Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Neuvolan "herännyt huoli"
18.08.2019 |
Mikä on absurdein tilanne jolloin neuvolassa on herännyt perheestänne huoli ja se on kirjoitettu kantaan? Tai tehty peräti lasu?
Itse järkytyin, kun luin kantaa: meillä mies sairastui äkillisesti pari vuotta sitten ja kuoleman uhka leijui yllä useamman kuukauden. Siihen aikaan nuorin lapsemme oli vauva ja kävin hänen kanssaan neuvolassa pian miehen sairaalaan joutumisen jälkeen. Tietenkin th:n kyseisessä kuulumisia kerroin asiasta kyyneleet valuen. Th oli niin myötämielistä, maireaa ja ehdotti, että hänpä varaa lääkärille jutteluajan, kun on niin kiva ihminen. Tyhmä ja sinisilmäinen kun olin, niin menin. Kävin siellä pari kertaa ja kyseli kuulumisia. Tilanne tasaantui eikä enää tavattu.
Jälkikäteen luin kannasta: "Keskivartalo-obeesi 30-vuotias kolmen lapsen äiti tulee vastaanotolle.." jne. Kuvaili vuorovaikutusta vauvaan jne. Tajusin, että arvioivat lasun tarvetta! Herranjumala jos olisin sen vielä joutunut kestämään, voimat meni täysin siihen muutenkin, että lapsilla jatkui mahdollisimman kiva arki ja jaksoin tukea miestäni. Mitään muuta apua, esim. kodinhoitajaa emme saaneet. Ja joo, kyllä vatsa roikkui kolmannen lapsen syntymän jälkeen.
Vahingosta viisastuneena suosittelen AINA menemään hymyssä suin neuvolaan, terveydenhoitajalle jne. Vaarallinen systeemi.
Kommentit (788)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sitten kun perhetyöntekijä roikkuu puhelimessa meillä käydessään? Hänen lapsensa soittelee lähes joka kerta ja aihe on tyyliin, ota jääkaapista välipalaa, tee läksyt ja sitten voit mennä kavereille. Tuntuu usein, että sen olisi parempi olla siellä kotona, kun lapsikin on vielä noin avuton.
Eli lapsi tietää, että vanhempi on saatavilla ja häntä kiinnostaa työpäivänsäkin aikana lapsensa menemiset ja asiat.
En näe asiassa mitään huonoa.Sen kakaran pitäisi tietää, että töihin ei soiteta turhia puheluita. Ne asiat sovitaan kotona, mitä tehdään koulun jälkeen jne.
Sehän on taas näkökulma-asia, mikä on turha puhelu. Jos lapsi soittaa ilmoittaakseen menevänsä kaverilleen, niin en pidä turhana. Tietty ikä otettava huomioon, reippaasti teini-iän puolella olevalta riittänee viestikin.
Samoin jos alakouluikäisen pitää vanhempien työajan takia olla muutaman tunnin yksin kotona, niin tuo turvaa tietää, että vanhempi on koko ajan puhelimen päässä saatavissa.
Alle 13-vuotias ei osaa olla yksin. HUOLI!!!
Ja p s se viesti jota se äiti siellä junassa kelaa saattaa juurikin olla pieneltä koululaiselta. Kaikki kun ei voi istua vain jossain kahvilla koko päivää sitä koululaistaan päivystämässä.
Totta kai saat tehdä lasun, se on jokaisen oikeus jos kokee sen tarpeelliseksi.
Ja edelleen, jos sinusta ok minkä tahansa syyn varjolla jättää pieni lapsi junassa valvomatta niin, että tämä voi loukkaantua tai poistua yksinään junasta, niin huoli on jo todella aiheellinen. Kun kyse ei ole siitä, mikä sinusta on kivointa, vaan kyse on lapsen turvallisuudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sitten kun perhetyöntekijä roikkuu puhelimessa meillä käydessään? Hänen lapsensa soittelee lähes joka kerta ja aihe on tyyliin, ota jääkaapista välipalaa, tee läksyt ja sitten voit mennä kavereille. Tuntuu usein, että sen olisi parempi olla siellä kotona, kun lapsikin on vielä noin avuton.
Eli lapsi tietää, että vanhempi on saatavilla ja häntä kiinnostaa työpäivänsäkin aikana lapsensa menemiset ja asiat.
En näe asiassa mitään huonoa.Kertoo vain löysästä työmoraalista, hälläväliä-asenteesta ja ylihuolehtimisesta. Ei mene työ eikä kasvatus putkeen. Ja missä lapsen isän panos? Huolestuttavaa. Ja ei kai lapsi yksin ole? MLL suosittaa että vasta 13-vuotias saa olla yksin. Lasun paikka selkeästi.
Silti monen työaika vaatii, että kouluikäinen joutuu olemaan muutaman tunnin yksin kotona koulun jälkeen muutaman tunnin.
Itsekin tekisin juuri noin, että olen puhelimella jatkuvasti tavoitettavissa.Ja sinä haluat tehdä lasun kiusallasi, vaikka ketjussa itketään turhia lasuja, ok. Ei kerrassaan mitään ristiriitaa asiassa.
Eihän tuo ole turha lasu.
Vanhemmat voivat molemmat lyhentää työaikaansa ja lapselle voi palkata hoitajan. Huonoa vanhemmuutta jossa (huonosti hoidettu) työ ajaa lapsen edelle. Hyh. Kyllä nyt pitää keskustella vakavasti ja tarkkailla perhedynamiikkaa. Ja kirjahyllykin varmaan hunningolla. Huoli!!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toistan aiemman teesini. Sossu takertuu tällaisiin mukaviin pieniin lasu-ilmoituksiin ja työllistää itsensä ”kalenterit täyteen” tällaisilla, jotta niihin oikeasti pahoihin ja vaarallisiin juttuihin ei tarvitse tarttua.
Niissä kun saa osakseen huutoa ja raivoa, uhkailua ja käsiksikäymisen uhkaa ja joutuu todistelemaan oikeudessa ja olemaan muutenkin epämukavassa , ehkä jopa pelottavassa tilanteessa.Erittäin yleinen ja inhimillinen toimintatapa monissa töissä.
Juuri näin. Voi vähän kuumottaa mennä hakemaan lapsia huostaan vanhemmilta, jotka ovat jonkun rikollisliigan jäseniä, aineissa tmv. Helpompi mennä russuttamaan huolestansa jonkun äidin sanavalinnoista, uupumuksesta tai yleisestä olemuksesta, sotkuisesta kodista tai epäsopivasta aamupalasta.
jep. Sinänsä hyvin inhimillinen tapa toimia, mutta ei siinä systeemin idea toteudu. Niistä oikeasti karseista lasu-keisseistä ei kukaan oikein haluaisi ottaa vastuuta, pallotellaan ympäriinsä vuosikaudet. Niissä kun voi oikeasti saada uhkauksia, joutua pyytämään poliisilta virka-apua, joutua hakemaan lapsia huumekämpistä, joutua oikeuteen todistajaksi jne ikävää.
Menee kyllä defenssien puolelle ajattelu, että aidoissa lasutapauksissa vanhemmat olisivat "jonkun rikollisliigan jäseniä, aineissa tmv".
Silloin puhutaan jo äärimmäisistä tapauksista, mutta lapsen kaltoinkohtelua on kyllä moni muukin asia.Monikos on nähnyt päiväkodin portissa/etuovella puhelimen kieltokuvan, jossa lukee "Valmistaudu päiväsi tärkeimpään tapaamiseen"?
