Lue keskustelun säännöt.
Visualisointi/meditointi kun on aphantasia. Ketään aphantaasikkoa paikalla?
19.08.2019 |
Aphantasia ei varmaan ole kaikille tuttu asia mutta se on siis kyvyttömyys visualisoida, sisäisen ”silmän” puuttuminen, ja johtuu jonkun hermoyhteyden puutteesta kahden aivolohkon välillä (synnynnäinen rakenne). Aphantaasikkoja on joidenkin tutkijoiden mukaan jopa 15-20% vaikka virallisesti puhutaan pienemmistä määristä.
Oletko aphantaasikko tai oletko ollut? Miten viesualisoit tai meditoit? Käyn henkisen kasvun ”kerhossa” jossa aina tehdään visualisointeja. Muut näkevät hienoja maisemia, paikkoja, ihmisiä, minä vain mustaa. Aina.
En näe esim lasteni ”kuvia” tai mitään maisemia tai paikkoja, en saa edes visualisoitua mitään helppoa, vaikkapa nyt tuoli. Aina mustaa. Vaikka miten rentoudun ja yritän.
Kannattaako suosiolla heittää hanskat maahan ja lopettaa vai voikl tätä itse korjata tai kuntouttaa?
https://www.terve.fi/artikkelit/82550-eiko-sinulla-ole-mielikuvitusta-s…
Kommentit (119)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, ei tietenkään kannata lopettaa meditointia, et vielä ole ymmärtänyt mitä se on jos halaluat lopettaa pelkänmustan näkemisen takia.
Opiskele lisää ja elämäsi muuttuu kauniiksi jos se ei ole sitä jo nyt.
No, olen opiskellut jo 20 vuotta erilaisia esoteerisia tieteitä, joten nyt ei ole opinpuute kyseessä. Vaan ihan se että kokoontumisissa muut pystyvät tekemään matkoja kuvaillen hienoja paikkoja, maisemia, tapahtumia, ja saaden sitä kautta hienoja kokemuksia ja oppeja. Minä vaan näen MUSTAA.
Väkisinkin alkaa suututtaa! Siis TAVALLISEN meditaation osaan hyvin, sen ei ole ongelma, vaan tuo visualisointimeditaatio on.Mutta kiitokset alentuvasta näsäviisastelukommentista, kyllä auttoi taas!
Minä olen (siis afantisinen) kerran elämässäni nähnyt "valkoista" tai sellainen valojuttu tuli.
Mutta se tapahtui täysin spontaanisti, kun istahdin sohvalle ja hieman taivutin päätä taakse.
Minulle se oli yliluonnollinen kokemus ja tiedän etten pysty sitä enää koskaan saavuttamaan vaikka seisoisin aidanseiväs per s e e ssä.
Minusta on oikein riittävää, vaikka näen silmät kiinni mustaa tai tummaa, kunhan ajatuksia ei ole, ja olo on levollinen. Miksi niitä kuvia pitää visualisoidessa edes nähdä. Kehittää omat tavat korvata nuo "kuvittele kukkaniitty ja sössöönsöö" jutut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä oli mielenkiintoinen ketju, mutta tuo yksi tyyppi, joka ruikuttaa kokoajan, että häntä on täällä kommentoitu mielikuvituksettomaksi, aivokuolleeksi ja mitä kaikkea, pilaa hyvän ketjun. Olen myös samaa mieltä joidenkin muiden kommentoijien kanssa, että tuolla tyypillä ei edes ole aphantasiaa/afantasiaa, jos hän kerran pystyy kuvittelemaan sen puun. Ei me muutkaan oikeasti nähdä mitään hallusinaatiokuvia, vaan kuvitellaan mielessämme juuri noin vaikkapa se puu.
Olisi mielenkiintoista lukea sellaisten ihmisten kokemuksia, joita tämä asia oikeasti koskettaa.
Eri henkilöt kyseessä. Minä olen se joka ruikuttaa ja on inhottava ja ketä vihataan, mutta minä en ole se joka näki sen puun. On kauhean kiva kun oletetaan (itsekin sorrun tähän) kaikkien muidenkin kirjoitukset olevan yhden henkilön.
Sinä et tiedä mitä viestejä olen tähän kirjoittanut. Minulla on paljon yläpeukutettuja viestejä, ja sitten sellaisia joissa minulle ollaan alentuvia ja minut ymmärretään väärin.
