnekin, mutta en pääse etemään ollenkaan. Tavaroita ei löydy tai joku laite toimii oudosti. Joskus yritän kävellä jonnekin, mutta se on tahmeaa. On kauhea kiire ja kello vaan käy, mutta en pääse eteenpäin. Nuo on aika ahdistavia unia.
Mulla tuo uni menee niin, että saan hyvin pakattua, mutta sitä tavaraa on ihan tolkuttomasti! Nolona katson, kun muilla on yksi pieni kätevä laukku ja mulla on toista tusinaa käpsäkkiä, joiden kuljettamisen kanssa olen ihan pulassa.
Loistava ketju! Itse näen usein unia, joissa yritän tavoittaa jonkun, mutta puhelin ei toimi. Autokaan ei käynnisty ikinä. En pääse eteenpäin.
Toisaalta näen myös unia, joissa olen jo auton ratissa ja ajan aina lujaa kohti ojaa tai sillan yli. En saa vauhtia pysähtymään.
En muista ikinä nähneeni tuollaista unta, sen sijaan olen unissani hyvin usein eksyksissä ulkomailla ja yritän päästä takaisin kotiin toinen toistaan kummallisimmilla keinoilla, esim. kävelemällä kilometrien mittaista siltaa pitkin tai kaivamalla tunnelia.
Minä näen taas sellaista, että laukussani on yhtäkkiä hirveä määrä jotain pillereitä ja panikoin mihin niitä saisi piilotettua. Tungen niitä maton, pöytäliinan ja penkin alle, lopulta suuhuni ettei tullivirkailija/poliisi/joku huomaisi. Herään omaan yskimiseeni.
Enkä ole koskaan mitään huumei ta käyttä nyt enkä edes kokeillut.
On, ihan vakiouni. Tai töihin lähdössä eikä löydä vaatteita, avaimia, ovea