Kun joillekin tosiaan se puhelin ja some menee aina lapsen edelle. Pahimmillaan olen nähnyt kuinka pieni lapsi juoksee paikallisjunassa ympäriinsä, liikkuvassa junassa roikkuu vauvanvaunupaikan tangoissa jne. Ja äitinsä on syventynyt puhelimeensa, eikä tunnu näkevän tai kuulevan yhtään mitään.
Eli käytännössä lapsi on jätetty yksin.Samoin tilastojen mukaan edelleen osa ihmisistä näkee hyvänä kasvatuskeinona luunapit, tukistukset jne, vaikka lapsen fyysinen kurittaminen on ollut lailla kiellettyä jo vuodesta 1984 ja Internet pullollaan tietoa siitä, miten vahingollisesti fyysinen kuritus lapsen kehitykseen vaikuttaa.
Ja ennenhän äidit oli lapsilleen läsnä 24/7? Not.
Sinne päiväkotiin saatetaan ryysiä mahdollisimman nopeasti ja se puhelu/viesti on työasia.
Ja siellä paikallisjunassa se äiti saattaa varata lääkäriaikaa tai viestitellä isomman lapsen, esim ekaluokkalaisen kanssa.
Sinusta lääkäriajan varailu on fine syy jättää lapsi valvomatta niin, että lapsi olisi periaatteessa voinut kirmata asemalle pysähtyneestä junasta asemalle, eikä äiti olisi huomannut?
Samoin se työasia voinee kenellä tahansa odottaa sen pari minuuttia, että kuuntelet miten lapsellasi on päivä mennyt. Jos edes se ei onnistu, niin mahdetaanko lapseen kiinnittää juuri mitään muutakaan huomiota.
Ennen vanhaan se lapsi matkusti siellä yksin. Ja kyllä, lääkäriaika on tärkeä.
Ja työasioiden tärkeys on työnantajan määrättävissä, ei sinun. Eikä se lapsi siellä pöiväkodin portilla ole, missä sinä näemmä kyyläät.
Ja tutkimusten mukaan nykyvanhemmat on lastensa kanssa enemmän kuin yksikään vanhempisukupolvi ennen heitä.
Moni asia, joka oli ennen vanhaan ok, ei enää nykyään ole. Lapsien tapaturmakuolemat ovat vähentyneet juurikin siksi, että heitä valvotaan.
Ja ei, en usko että kenenkään työpaikka on siitä kiinni, että sen pari minuuttia kuuntelet kun päiväkodin työntekijä kertoo lapsesi päivästä + moikkaan lastasi. Olen itsekin tehnyt vaativaa työtä, vaan työluuri pysyi pois kun hain lapsen päiväkodista.
Itse jopa maallikkona huolestuisin noista sinun vastauksista.
Jos hoitajan asia kestää pari minuuttia ja sisältää tiedon siitä miten lapsen päivä on mennyt (vakavista asioistahan olisi pitänyt jo ilmoittaa niiden sattuessa), se voi kyllä odottaa pari minuuttia, jos käy niin huono tuuri, että joudun neuvomaan projektia lakiasiassa, minkä arvo on kymmeniä miljoonia euroja. Toki yritän hoitaa työajat työaikana, mutta aikaeroille ei mahda mitään, ja joku voi joskus soittaa kun olen matkalla päiväkotiin. Toki yleensä jään sitten parkikselle autoon hoitamaan puhelun loppuun tms. Tästäkin tulee varmaan paha mieli, kun lapsesta ei päässytkään heti eroon.
Siis hetkinen. Kysehän ei ole siitä, että hoitajalle tulisi paha mieli.
Vaan siitä, että kiinnostaako sinua oman lapsesi asian sen verran, että hoidosta hakiessa maltat sen parin minuutin ajaksi jättää puhelimen pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sitten kun perhetyöntekijä roikkuu puhelimessa meillä käydessään? Hänen lapsensa soittelee lähes joka kerta ja aihe on tyyliin, ota jääkaapista välipalaa, tee läksyt ja sitten voit mennä kavereille. Tuntuu usein, että sen olisi parempi olla siellä kotona, kun lapsikin on vielä noin avuton.
Eli lapsi tietää, että vanhempi on saatavilla ja häntä kiinnostaa työpäivänsäkin aikana lapsensa menemiset ja asiat.
En näe asiassa mitään huonoa.Kertoo vain löysästä työmoraalista, hälläväliä-asenteesta ja ylihuolehtimisesta. Ei mene työ eikä kasvatus putkeen. Ja missä lapsen isän panos? Huolestuttavaa. Ja ei kai lapsi yksin ole? MLL suosittaa että vasta 13-vuotias saa olla yksin. Lasun paikka selkeästi.
Silti monen työaika vaatii, että kouluikäinen joutuu olemaan muutaman tunnin yksin kotona koulun jälkeen muutaman tunnin.
Itsekin tekisin juuri noin, että olen puhelimella jatkuvasti tavoitettavissa.Ja sinä haluat tehdä lasun kiusallasi, vaikka ketjussa itketään turhia lasuja, ok. Ei kerrassaan mitään ristiriitaa asiassa.
Eihän tuo ole turha lasu.
Vanhemmat voivat molemmat lyhentää työaikaansa ja lapselle voi palkata hoitajan. Huonoa vanhemmuutta jossa (huonosti hoidettu) työ ajaa lapsen edelle. Hyh. Kyllä nyt pitää keskustella vakavasti ja tarkkailla perhedynamiikkaa. Ja kirjahyllykin varmaan hunningolla. Huoli!!!
Totta kai saat tehdä, jos näet tarpeelliseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toistan aiemman teesini. Sossu takertuu tällaisiin mukaviin pieniin lasu-ilmoituksiin ja työllistää itsensä ”kalenterit täyteen” tällaisilla, jotta niihin oikeasti pahoihin ja vaarallisiin juttuihin ei tarvitse tarttua.
Niissä kun saa osakseen huutoa ja raivoa, uhkailua ja käsiksikäymisen uhkaa ja joutuu todistelemaan oikeudessa ja olemaan muutenkin epämukavassa , ehkä jopa pelottavassa tilanteessa.Erittäin yleinen ja inhimillinen toimintatapa monissa töissä.
Juuri näin. Voi vähän kuumottaa mennä hakemaan lapsia huostaan vanhemmilta, jotka ovat jonkun rikollisliigan jäseniä, aineissa tmv. Helpompi mennä russuttamaan huolestansa jonkun äidin sanavalinnoista, uupumuksesta tai yleisestä olemuksesta, sotkuisesta kodista tai epäsopivasta aamupalasta.
jep. Sinänsä hyvin inhimillinen tapa toimia, mutta ei siinä systeemin idea toteudu. Niistä oikeasti karseista lasu-keisseistä ei kukaan oikein haluaisi ottaa vastuuta, pallotellaan ympäriinsä vuosikaudet. Niissä kun voi oikeasti saada uhkauksia, joutua pyytämään poliisilta virka-apua, joutua hakemaan lapsia huumekämpistä, joutua oikeuteen todistajaksi jne ikävää.
Menee kyllä defenssien puolelle ajattelu, että aidoissa lasutapauksissa vanhemmat olisivat "jonkun rikollisliigan jäseniä, aineissa tmv".
Silloin puhutaan jo äärimmäisistä tapauksista, mutta lapsen kaltoinkohtelua on kyllä moni muukin asia.Monikos on nähnyt päiväkodin portissa/etuovella puhelimen kieltokuvan, jossa lukee "Valmistaudu päiväsi tärkeimpään tapaamiseen"?