Jos ketju on pilalla nyt minun takiani, niin mene lukemaan sellaista ketjua jossa on vain niitä viisaita ja hyviä kirjottajia.
Vierailija kirjoitti:
Tämä oli mielenkiintoinen ketju, mutta tuo yksi tyyppi, joka ruikuttaa kokoajan, että häntä on täällä kommentoitu mielikuvituksettomaksi, aivokuolleeksi ja mitä kaikkea, pilaa hyvän ketjun. Olen myös samaa mieltä joidenkin muiden kommentoijien kanssa, että tuolla tyypillä ei edes ole aphantasiaa/afantasiaa, jos hän kerran pystyy kuvittelemaan sen puun. Ei me muutkaan oikeasti nähdä mitään hallusinaatiokuvia, vaan kuvitellaan mielessämme juuri noin vaikkapa se puu.
Olisi mielenkiintoista lukea sellaisten ihmisten kokemuksia, joita tämä asia oikeasti koskettaa.
Minä loukkaantuja juuri laitoin sille puun näkijälle että hänellä ei ole afantasiaa. Minä olen kirjoittanut paljon asiaa tähän ketjuun, ja tuntuu pahalta kun minä olen nyt joku pilaaja johon kaikki inho kohdistetaan.
Minä vedin itse siitä herneet nokkaani kun minulle sanottiin, että jään musiikin ja tanssin ja taiteen ulkopuolelle ja olen yksioikoinen.
Minulla on tunteet. Ja sekin loukkasi kun syytettiin provoajaksi (ehkä siksi kun joku toinen näki puun).
Enkä kirjoita enää tähän ketjuun. Ja syy on tuon kuka sanoi minua pilaajaksi.
Minulla on tässä tarpeeksi paskaa (muista syistä) ilman tuollaista inhottavaa päähän potkimista.
Jatkakaa vaan te paremmat kirjoittajat.
SORI!
Miksi ihmeessä pitäisi yrittää juuri visualisointimeditaatiota, kun on afantastikko? Itsekin olen, ja kuulun siihen kolmannekseen pahimpia tapauksia jotka ei näe edes kuvallisia unia. Minun uneni ovat kuin äänikirjoja, selostuksia tapahtuneesta. Samoin muistini toimii tallentamalla asiat kertomuksena sanallisesti.
Meditoida voi erinomaisesti, vaikka ei voisi visualisoida. Itse asiassa meditaation monia muotoja ajatellen afantasia on erityislahja, sillä tutkitusti afantastikoilla on huomattavasti vähemmän ongelmia pysytellä nykyhetken tietoisuudessa kuin normaalin kuvallisen mielikuvituksen omaavilla. Me emme ehkä pysty visualisoimaan jotain rantaa tai vastaavaa, mutta me pystymme olemaan totaalisessa hiljaisuudessa ilman että vähän väliä päähän hyppää joku mielikuva tai muuhun liittyvä ajatus. Ja siihenhän monet meditaatiolla juuri pyrkii.
Visualisaation puute voi näyttää olevan ongelma jos haluaa harrastaa Vetovoiman lain tai erilaisten esoteeristen magiasuuntauksien kaltaisia asioita, koska näihin liittyvä kirjallisuus yleensä esittää asiaa lähestyttävän nimenomaan visualisaation kautta. Visualisoi elävästi asia mitä haluat, visualisoi energia rintakehäsi keskellä ja kuvitelle miten se kasvattaa juuret maahan ja imee maasta energiaa tms. Mutta tämä visualisointiin keskittyminen ei ole mitenkään pakollista edes näissä "harrastuksissa". Alitajuntaan pystyy vaikuttamaan muullakin kuin visualisoinnilla, uskomuksiaan voi muuttaa muutenkin.
Itse en luopuisi afantasiastani vaikka tarjottaisiin tarjottimella lahjaksi normaali mielikuvittelukyky, koska tosiaan, afantasiastani seuraa syvä rauha ja uskomaton keskittymiskyky.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meditointitapoja jotka ei vaadi visualisoimista lainkaan:
- Hengitykseen keskittyminen
- Mantrat
- Body scan jossa käydään yksi kerrallaan läpi tuntemuksia ruumiinosissa
- Mindfulness jossa aistimukset ja ajatukset saa virrata vapaasti ja niitä tarkkaillaan kiinnittymättä niihin
Minulla on APfantasia, mitä teen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla on APfantasia, mitä teen?
