Mitkä ovat kaikkein vaikeimmat aineet yliopistossa?
Kommentit (29)
Jos haasteita haet, niin eiköhän matemaattis-luonnontieteellisestä löydy.
Vierailija kirjoitti:
Fysiikka?
Arvaus.
Joskin vaikeushan on yksilöstä kiinni. Joku fysiikkanero ei välttämättä pärjäisi esim englannin yliopisto-opinnoissa.
Filosofia.
Ne, joita opiskelet siksi kun on pakko, vaikkei kiinnosta pätkääkään. Näet hirveästi vaivaa, vältelläksisi opiskelua, ja et sit vahingossakaan opi juuri mitään.
Mikään muu ei oikeasti ole kovin vaikeaa, koska tietoa tuotetaan entisen päälle ja sitä syvennetään niin, ettei ihminen välttämättä edes huomaa näkevänsä sitä vaivaa. Harmi puoli on siinä, ettei kaikki huomaa myöskään oppineensa - vaikka ovatkin oppineet, mutta sen verran vähitellen, että luulevat tienneensä sen ”aina”.
No mulle oli varmaan toi meta. Ei pystyny nukkumaan.
Taideaineet.
T fy/ke/bi-opinnot takana.
Olen opiskellutbuseita aineita niin humanistisessa kuin matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa. Ylivoimaisesti vaikeimmat ja työläimmät kurssit oli biokemian laitoksella.
Vierailija kirjoitti:
Olen opiskellutbuseita aineita niin humanistisessa kuin matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa. Ylivoimaisesti vaikeimmat ja työläimmät kurssit oli biokemian laitoksella.
Sinulle niin.
Joku toinen taas kärvistelisi taideaineissa. Vaikeus on kovin subjektiivista.
Vierailija kirjoitti:
No mikä kenellekin.
Niin. Jos laskeminen on vaikeaa niin kaikki matikka, fyssa, kemma, tietojenkäsittelytiede, tilastotiede on vaikeaa. Jos kielet on vaikeita niin sitten kieliaineet. Toki yliopistossa vaikeusaste on aina toisessa potenssissa. Toisaalta oma lukunsa on vaikeaselkoisuus, kaikki kirjat, luennot ja muut esitykset eivät ole aina esitetty sillä tavalla, että ne olisi helpompi omaksua. Ja motivaatiokin varmasti vaikuttaa. Jos ei kiinnosta niin varmasti on vaikeampaa ihan mikä tahansa, jos taas olet innoissasi, et huomaa, että joku on niin vaikeaa.
Toivon ettei AP ole ylisuorittajatyttö joka haluaa hakea opiskelemaan vaikeinta mahdollista ainetta. Sanon tämän siksi, että vaikka esim. kirjallisuustieteilijöitä otetaan sisään yliopistoihin vain kourallinen vuodessa, ja ovat todellakin älykästä sakkia, eivät he siltikään työllisty.
Sisäänpääsyn vaikeus ei korreloi työllistymisen kanssa juurikaan. Ainoat "suositut" ja työllistävät alat ovat ehkä lääkis ja oikis, mutta esim. monelle hyvin työllistävälle teknilliselle alalle (jossa palkat todella hyvät) pääsee lähes heittämällä.
Kaikki tekstiilikurssit ollu ihan älyttömiä työmäärältään. Akateemista askartelua paskartelua.
Kyllä saksan kieli oli vaikeaa. Lauseopit yms.
Se missä on alhaisin taso. Joudutaan sietämään pääosin sopimattoman heikkoa opiskelijaainesta, vain muutama hyvä kurssilla. Päästetään luokattoman huonoja graduja läpi. Sellaiset, jotka sisältävät vaativaa matematiikkaa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä saksan kieli oli vaikeaa. Lauseopit yms.
Niin siis keskikoulussa vai?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä saksan kieli oli vaikeaa. Lauseopit yms.
Niin siis keskikoulussa vai?
Eikun elikkä niiinku keksikoulussa. Otatko Muumin vai saako olla Carneval?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä saksan kieli oli vaikeaa. Lauseopit yms.
Niin siis keskikoulussa vai?
ihan siellä yliopistossa. Kirjoitin laudaturin kirjoituksissa mutta yliopiston kielten opiskelu oli mulle haastavaa silti.
Mä sanoisin, että missä tahansa pystyy ainakin vähän pitemmällä opinnoissa valitsemaan tosi vaikeita juttuja. Peruskurssiasiat ovat varmaan monilla matlu-aloilla jo aika vaikeita monien mielestä, mutta toisaalta niille aloille on useimmissa yliopistoissa helppo päästä verrattuna moniin muihin ja lukion kurssit antavat paljon pohjaa. Eli vaikeus voi olla suhteellista, kun kaikki opiskelijat eivät hallitse niitä esitietoja niin hyvin kuin voisi toivoa. Niillä aloilla, joita ei opiskella lukiossa suoraan, lähdetään peruskursseilla ihan perusasioista. Lääkis varmaan on sellainen, missä on sekä kovatasoiset opiskelijat että vaativat kurssit, jotka sisältävät paljon luonnontieteitä. Eräs kaveri totesi yleisen kielitieteen kurssin kohdalla, ettei kielten opiskelu sovi hänelle. Voin kuvitella, että kielten opiskelussa on paljon vaativia juttuja, joista en tiedä mitään.
En toki ole kovin montaa ainetta opiskellut, mutta itselle taidehistoria oli hankalinta. Kun piti kirjoittaa joku teksti esim. tietystä rakennuksesta tai taideteoksesta, niin oli vaikeaa löytää riittävästi tietoa. Vielä vaikeampaa oli keksiä jotain sanottavaa jostain teoksesta. Pelkkä teoksen kuvailu ei riittänyt, mutta jos yritin sanoa jotain enemmän, niin se oli kuulemma ylitulkintaa. Lisäksi opettajien antama palaute oli sellaista, että en oikeastaan oppinut siitä mitään eikä se ainakaan auttanut ymmärtämään, miten olisin voinut kirjoittaa jutun paremmin.
Fysiikka?
Arvaus.
Joskin vaikeushan on yksilöstä kiinni. Joku fysiikkanero ei välttämättä pärjäisi esim englannin yliopisto-opinnoissa.