Kun joillekin tosiaan se puhelin ja some menee aina lapsen edelle. Pahimmillaan olen nähnyt kuinka pieni lapsi juoksee paikallisjunassa ympäriinsä, liikkuvassa junassa roikkuu vauvanvaunupaikan tangoissa jne. Ja äitinsä on syventynyt puhelimeensa, eikä tunnu näkevän tai kuulevan yhtään mitään.
Eli käytännössä lapsi on jätetty yksin.Samoin tilastojen mukaan edelleen osa ihmisistä näkee hyvänä kasvatuskeinona luunapit, tukistukset jne, vaikka lapsen fyysinen kurittaminen on ollut lailla kiellettyä jo vuodesta 1984 ja Internet pullollaan tietoa siitä, miten vahingollisesti fyysinen kuritus lapsen kehitykseen vaikuttaa.
Ja ennenhän äidit oli lapsilleen läsnä 24/7? Not.
Sinne päiväkotiin saatetaan ryysiä mahdollisimman nopeasti ja se puhelu/viesti on työasia.
Ja siellä paikallisjunassa se äiti saattaa varata lääkäriaikaa tai viestitellä isomman lapsen, esim ekaluokkalaisen kanssa.
Sinusta lääkäriajan varailu on fine syy jättää lapsi valvomatta niin, että lapsi olisi periaatteessa voinut kirmata asemalle pysähtyneestä junasta asemalle, eikä äiti olisi huomannut?
Samoin se työasia voinee kenellä tahansa odottaa sen pari minuuttia, että kuuntelet miten lapsellasi on päivä mennyt. Jos edes se ei onnistu, niin mahdetaanko lapseen kiinnittää juuri mitään muutakaan huomiota.
Ennen vanhaan se lapsi matkusti siellä yksin. Ja kyllä, lääkäriaika on tärkeä.
Ja työasioiden tärkeys on työnantajan määrättävissä, ei sinun. Eikä se lapsi siellä pöiväkodin portilla ole, missä sinä näemmä kyyläät.
Ja tutkimusten mukaan nykyvanhemmat on lastensa kanssa enemmän kuin yksikään vanhempisukupolvi ennen heitä.
Moni asia, joka oli ennen vanhaan ok, ei enää nykyään ole. Lapsien tapaturmakuolemat ovat vähentyneet juurikin siksi, että heitä valvotaan.
Ja ei, en usko että kenenkään työpaikka on siitä kiinni, että sen pari minuuttia kuuntelet kun päiväkodin työntekijä kertoo lapsesi päivästä + moikkaan lastasi. Olen itsekin tehnyt vaativaa työtä, vaan työluuri pysyi pois kun hain lapsen päiväkodista.
Itse jopa maallikkona huolestuisin noista sinun vastauksista.
Jos hoitajan asia kestää pari minuuttia ja sisältää tiedon siitä miten lapsen päivä on mennyt (vakavista asioistahan olisi pitänyt jo ilmoittaa niiden sattuessa), se voi kyllä odottaa pari minuuttia, jos käy niin huono tuuri, että joudun neuvomaan projektia lakiasiassa, minkä arvo on kymmeniä miljoonia euroja. Toki yritän hoitaa työajat työaikana, mutta aikaeroille ei mahda mitään, ja joku voi joskus soittaa kun olen matkalla päiväkotiin. Toki yleensä jään sitten parkikselle autoon hoitamaan puhelun loppuun tms. Tästäkin tulee varmaan paha mieli, kun lapsesta ei päässytkään heti eroon.
Siis hetkinen. Kysehän ei ole siitä, että hoitajalle tulisi paha mieli.
Vaan siitä, että kiinnostaako sinua oman lapsesi asian sen verran, että hoidosta hakiessa maltat sen parin minuutin ajaksi jättää puhelimen pois.
Minkä ihmeen parin minuutin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sitten kun perhetyöntekijä roikkuu puhelimessa meillä käydessään? Hänen lapsensa soittelee lähes joka kerta ja aihe on tyyliin, ota jääkaapista välipalaa, tee läksyt ja sitten voit mennä kavereille. Tuntuu usein, että sen olisi parempi olla siellä kotona, kun lapsikin on vielä noin avuton.
Eli lapsi tietää, että vanhempi on saatavilla ja häntä kiinnostaa työpäivänsäkin aikana lapsensa menemiset ja asiat.
En näe asiassa mitään huonoa.Kertoo vain löysästä työmoraalista, hälläväliä-asenteesta ja ylihuolehtimisesta. Ei mene työ eikä kasvatus putkeen. Ja missä lapsen isän panos? Huolestuttavaa. Ja ei kai lapsi yksin ole? MLL suosittaa että vasta 13-vuotias saa olla yksin. Lasun paikka selkeästi.
Silti monen työaika vaatii, että kouluikäinen joutuu olemaan muutaman tunnin yksin kotona koulun jälkeen muutaman tunnin.
Itsekin tekisin juuri noin, että olen puhelimella jatkuvasti tavoitettavissa.Ja sinä haluat tehdä lasun kiusallasi, vaikka ketjussa itketään turhia lasuja, ok. Ei kerrassaan mitään ristiriitaa asiassa.
Eihän tuo ole turha lasu.
Vanhemmat voivat molemmat lyhentää työaikaansa ja lapselle voi palkata hoitajan. Huonoa vanhemmuutta jossa (huonosti hoidettu) työ ajaa lapsen edelle. Hyh. Kyllä nyt pitää keskustella vakavasti ja tarkkailla perhedynamiikkaa. Ja kirjahyllykin varmaan hunningolla. Huoli!!!
Totta kai saat tehdä, jos näet tarpeelliseksi.
Niin. Tuossa vanhempi rikkoo suosituksia vastaan. Aiheellinen lasu. Sellainen pitää tehdä. Kova huoli.
Lisäksi pitää tehdä kantelu, koska ei keskity työhönsä asianmukaisesti ja vaarantaa sen asiakkaansa perheen hyvinvoinnin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toistan aiemman teesini. Sossu takertuu tällaisiin mukaviin pieniin lasu-ilmoituksiin ja työllistää itsensä ”kalenterit täyteen” tällaisilla, jotta niihin oikeasti pahoihin ja vaarallisiin juttuihin ei tarvitse tarttua.
Niissä kun saa osakseen huutoa ja raivoa, uhkailua ja käsiksikäymisen uhkaa ja joutuu todistelemaan oikeudessa ja olemaan muutenkin epämukavassa , ehkä jopa pelottavassa tilanteessa.Erittäin yleinen ja inhimillinen toimintatapa monissa töissä.
Juuri näin. Voi vähän kuumottaa mennä hakemaan lapsia huostaan vanhemmilta, jotka ovat jonkun rikollisliigan jäseniä, aineissa tmv. Helpompi mennä russuttamaan huolestansa jonkun äidin sanavalinnoista, uupumuksesta tai yleisestä olemuksesta, sotkuisesta kodista tai epäsopivasta aamupalasta.
jep. Sinänsä hyvin inhimillinen tapa toimia, mutta ei siinä systeemin idea toteudu. Niistä oikeasti karseista lasu-keisseistä ei kukaan oikein haluaisi ottaa vastuuta, pallotellaan ympäriinsä vuosikaudet. Niissä kun voi oikeasti saada uhkauksia, joutua pyytämään poliisilta virka-apua, joutua hakemaan lapsia huumekämpistä, joutua oikeuteen todistajaksi jne ikävää.