Jos on seksuaalinen fantasia ap:stä niin sen kun tumputat sille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on afantasköia mutta hyvä muisti. Kirjaan muistot SANOINA tai kertomuksena. Esim vaikka muistot lapsuudenkodista tallennan tähän tyyliin:
”Kaksikerros tiilitalo, punaruskea tiili ja ruskea aumakatto. Sisällä portaat, kellastunutta mäntyä, kaide vähän vino. Latiassa kalanruotoparketti, aurinko haalistanut paikoin. Ulko-oven kahva messinkiä, vähän löysä ja repsottaa. Olohuoneessa 80-lukuiset rudkeat nahkasohvat, seinällä ruma pyöreä matkamuisto lautanen, tuotu Kreetalta”En muista mitään kuvina vaan ”tarinana”. Koko ajan tallennan muistoja sanoina ja kertomuksina. En pysty visualisoimaan yhtään mitään, esim jos vaikka katson puuta, ja sen jölkeen muistelen, niin en vaan muista. En muista muotoa, väriä tms. ELLEN kirjoita sitä tarinaa, eli kyhmyinen runko, vino latva vasemmalle, kolme isoa haaraa oksissa, harvakseltaan tummanvihreitä lehtiä” jne jne.
Olen korkeasti koulutettu (akat.jatkotutk.) ja vaativissa töissä, joten en ole huomannut että visualisointikyvyn puute tekisi jotenkin ”tyhmemmäksi” (joskus olen lukenut tällaisia arvioita). Ehkä olen oppinut kompensoimaan sen omalla muistamistekniikallani.
Muistat todennäköisesti enemmän yksityiskohtia kuin "visuaalinen muistaja"! Kun joudut erikseen pänttäämään niitä. Minulle tulee vain haalistuneita mielikuvia. Muistan talon värin ja pihan ja huoneiden yleisilmeet, mutta en esimerkiksi sitä minkä väriset tapetit ja huonekalut missäkin oli.
Siis eihän kenenkään tarvitse erikseen päntätä ja selittää itselleen että tuossa ja tuossa on sitten sohva ja tossa on sitten pöytä.
Ei tietenkään niitä päntätä silloin, kun ne on oikeasti siinä. Itse ymmärrän, että tällä tarkoitettiin sitä, että pystyt kuvittelemaan jonkun tilan tai huoneen näkemättä sitä. Esim. kaupassa muistat, miten ne käytävät on siellä ja missä kohtaa on hedelmäosasto ja mistä saa maitoa jne. Itse ainakin voin kuvitella kaiken tämän mielessäni. Olen nyt makuuhuoneessani ja voin palauttaa mieleeni, miltä meidän olohuone näyttää. Muistan miten huonekalut on sijoiteltu, niiden värit ja materiaalit, mitä reittiä kuljen keittiöön jne. Ei niitä kenenkään (toivottavasti) tarvitse päntätä.
Joo ei se tietoista pänttäämistä ole vaan päätös että painan kaikki yksityiskohdat muistiini ja käännän ne sanalliselsi. Eli sils vaikka katson mökin oveaja tallennan sen nopeasti muistiin sanoina, ”hilseilevä punainen maali, kaksi saranaa, toisessa yksi ruuvi ruostunut, kyhmyröinen kelohongan olsasta tehty harmaa ovenkahva”. Ei tätä tarvi minuuttikaupalla tehdä vaan se kääntyy sanoiksi ihan sekunnin murto-osassa.
Tän tarkkaavaisuuden ja näkö-> sana -muistamistekniikan takia on tavallaan hyvä muisti. Muistan vaikka viime perjantain työpalaverin, mitä oli tarjolla, mitä vaatteita oli Ritulla ja Makella ja Peralla, mitä kaikkea fläppitauluun piirrettiin. Mutta en pysty silmiini saamaan mitn kuvaa tästä. Sanallisesti osaan kuvailla kyllä Ritun ”laskeutuvan kermankeltaisen silkkipuseron, jossa oli mustia pilkkuja ja kaularusetti”.