Menee kyllä defenssien puolelle ajattelu, että aidoissa lasutapauksissa vanhemmat olisivat "jonkun rikollisliigan jäseniä, aineissa tmv".
Silloin puhutaan jo äärimmäisistä tapauksista, mutta lapsen kaltoinkohtelua on kyllä moni muukin asia.Monikos on nähnyt päiväkodin portissa/etuovella puhelimen kieltokuvan, jossa lukee "Valmistaudu päiväsi tärkeimpään tapaamiseen"?
Kun joillekin tosiaan se puhelin ja some menee aina lapsen edelle. Pahimmillaan olen nähnyt kuinka pieni lapsi juoksee paikallisjunassa ympäriinsä, liikkuvassa junassa roikkuu vauvanvaunupaikan tangoissa jne. Ja äitinsä on syventynyt puhelimeensa, eikä tunnu näkevän tai kuulevan yhtään mitään.
Eli käytännössä lapsi on jätetty yksin.Samoin tilastojen mukaan edelleen osa ihmisistä näkee hyvänä kasvatuskeinona luunapit, tukistukset jne, vaikka lapsen fyysinen kurittaminen on ollut lailla kiellettyä jo vuodesta 1984 ja Internet pullollaan tietoa siitä, miten vahingollisesti fyysinen kuritus lapsen kehitykseen vaikuttaa.
Ja ennenhän äidit oli lapsilleen läsnä 24/7? Not.
Sinne päiväkotiin saatetaan ryysiä mahdollisimman nopeasti ja se puhelu/viesti on työasia.
Ja siellä paikallisjunassa se äiti saattaa varata lääkäriaikaa tai viestitellä isomman lapsen, esim ekaluokkalaisen kanssa.
Sinusta lääkäriajan varailu on fine syy jättää lapsi valvomatta niin, että lapsi olisi periaatteessa voinut kirmata asemalle pysähtyneestä junasta asemalle, eikä äiti olisi huomannut?
Samoin se työasia voinee kenellä tahansa odottaa sen pari minuuttia, että kuuntelet miten lapsellasi on päivä mennyt. Jos edes se ei onnistu, niin mahdetaanko lapseen kiinnittää juuri mitään muutakaan huomiota.
Ennen vanhaan se lapsi matkusti siellä yksin. Ja kyllä, lääkäriaika on tärkeä.
Ja työasioiden tärkeys on työnantajan määrättävissä, ei sinun. Eikä se lapsi siellä pöiväkodin portilla ole, missä sinä näemmä kyyläät.
Ja tutkimusten mukaan nykyvanhemmat on lastensa kanssa enemmän kuin yksikään vanhempisukupolvi ennen heitä.
Moni asia, joka oli ennen vanhaan ok, ei enää nykyään ole. Lapsien tapaturmakuolemat ovat vähentyneet juurikin siksi, että heitä valvotaan.
Ja ei, en usko että kenenkään työpaikka on siitä kiinni, että sen pari minuuttia kuuntelet kun päiväkodin työntekijä kertoo lapsesi päivästä + moikkaan lastasi. Olen itsekin tehnyt vaativaa työtä, vaan työluuri pysyi pois kun hain lapsen päiväkodista.
Itse jopa maallikkona huolestuisin noista sinun vastauksista.
Jos hoitajan asia kestää pari minuuttia ja sisältää tiedon siitä miten lapsen päivä on mennyt (vakavista asioistahan olisi pitänyt jo ilmoittaa niiden sattuessa), se voi kyllä odottaa pari minuuttia, jos käy niin huono tuuri, että joudun neuvomaan projektia lakiasiassa, minkä arvo on kymmeniä miljoonia euroja. Toki yritän hoitaa työajat työaikana, mutta aikaeroille ei mahda mitään, ja joku voi joskus soittaa kun olen matkalla päiväkotiin. Toki yleensä jään sitten parkikselle autoon hoitamaan puhelun loppuun tms. Tästäkin tulee varmaan paha mieli, kun lapsesta ei päässytkään heti eroon.
Siis hetkinen. Kysehän ei ole siitä, että hoitajalle tulisi paha mieli.
Vaan siitä, että kiinnostaako sinua oman lapsesi asian sen verran, että hoidosta hakiessa maltat sen parin minuutin ajaksi jättää puhelimen pois.
Minkä ihmeen parin minuutin?
Eipä se lapsen hakeminen mitään puolta tuntiakaan kestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sitten kun perhetyöntekijä roikkuu puhelimessa meillä käydessään? Hänen lapsensa soittelee lähes joka kerta ja aihe on tyyliin, ota jääkaapista välipalaa, tee läksyt ja sitten voit mennä kavereille. Tuntuu usein, että sen olisi parempi olla siellä kotona, kun lapsikin on vielä noin avuton.
Eli lapsi tietää, että vanhempi on saatavilla ja häntä kiinnostaa työpäivänsäkin aikana lapsensa menemiset ja asiat.
En näe asiassa mitään huonoa.Kertoo vain löysästä työmoraalista, hälläväliä-asenteesta ja ylihuolehtimisesta. Ei mene työ eikä kasvatus putkeen. Ja missä lapsen isän panos? Huolestuttavaa. Ja ei kai lapsi yksin ole? MLL suosittaa että vasta 13-vuotias saa olla yksin. Lasun paikka selkeästi.
Silti monen työaika vaatii, että kouluikäinen joutuu olemaan muutaman tunnin yksin kotona koulun jälkeen muutaman tunnin.
Itsekin tekisin juuri noin, että olen puhelimella jatkuvasti tavoitettavissa.Ja sinä haluat tehdä lasun kiusallasi, vaikka ketjussa itketään turhia lasuja, ok. Ei kerrassaan mitään ristiriitaa asiassa.
Eihän tuo ole turha lasu.
Vanhemmat voivat molemmat lyhentää työaikaansa ja lapselle voi palkata hoitajan. Huonoa vanhemmuutta jossa (huonosti hoidettu) työ ajaa lapsen edelle. Hyh. Kyllä nyt pitää keskustella vakavasti ja tarkkailla perhedynamiikkaa. Ja kirjahyllykin varmaan hunningolla. Huoli!!!
Totta kai saat tehdä, jos näet tarpeelliseksi.
Niin. Tuossa vanhempi rikkoo suosituksia vastaan. Aiheellinen lasu. Sellainen pitää tehdä. Kova huoli.
Lisäksi pitää tehdä kantelu, koska ei keskity työhönsä asianmukaisesti ja vaarantaa sen asiakkaansa perheen hyvinvoinnin.
Jos näin koet, niin mikset ole jo tehnyt?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sitten kun perhetyöntekijä roikkuu puhelimessa meillä käydessään? Hänen lapsensa soittelee lähes joka kerta ja aihe on tyyliin, ota jääkaapista välipalaa, tee läksyt ja sitten voit mennä kavereille. Tuntuu usein, että sen olisi parempi olla siellä kotona, kun lapsikin on vielä noin avuton.
Eli lapsi tietää, että vanhempi on saatavilla ja häntä kiinnostaa työpäivänsäkin aikana lapsensa menemiset ja asiat.
En näe asiassa mitään huonoa.Kertoo vain löysästä työmoraalista, hälläväliä-asenteesta ja ylihuolehtimisesta. Ei mene työ eikä kasvatus putkeen. Ja missä lapsen isän panos? Huolestuttavaa. Ja ei kai lapsi yksin ole? MLL suosittaa että vasta 13-vuotias saa olla yksin. Lasun paikka selkeästi.