Mutta siis ehkäpä tämä visualisointikyvyn puute ei olekaan niin paha asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yks teinin kaveri kärsi tuosta oireyhtymästä ja paransi kuvittelutaitoaan kaikilla päihteillä mitä käsiinsä sai. Ei toiminut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on afantasköia mutta hyvä muisti. Kirjaan muistot SANOINA tai kertomuksena. Esim vaikka muistot lapsuudenkodista tallennan tähän tyyliin:
”Kaksikerros tiilitalo, punaruskea tiili ja ruskea aumakatto. Sisällä portaat, kellastunutta mäntyä, kaide vähän vino. Latiassa kalanruotoparketti, aurinko haalistanut paikoin. Ulko-oven kahva messinkiä, vähän löysä ja repsottaa. Olohuoneessa 80-lukuiset rudkeat nahkasohvat, seinällä ruma pyöreä matkamuisto lautanen, tuotu Kreetalta”En muista mitään kuvina vaan ”tarinana”. Koko ajan tallennan muistoja sanoina ja kertomuksina. En pysty visualisoimaan yhtään mitään, esim jos vaikka katson puuta, ja sen jölkeen muistelen, niin en vaan muista. En muista muotoa, väriä tms. ELLEN kirjoita sitä tarinaa, eli kyhmyinen runko, vino latva vasemmalle, kolme isoa haaraa oksissa, harvakseltaan tummanvihreitä lehtiä” jne jne.
Olen korkeasti koulutettu (akat.jatkotutk.) ja vaativissa töissä, joten en ole huomannut että visualisointikyvyn puute tekisi jotenkin ”tyhmemmäksi” (joskus olen lukenut tällaisia arvioita). Ehkä olen oppinut kompensoimaan sen omalla muistamistekniikallani.
Muistat todennäköisesti enemmän yksityiskohtia kuin "visuaalinen muistaja"! Kun joudut erikseen pänttäämään niitä. Minulle tulee vain haalistuneita mielikuvia. Muistan talon värin ja pihan ja huoneiden yleisilmeet, mutta en esimerkiksi sitä minkä väriset tapetit ja huonekalut missäkin oli.
Siis eihän kenenkään tarvitse erikseen päntätä ja selittää itselleen että tuossa ja tuossa on sitten sohva ja tossa on sitten pöytä.
Ei tietenkään niitä päntätä silloin, kun ne on oikeasti siinä. Itse ymmärrän, että tällä tarkoitettiin sitä, että pystyt kuvittelemaan jonkun tilan tai huoneen näkemättä sitä. Esim. kaupassa muistat, miten ne käytävät on siellä ja missä kohtaa on hedelmäosasto ja mistä saa maitoa jne. Itse ainakin voin kuvitella kaiken tämän mielessäni. Olen nyt makuuhuoneessani ja voin palauttaa mieleeni, miltä meidän olohuone näyttää. Muistan miten huonekalut on sijoiteltu, niiden värit ja materiaalit, mitä reittiä kuljen keittiöön jne. Ei niitä kenenkään (toivottavasti) tarvitse päntätä.
Joo ei se tietoista pänttäämistä ole vaan päätös että painan kaikki yksityiskohdat muistiini ja käännän ne sanalliselsi. Eli sils vaikka katson mökin oveaja tallennan sen nopeasti muistiin sanoina, ”hilseilevä punainen maali, kaksi saranaa, toisessa yksi ruuvi ruostunut, kyhmyröinen kelohongan olsasta tehty harmaa ovenkahva”. Ei tätä tarvi minuuttikaupalla tehdä vaan se kääntyy sanoiksi ihan sekunnin murto-osassa.
Tän tarkkaavaisuuden ja näkö-> sana -muistamistekniikan takia on tavallaan hyvä muisti. Muistan vaikka viime perjantain työpalaverin, mitä oli tarjolla, mitä vaatteita oli Ritulla ja Makella ja Peralla, mitä kaikkea fläppitauluun piirrettiin. Mutta en pysty silmiini saamaan mitn kuvaa tästä. Sanallisesti osaan kuvailla kyllä Ritun ”laskeutuvan kermankeltaisen silkkipuseron, jossa oli mustia pilkkuja ja kaularusetti”.Mutta siis ehkäpä tämä visualisointikyvyn puute ei olekaan niin paha asia.
Kiva lukea näistä eri ihmisten tavoista! Itselläni on sellainen afantasian muoto, että aivokuvantamisen mukaan muodostan kuvallisia mielikuvia, mutta niillä ei ole mitään yhteyttä tietoisiin mielen osiin eli en pysty tiedostamaan kuviani.
Se on joskus vähän pelottavaa, että jos minulta kysyttäisiin, että miten kulkee reittini töistä kotiin, niin en osaisi sanoa mitään. Siitä ei ole tietoisessa mielessäni minkäänlaista hajua. Ei sanallista eikä kuvallista. Sen sijaan kun lähden töistä, sieltä se hetki kerrallaan virtaa jostain alitajunnan syvyyksistä se tieto mihin nyt pitää mennä. Joka päivä ne maisemat näyttää minusta täysin vierailta, sellaisilta että en ole koskaan käynyt täällä, jos tietoiselta mieleltäni kysytään. Mutta silti joku "vaisto" syvältä sanoo mitä nyt pitää tehdä, hetki kerrallaan.
Tämä systeemi toimii muuten erittäin hyvin ja siihen luotankin, mutta stressiä ja unettomuutta pelkään, koska se aiheuttaa mulla sitä että välillä ei tulekaan niitä ohjeita alitajunnasta, ja olen silloin ihan avuton ja paniikissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yks teinin kaveri kärsi tuosta oireyhtymästä ja paransi kuvittelutaitoaan kaikilla päihteillä mitä käsiinsä sai. Ei toiminut.
Jos kuluuu niihin 1/3 afantastikoista, jotka ei näe kuvallisia uniakaan, tuskin tosiaan auttaa edes psykedeelit. Ne 2/3 jotka näkevät unia kyllä voivat nähdä visuaaleja esim. happo- tai sienitripillä useimmiten. Osa voi jopa oppia visualisoimaan kunhan aloittavat jokapäiväisen harjoittelun esim. illalla kun on jo unen rajamailla, ja aloittavat ihan yksinkertaisista harjoituksista kuten että yrittää pidentää aikaa jonka näkee kynttilän "jälkikuvan" suljettujen luomiensa takana.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä pitäisi yrittää juuri visualisointimeditaatiota, kun on afantastikko?
Tätä minäkin jäin pohtimaan. Ilmeisesti on kuitenkin ryhmämeditaatiotilanne kyseessä, jossa käytetään visuaalisia mielikuvia meditaation harjoittamiseksi? Ja ohjaajasta lähtien kaikki olettavat, että rannat ja hiekat ja maadoittumiset näkyvät kun vaan keskityt tarpeeksi... Onneksi havainnointia, hiljentymistä ja hyväksymistä voi tehdä afantasiasta huolimatta. Antaa muiden olla rannoillansa.
Omassa meditoinnissa käytän toisinaan jotain konkreettista, visuaalista elementtiä. Tyyliä zen-puutarhan hiekan haravointi (tosin sellaista en omista). Tai täyttää astian vedellä, upottaa sormet sinne, ja jonkin esineen ehkä, silloin kun tuntuu siltä. Joillakin riittää mieli saman tuloksen saavuttamiseen, eikä konkretiaa tarvita. Mutta vesi on elementtinäkin rauhoittava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä pitäisi yrittää juuri visualisointimeditaatiota, kun on afantastikko?
Tätä minäkin jäin pohtimaan. Ilmeisesti on kuitenkin ryhmämeditaatiotilanne kyseessä, jossa käytetään visuaalisia mielikuvia meditaation harjoittamiseksi? Ja ohjaajasta lähtien kaikki olettavat, että rannat ja hiekat ja maadoittumiset näkyvät kun vaan keskityt tarpeeksi... Onneksi havainnointia, hiljentymistä ja hyväksymistä voi tehdä afantasiasta huolimatta. Antaa muiden olla rannoillansa.
Omassa meditoinnissa käytän toisinaan jotain konkreettista, visuaalista elementtiä. Tyyliä zen-puutarhan hiekan haravointi (tosin sellaista en omista). Tai täyttää astian vedellä, upottaa sormet sinne, ja jonkin esineen ehkä, silloin kun tuntuu siltä. Joillakin riittää mieli saman tuloksen saavuttamiseen, eikä konkretiaa tarvita. Mutta vesi on elementtinäkin rauhoittava.