Silti monen työaika vaatii, että kouluikäinen joutuu olemaan muutaman tunnin yksin kotona koulun jälkeen muutaman tunnin.
Itsekin tekisin juuri noin, että olen puhelimella jatkuvasti tavoitettavissa.Ja sinä haluat tehdä lasun kiusallasi, vaikka ketjussa itketään turhia lasuja, ok. Ei kerrassaan mitään ristiriitaa asiassa.
Eihän tuo ole turha lasu.
Vanhemmat voivat molemmat lyhentää työaikaansa ja lapselle voi palkata hoitajan. Huonoa vanhemmuutta jossa (huonosti hoidettu) työ ajaa lapsen edelle. Hyh. Kyllä nyt pitää keskustella vakavasti ja tarkkailla perhedynamiikkaa. Ja kirjahyllykin varmaan hunningolla. Huoli!!!
Totta kai saat tehdä, jos näet tarpeelliseksi.
Niin. Tuossa vanhempi rikkoo suosituksia vastaan. Aiheellinen lasu. Sellainen pitää tehdä. Kova huoli.
Lisäksi pitää tehdä kantelu, koska ei keskity työhönsä asianmukaisesti ja vaarantaa sen asiakkaansa perheen hyvinvoinnin.
Jos näin koet, niin mikset ole jo tehnyt?
Tässä ei ole kyse subjektiivisesta kokemisesta, vaan objektiivisesta tosiasiasta.
Mistä tiedät etten ole tehnyt?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toistan aiemman teesini. Sossu takertuu tällaisiin mukaviin pieniin lasu-ilmoituksiin ja työllistää itsensä ”kalenterit täyteen” tällaisilla, jotta niihin oikeasti pahoihin ja vaarallisiin juttuihin ei tarvitse tarttua.
Niissä kun saa osakseen huutoa ja raivoa, uhkailua ja käsiksikäymisen uhkaa ja joutuu todistelemaan oikeudessa ja olemaan muutenkin epämukavassa , ehkä jopa pelottavassa tilanteessa.Erittäin yleinen ja inhimillinen toimintatapa monissa töissä.
Juuri näin. Voi vähän kuumottaa mennä hakemaan lapsia huostaan vanhemmilta, jotka ovat jonkun rikollisliigan jäseniä, aineissa tmv. Helpompi mennä russuttamaan huolestansa jonkun äidin sanavalinnoista, uupumuksesta tai yleisestä olemuksesta, sotkuisesta kodista tai epäsopivasta aamupalasta.
jep. Sinänsä hyvin inhimillinen tapa toimia, mutta ei siinä systeemin idea toteudu. Niistä oikeasti karseista lasu-keisseistä ei kukaan oikein haluaisi ottaa vastuuta, pallotellaan ympäriinsä vuosikaudet. Niissä kun voi oikeasti saada uhkauksia, joutua pyytämään poliisilta virka-apua, joutua hakemaan lapsia huumekämpistä, joutua oikeuteen todistajaksi jne ikävää.
Menee kyllä defenssien puolelle ajattelu, että aidoissa lasutapauksissa vanhemmat olisivat "jonkun rikollisliigan jäseniä, aineissa tmv".
Silloin puhutaan jo äärimmäisistä tapauksista, mutta lapsen kaltoinkohtelua on kyllä moni muukin asia.Monikos on nähnyt päiväkodin portissa/etuovella puhelimen kieltokuvan, jossa lukee "Valmistaudu päiväsi tärkeimpään tapaamiseen"?
Kun joillekin tosiaan se puhelin ja some menee aina lapsen edelle. Pahimmillaan olen nähnyt kuinka pieni lapsi juoksee paikallisjunassa ympäriinsä, liikkuvassa junassa roikkuu vauvanvaunupaikan tangoissa jne. Ja äitinsä on syventynyt puhelimeensa, eikä tunnu näkevän tai kuulevan yhtään mitään.
Eli käytännössä lapsi on jätetty yksin.Samoin tilastojen mukaan edelleen osa ihmisistä näkee hyvänä kasvatuskeinona luunapit, tukistukset jne, vaikka lapsen fyysinen kurittaminen on ollut lailla kiellettyä jo vuodesta 1984 ja Internet pullollaan tietoa siitä, miten vahingollisesti fyysinen kuritus lapsen kehitykseen vaikuttaa.
Ja ennenhän äidit oli lapsilleen läsnä 24/7? Not.
Sinne päiväkotiin saatetaan ryysiä mahdollisimman nopeasti ja se puhelu/viesti on työasia.
Ja siellä paikallisjunassa se äiti saattaa varata lääkäriaikaa tai viestitellä isomman lapsen, esim ekaluokkalaisen kanssa.
Sinusta lääkäriajan varailu on fine syy jättää lapsi valvomatta niin, että lapsi olisi periaatteessa voinut kirmata asemalle pysähtyneestä junasta asemalle, eikä äiti olisi huomannut?
Samoin se työasia voinee kenellä tahansa odottaa sen pari minuuttia, että kuuntelet miten lapsellasi on päivä mennyt. Jos edes se ei onnistu, niin mahdetaanko lapseen kiinnittää juuri mitään muutakaan huomiota.
Ennen vanhaan se lapsi matkusti siellä yksin. Ja kyllä, lääkäriaika on tärkeä.
Ja työasioiden tärkeys on työnantajan määrättävissä, ei sinun. Eikä se lapsi siellä pöiväkodin portilla ole, missä sinä näemmä kyyläät.
Ja tutkimusten mukaan nykyvanhemmat on lastensa kanssa enemmän kuin yksikään vanhempisukupolvi ennen heitä.
Moni asia, joka oli ennen vanhaan ok, ei enää nykyään ole. Lapsien tapaturmakuolemat ovat vähentyneet juurikin siksi, että heitä valvotaan.
Ja ei, en usko että kenenkään työpaikka on siitä kiinni, että sen pari minuuttia kuuntelet kun päiväkodin työntekijä kertoo lapsesi päivästä + moikkaan lastasi. Olen itsekin tehnyt vaativaa työtä, vaan työluuri pysyi pois kun hain lapsen päiväkodista.
Itse jopa maallikkona huolestuisin noista sinun vastauksista.
Jos hoitajan asia kestää pari minuuttia ja sisältää tiedon siitä miten lapsen päivä on mennyt (vakavista asioistahan olisi pitänyt jo ilmoittaa niiden sattuessa), se voi kyllä odottaa pari minuuttia, jos käy niin huono tuuri, että joudun neuvomaan projektia lakiasiassa, minkä arvo on kymmeniä miljoonia euroja. Toki yritän hoitaa työajat työaikana, mutta aikaeroille ei mahda mitään, ja joku voi joskus soittaa kun olen matkalla päiväkotiin. Toki yleensä jään sitten parkikselle autoon hoitamaan puhelun loppuun tms. Tästäkin tulee varmaan paha mieli, kun lapsesta ei päässytkään heti eroon.
Siis hetkinen. Kysehän ei ole siitä, että hoitajalle tulisi paha mieli.
Vaan siitä, että kiinnostaako sinua oman lapsesi asian sen verran, että hoidosta hakiessa maltat sen parin minuutin ajaksi jättää puhelimen pois.
Minkä ihmeen parin minuutin?
Eipä se lapsen hakeminen mitään puolta tuntiakaan kestä.