Joo ryhmätilanne kyseessä, osassa kerroista eräänlainen turvallinen shamaanimatka. Ryhmä ohjataan siten että osa jäsenistä oli jopa päässyt ”samaan paikkaan”. Sitten siinä tunsi olonsa kurjaksi kun ei pässyt mihinkään!
Mutta ehkäpä tästä ”kyvyttömyydestä” on hyötyäkin, kiitos valoisista näkökulmista! Ap
Kokeilisin Youtubessa meditaatioita joissa pyörii video taustalla. Monissa voi joko sulkea silmät ja visualisoida, tai seurata videota jos siltä tuntuu. Suosittelen The Honest Guys kanavaa, todella hyvin tehtyjä!
Vierailija kirjoitti:
Tämä oli mielenkiintoinen ketju, mutta tuo yksi tyyppi, joka ruikuttaa kokoajan, että häntä on täällä kommentoitu mielikuvituksettomaksi, aivokuolleeksi ja mitä kaikkea, pilaa hyvän ketjun. Olen myös samaa mieltä joidenkin muiden kommentoijien kanssa, että tuolla tyypillä ei edes ole aphantasiaa/afantasiaa, jos hän kerran pystyy kuvittelemaan sen puun. Ei me muutkaan oikeasti nähdä mitään hallusinaatiokuvia, vaan kuvitellaan mielessämme juuri noin vaikkapa se puu.
Olisi mielenkiintoista lukea sellaisten ihmisten kokemuksia, joita tämä asia oikeasti koskettaa.
Sori, palasin tähän ketjuun. Minua vaan ärsyttää niin paljon kun minut sotkettiin siihen tyyppiin joka näki puun. Ottaa oikeasti aivoon!
Se ärsyttää ja vituttaa, koska minäkin olisin halunnut keskustella tästä asiasta, mutta koen tulleeni kaltoinkohdelluksi.
Voisit pyytä anteeksi, niin se helpottaisi vähän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä oli mielenkiintoinen ketju, mutta tuo yksi tyyppi, joka ruikuttaa kokoajan, että häntä on täällä kommentoitu mielikuvituksettomaksi, aivokuolleeksi ja mitä kaikkea, pilaa hyvän ketjun. Olen myös samaa mieltä joidenkin muiden kommentoijien kanssa, että tuolla tyypillä ei edes ole aphantasiaa/afantasiaa, jos hän kerran pystyy kuvittelemaan sen puun. Ei me muutkaan oikeasti nähdä mitään hallusinaatiokuvia, vaan kuvitellaan mielessämme juuri noin vaikkapa se puu.
Olisi mielenkiintoista lukea sellaisten ihmisten kokemuksia, joita tämä asia oikeasti koskettaa.
Sori, palasin tähän ketjuun. Minua vaan ärsyttää niin paljon kun minut sotkettiin siihen tyyppiin joka näki puun. Ottaa oikeasti aivoon!
Se ärsyttää ja vituttaa, koska minäkin olisin halunnut keskustella tästä asiasta, mutta koen tulleeni kaltoinkohdelluksi.
Voisit pyytä anteeksi, niin se helpottaisi vähän.
Onko se nykyaikana niin mahdotonta ihmisille sanoa että anteeksi sotkin sinut toiseen ihmiseen ja olen pahoillani kun loukkasin ja käyttäydyin epäreilusti sinua kohtaan?
Pidättekö itseänne hyvinä ja sosiaalisesti lahjakkaina pidettyinä ihmisinä siitä huolimatta?
Tuollasille ihmisille on nimikin!
Tämä oli mielenkiintoinen ketju, mutta tuo yksi tyyppi, joka ruikuttaa kokoajan, että häntä on täällä kommentoitu mielikuvituksettomaksi, aivokuolleeksi ja mitä kaikkea, pilaa hyvän ketjun. Olen myös samaa mieltä joidenkin muiden kommentoijien kanssa, että tuolla tyypillä ei edes ole aphantasiaa/afantasiaa, jos hän kerran pystyy kuvittelemaan sen puun. Ei me muutkaan oikeasti nähdä mitään hallusinaatiokuvia, vaan kuvitellaan mielessämme juuri noin vaikkapa se puu.
Olisi mielenkiintoista lukea sellaisten ihmisten kokemuksia, joita tämä asia oikeasti koskettaa.