Eikä paria minuuttia. Itselläni ei ole päiväkoti-ikäisiä lapsia, mutta kun oli, hain aina ulkoilusta. Lapsi yleensä näki minut, lopetteli leikkinsä kaverin kanssa ja tuli sitten omaan tahtiinsa luokseni. Ei siinä hosuttu. Eikä hoitaja ikinä sännännyt parissa minuutissa papattamaan vaan kaikki tapahtui rauhassa.
Minkä jälkeen ajelimme kotiin 45 minsaa ja lapset sai rauhassa kertoilla kuulumisiaan eväiden ääressä.
Ikävää että sulla ei lapsillesi ole kuin kaksi minsaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sitten kun perhetyöntekijä roikkuu puhelimessa meillä käydessään? Hänen lapsensa soittelee lähes joka kerta ja aihe on tyyliin, ota jääkaapista välipalaa, tee läksyt ja sitten voit mennä kavereille. Tuntuu usein, että sen olisi parempi olla siellä kotona, kun lapsikin on vielä noin avuton.
Eli lapsi tietää, että vanhempi on saatavilla ja häntä kiinnostaa työpäivänsäkin aikana lapsensa menemiset ja asiat.
En näe asiassa mitään huonoa.Kertoo vain löysästä työmoraalista, hälläväliä-asenteesta ja ylihuolehtimisesta. Ei mene työ eikä kasvatus putkeen. Ja missä lapsen isän panos? Huolestuttavaa. Ja ei kai lapsi yksin ole? MLL suosittaa että vasta 13-vuotias saa olla yksin. Lasun paikka selkeästi.
Silti monen työaika vaatii, että kouluikäinen joutuu olemaan muutaman tunnin yksin kotona koulun jälkeen muutaman tunnin.
Itsekin tekisin juuri noin, että olen puhelimella jatkuvasti tavoitettavissa.Ja sinä haluat tehdä lasun kiusallasi, vaikka ketjussa itketään turhia lasuja, ok. Ei kerrassaan mitään ristiriitaa asiassa.
Eihän tuo ole turha lasu.
Vanhemmat voivat molemmat lyhentää työaikaansa ja lapselle voi palkata hoitajan. Huonoa vanhemmuutta jossa (huonosti hoidettu) työ ajaa lapsen edelle. Hyh. Kyllä nyt pitää keskustella vakavasti ja tarkkailla perhedynamiikkaa. Ja kirjahyllykin varmaan hunningolla. Huoli!!!
Totta kai saat tehdä, jos näet tarpeelliseksi.
Niin. Tuossa vanhempi rikkoo suosituksia vastaan. Aiheellinen lasu. Sellainen pitää tehdä. Kova huoli.
Lisäksi pitää tehdä kantelu, koska ei keskity työhönsä asianmukaisesti ja vaarantaa sen asiakkaansa perheen hyvinvoinnin.
Jos näin koet, niin mikset ole jo tehnyt?
Tässä ei ole kyse subjektiivisesta kokemisesta, vaan objektiivisesta tosiasiasta.
Mistä tiedät etten ole tehnyt?
Jos olet, niin sitten olet. Eipä siinä sen ihmeempää ole. Lasun tekeminen on jokaisen oikeus ja joidenkin ammattien puolesta jopa velvollisuus, jos kokee näin tarpeelliseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sitten kun perhetyöntekijä roikkuu puhelimessa meillä käydessään? Hänen lapsensa soittelee lähes joka kerta ja aihe on tyyliin, ota jääkaapista välipalaa, tee läksyt ja sitten voit mennä kavereille. Tuntuu usein, että sen olisi parempi olla siellä kotona, kun lapsikin on vielä noin avuton.
Eli lapsi tietää, että vanhempi on saatavilla ja häntä kiinnostaa työpäivänsäkin aikana lapsensa menemiset ja asiat.
En näe asiassa mitään huonoa.Kertoo vain löysästä työmoraalista, hälläväliä-asenteesta ja ylihuolehtimisesta. Ei mene työ eikä kasvatus putkeen. Ja missä lapsen isän panos? Huolestuttavaa. Ja ei kai lapsi yksin ole? MLL suosittaa että vasta 13-vuotias saa olla yksin. Lasun paikka selkeästi.
Silti monen työaika vaatii, että kouluikäinen joutuu olemaan muutaman tunnin yksin kotona koulun jälkeen muutaman tunnin.
Itsekin tekisin juuri noin, että olen puhelimella jatkuvasti tavoitettavissa.Ja sinä haluat tehdä lasun kiusallasi, vaikka ketjussa itketään turhia lasuja, ok. Ei kerrassaan mitään ristiriitaa asiassa.
Eihän tuo ole turha lasu.
Vanhemmat voivat molemmat lyhentää työaikaansa ja lapselle voi palkata hoitajan. Huonoa vanhemmuutta jossa (huonosti hoidettu) työ ajaa lapsen edelle. Hyh. Kyllä nyt pitää keskustella vakavasti ja tarkkailla perhedynamiikkaa. Ja kirjahyllykin varmaan hunningolla. Huoli!!!
Totta kai saat tehdä, jos näet tarpeelliseksi.
Niin. Tuossa vanhempi rikkoo suosituksia vastaan. Aiheellinen lasu. Sellainen pitää tehdä. Kova huoli.
Lisäksi pitää tehdä kantelu, koska ei keskity työhönsä asianmukaisesti ja vaarantaa sen asiakkaansa perheen hyvinvoinnin.
Jos näin koet, niin mikset ole jo tehnyt?
Tässä ei ole kyse subjektiivisesta kokemisesta, vaan objektiivisesta tosiasiasta.
Mistä tiedät etten ole tehnyt?
Jos olet, niin sitten olet. Eipä siinä sen ihmeempää ole. Lasun tekeminen on jokaisen oikeus ja joidenkin ammattien puolesta jopa velvollisuus, jos kokee näin tarpeelliseksi.
Tässä ei kyse ole kokemisesta, vaan tosiasiasta.
Te siellä lasuinenne. Tuollaiseen Suomeen ei kohta kukaan halua jäädä asumaan tai jos, ei ainakaan tehdä lapsia. Lasuja siellä, lasuja täällä. Ihan järkkyä. Ei ihme, ettei oikeasti apua tarvitsevat sitä saa.
T. ulkosuomalainen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toistan aiemman teesini. Sossu takertuu tällaisiin mukaviin pieniin lasu-ilmoituksiin ja työllistää itsensä ”kalenterit täyteen” tällaisilla, jotta niihin oikeasti pahoihin ja vaarallisiin juttuihin ei tarvitse tarttua.
Niissä kun saa osakseen huutoa ja raivoa, uhkailua ja käsiksikäymisen uhkaa ja joutuu todistelemaan oikeudessa ja olemaan muutenkin epämukavassa , ehkä jopa pelottavassa tilanteessa.Erittäin yleinen ja inhimillinen toimintatapa monissa töissä.
Juuri näin. Voi vähän kuumottaa mennä hakemaan lapsia huostaan vanhemmilta, jotka ovat jonkun rikollisliigan jäseniä, aineissa tmv. Helpompi mennä russuttamaan huolestansa jonkun äidin sanavalinnoista, uupumuksesta tai yleisestä olemuksesta, sotkuisesta kodista tai epäsopivasta aamupalasta.
jep. Sinänsä hyvin inhimillinen tapa toimia, mutta ei siinä systeemin idea toteudu. Niistä oikeasti karseista lasu-keisseistä ei kukaan oikein haluaisi ottaa vastuuta, pallotellaan ympäriinsä vuosikaudet. Niissä kun voi oikeasti saada uhkauksia, joutua pyytämään poliisilta virka-apua, joutua hakemaan lapsia huumekämpistä, joutua oikeuteen todistajaksi jne ikävää.
Menee kyllä defenssien puolelle ajattelu, että aidoissa lasutapauksissa vanhemmat olisivat "jonkun rikollisliigan jäseniä, aineissa tmv".
Silloin puhutaan jo äärimmäisistä tapauksista, mutta lapsen kaltoinkohtelua on kyllä moni muukin asia.Monikos on nähnyt päiväkodin portissa/etuovella puhelimen kieltokuvan, jossa lukee "Valmistaudu päiväsi tärkeimpään tapaamiseen"?
Kun joillekin tosiaan se puhelin ja some menee aina lapsen edelle. Pahimmillaan olen nähnyt kuinka pieni lapsi juoksee paikallisjunassa ympäriinsä, liikkuvassa junassa roikkuu vauvanvaunupaikan tangoissa jne. Ja äitinsä on syventynyt puhelimeensa, eikä tunnu näkevän tai kuulevan yhtään mitään.
Eli käytännössä lapsi on jätetty yksin.Samoin tilastojen mukaan edelleen osa ihmisistä näkee hyvänä kasvatuskeinona luunapit, tukistukset jne, vaikka lapsen fyysinen kurittaminen on ollut lailla kiellettyä jo vuodesta 1984 ja Internet pullollaan tietoa siitä, miten vahingollisesti fyysinen kuritus lapsen kehitykseen vaikuttaa.
Ja ennenhän äidit oli lapsilleen läsnä 24/7? Not.
Sinne päiväkotiin saatetaan ryysiä mahdollisimman nopeasti ja se puhelu/viesti on työasia.
Ja siellä paikallisjunassa se äiti saattaa varata lääkäriaikaa tai viestitellä isomman lapsen, esim ekaluokkalaisen kanssa.
Sinusta lääkäriajan varailu on fine syy jättää lapsi valvomatta niin, että lapsi olisi periaatteessa voinut kirmata asemalle pysähtyneestä junasta asemalle, eikä äiti olisi huomannut?
Samoin se työasia voinee kenellä tahansa odottaa sen pari minuuttia, että kuuntelet miten lapsellasi on päivä mennyt. Jos edes se ei onnistu, niin mahdetaanko lapseen kiinnittää juuri mitään muutakaan huomiota.
Ennen vanhaan se lapsi matkusti siellä yksin. Ja kyllä, lääkäriaika on tärkeä.
Ja työasioiden tärkeys on työnantajan määrättävissä, ei sinun. Eikä se lapsi siellä pöiväkodin portilla ole, missä sinä näemmä kyyläät.
Ja tutkimusten mukaan nykyvanhemmat on lastensa kanssa enemmän kuin yksikään vanhempisukupolvi ennen heitä.
Moni asia, joka oli ennen vanhaan ok, ei enää nykyään ole. Lapsien tapaturmakuolemat ovat vähentyneet juurikin siksi, että heitä valvotaan.
Ja ei, en usko että kenenkään työpaikka on siitä kiinni, että sen pari minuuttia kuuntelet kun päiväkodin työntekijä kertoo lapsesi päivästä + moikkaan lastasi. Olen itsekin tehnyt vaativaa työtä, vaan työluuri pysyi pois kun hain lapsen päiväkodista.
Itse jopa maallikkona huolestuisin noista sinun vastauksista.
Jos hoitajan asia kestää pari minuuttia ja sisältää tiedon siitä miten lapsen päivä on mennyt (vakavista asioistahan olisi pitänyt jo ilmoittaa niiden sattuessa), se voi kyllä odottaa pari minuuttia, jos käy niin huono tuuri, että joudun neuvomaan projektia lakiasiassa, minkä arvo on kymmeniä miljoonia euroja. Toki yritän hoitaa työajat työaikana, mutta aikaeroille ei mahda mitään, ja joku voi joskus soittaa kun olen matkalla päiväkotiin. Toki yleensä jään sitten parkikselle autoon hoitamaan puhelun loppuun tms. Tästäkin tulee varmaan paha mieli, kun lapsesta ei päässytkään heti eroon.
Siis hetkinen. Kysehän ei ole siitä, että hoitajalle tulisi paha mieli.
Vaan siitä, että kiinnostaako sinua oman lapsesi asian sen verran, että hoidosta hakiessa maltat sen parin minuutin ajaksi jättää puhelimen pois.
Minkä ihmeen parin minuutin?
Eipä se lapsen hakeminen mitään puolta tuntiakaan kestä.
Eikä paria minuuttia. Itselläni ei ole päiväkoti-ikäisiä lapsia, mutta kun oli, hain aina ulkoilusta. Lapsi yleensä näki minut, lopetteli leikkinsä kaverin kanssa ja tuli sitten omaan tahtiinsa luokseni. Ei siinä hosuttu. Eikä hoitaja ikinä sännännyt parissa minuutissa papattamaan vaan kaikki tapahtui rauhassa.
Minkä jälkeen ajelimme kotiin 45 minsaa ja lapset sai rauhassa kertoilla kuulumisiaan eväiden ääressä.
Ikävää että sulla ei lapsillesi ole kuin kaksi minsaa.
Nice try yrittää kääntää asia. Kukaan ei puhunut, että minulla lapselleni aikaa pari minuuttia, vaan että pahimmillaan siitä luurista ei voida irtaantua edes pariksi minuutiksi, jotta malttaa kuunnella miten lapsellaan on päivä mennyt. Ja senpä takia päiväkotien porteilla on näitä ilmoituksia, et puhelin olisi syytä jättää taskuun siksi aikaa kun hakee lastaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toistan aiemman teesini. Sossu takertuu tällaisiin mukaviin pieniin lasu-ilmoituksiin ja työllistää itsensä ”kalenterit täyteen” tällaisilla, jotta niihin oikeasti pahoihin ja vaarallisiin juttuihin ei tarvitse tarttua.
Niissä kun saa osakseen huutoa ja raivoa, uhkailua ja käsiksikäymisen uhkaa ja joutuu todistelemaan oikeudessa ja olemaan muutenkin epämukavassa , ehkä jopa pelottavassa tilanteessa.Erittäin yleinen ja inhimillinen toimintatapa monissa töissä.
Juuri näin. Voi vähän kuumottaa mennä hakemaan lapsia huostaan vanhemmilta, jotka ovat jonkun rikollisliigan jäseniä, aineissa tmv. Helpompi mennä russuttamaan huolestansa jonkun äidin sanavalinnoista, uupumuksesta tai yleisestä olemuksesta, sotkuisesta kodista tai epäsopivasta aamupalasta.
jep. Sinänsä hyvin inhimillinen tapa toimia, mutta ei siinä systeemin idea toteudu. Niistä oikeasti karseista lasu-keisseistä ei kukaan oikein haluaisi ottaa vastuuta, pallotellaan ympäriinsä vuosikaudet. Niissä kun voi oikeasti saada uhkauksia, joutua pyytämään poliisilta virka-apua, joutua hakemaan lapsia huumekämpistä, joutua oikeuteen todistajaksi jne ikävää.
Menee kyllä defenssien puolelle ajattelu, että aidoissa lasutapauksissa vanhemmat olisivat "jonkun rikollisliigan jäseniä, aineissa tmv".
Silloin puhutaan jo äärimmäisistä tapauksista, mutta lapsen kaltoinkohtelua on kyllä moni muukin asia.Monikos on nähnyt päiväkodin portissa/etuovella puhelimen kieltokuvan, jossa lukee "Valmistaudu päiväsi tärkeimpään tapaamiseen"?
Kun joillekin tosiaan se puhelin ja some menee aina lapsen edelle. Pahimmillaan olen nähnyt kuinka pieni lapsi juoksee paikallisjunassa ympäriinsä, liikkuvassa junassa roikkuu vauvanvaunupaikan tangoissa jne. Ja äitinsä on syventynyt puhelimeensa, eikä tunnu näkevän tai kuulevan yhtään mitään.
Eli käytännössä lapsi on jätetty yksin.Samoin tilastojen mukaan edelleen osa ihmisistä näkee hyvänä kasvatuskeinona luunapit, tukistukset jne, vaikka lapsen fyysinen kurittaminen on ollut lailla kiellettyä jo vuodesta 1984 ja Internet pullollaan tietoa siitä, miten vahingollisesti fyysinen kuritus lapsen kehitykseen vaikuttaa.
Ja ennenhän äidit oli lapsilleen läsnä 24/7? Not.
Sinne päiväkotiin saatetaan ryysiä mahdollisimman nopeasti ja se puhelu/viesti on työasia.
Ja siellä paikallisjunassa se äiti saattaa varata lääkäriaikaa tai viestitellä isomman lapsen, esim ekaluokkalaisen kanssa.
Sinusta lääkäriajan varailu on fine syy jättää lapsi valvomatta niin, että lapsi olisi periaatteessa voinut kirmata asemalle pysähtyneestä junasta asemalle, eikä äiti olisi huomannut?
Samoin se työasia voinee kenellä tahansa odottaa sen pari minuuttia, että kuuntelet miten lapsellasi on päivä mennyt. Jos edes se ei onnistu, niin mahdetaanko lapseen kiinnittää juuri mitään muutakaan huomiota.
Ennen vanhaan se lapsi matkusti siellä yksin. Ja kyllä, lääkäriaika on tärkeä.
Ja työasioiden tärkeys on työnantajan määrättävissä, ei sinun. Eikä se lapsi siellä pöiväkodin portilla ole, missä sinä näemmä kyyläät.
Ja tutkimusten mukaan nykyvanhemmat on lastensa kanssa enemmän kuin yksikään vanhempisukupolvi ennen heitä.
Moni asia, joka oli ennen vanhaan ok, ei enää nykyään ole. Lapsien tapaturmakuolemat ovat vähentyneet juurikin siksi, että heitä valvotaan.
Ja ei, en usko että kenenkään työpaikka on siitä kiinni, että sen pari minuuttia kuuntelet kun päiväkodin työntekijä kertoo lapsesi päivästä + moikkaan lastasi. Olen itsekin tehnyt vaativaa työtä, vaan työluuri pysyi pois kun hain lapsen päiväkodista.
Itse jopa maallikkona huolestuisin noista sinun vastauksista.
Jos hoitajan asia kestää pari minuuttia ja sisältää tiedon siitä miten lapsen päivä on mennyt (vakavista asioistahan olisi pitänyt jo ilmoittaa niiden sattuessa), se voi kyllä odottaa pari minuuttia, jos käy niin huono tuuri, että joudun neuvomaan projektia lakiasiassa, minkä arvo on kymmeniä miljoonia euroja. Toki yritän hoitaa työajat työaikana, mutta aikaeroille ei mahda mitään, ja joku voi joskus soittaa kun olen matkalla päiväkotiin. Toki yleensä jään sitten parkikselle autoon hoitamaan puhelun loppuun tms. Tästäkin tulee varmaan paha mieli, kun lapsesta ei päässytkään heti eroon.
Siis hetkinen. Kysehän ei ole siitä, että hoitajalle tulisi paha mieli.
Vaan siitä, että kiinnostaako sinua oman lapsesi asian sen verran, että hoidosta hakiessa maltat sen parin minuutin ajaksi jättää puhelimen pois.
Minkä ihmeen parin minuutin?
Eipä se lapsen hakeminen mitään puolta tuntiakaan kestä.
Eikä paria minuuttia. Itselläni ei ole päiväkoti-ikäisiä lapsia, mutta kun oli, hain aina ulkoilusta. Lapsi yleensä näki minut, lopetteli leikkinsä kaverin kanssa ja tuli sitten omaan tahtiinsa luokseni. Ei siinä hosuttu. Eikä hoitaja ikinä sännännyt parissa minuutissa papattamaan vaan kaikki tapahtui rauhassa.
Minkä jälkeen ajelimme kotiin 45 minsaa ja lapset sai rauhassa kertoilla kuulumisiaan eväiden ääressä.
Ikävää että sulla ei lapsillesi ole kuin kaksi minsaa.
Nice try yrittää kääntää asia. Kukaan ei puhunut, että minulla lapselleni aikaa pari minuuttia, vaan että pahimmillaan siitä luurista ei voida irtaantua edes pariksi minuutiksi, jotta malttaa kuunnella miten lapsellaan on päivä mennyt. Ja senpä takia päiväkotien porteilla on näitä ilmoituksia, et puhelin olisi syytä jättää taskuun siksi aikaa kun hakee lastaan.
Sinä pidit sitä paria minuuttia normina, mikä paljastaa sen että itse hosut ja söhellät. Koska kuvittelet että niin voi tehdä.
Eikö sulle ole koskaan odotettu vuoron odottamista? Lapset oppii esimerkistä, eikä ole hyvä, että heidän hoitajansa siellä päikyn pihalla saa raivareita, jos ei heti tässä nyt ja välittömästi ole hänen vuoronsa papattaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sitten kun perhetyöntekijä roikkuu puhelimessa meillä käydessään? Hänen lapsensa soittelee lähes joka kerta ja aihe on tyyliin, ota jääkaapista välipalaa, tee läksyt ja sitten voit mennä kavereille. Tuntuu usein, että sen olisi parempi olla siellä kotona, kun lapsikin on vielä noin avuton.
Eli lapsi tietää, että vanhempi on saatavilla ja häntä kiinnostaa työpäivänsäkin aikana lapsensa menemiset ja asiat.
En näe asiassa mitään huonoa.Kertoo vain löysästä työmoraalista, hälläväliä-asenteesta ja ylihuolehtimisesta. Ei mene työ eikä kasvatus putkeen. Ja missä lapsen isän panos? Huolestuttavaa. Ja ei kai lapsi yksin ole? MLL suosittaa että vasta 13-vuotias saa olla yksin. Lasun paikka selkeästi.
Silti monen työaika vaatii, että kouluikäinen joutuu olemaan muutaman tunnin yksin kotona koulun jälkeen muutaman tunnin.
Itsekin tekisin juuri noin, että olen puhelimella jatkuvasti tavoitettavissa.Ja sinä haluat tehdä lasun kiusallasi, vaikka ketjussa itketään turhia lasuja, ok. Ei kerrassaan mitään ristiriitaa asiassa.
Eihän tuo ole turha lasu.
Vanhemmat voivat molemmat lyhentää työaikaansa ja lapselle voi palkata hoitajan. Huonoa vanhemmuutta jossa (huonosti hoidettu) työ ajaa lapsen edelle. Hyh. Kyllä nyt pitää keskustella vakavasti ja tarkkailla perhedynamiikkaa. Ja kirjahyllykin varmaan hunningolla. Huoli!!!
Totta kai saat tehdä, jos näet tarpeelliseksi.
Niin. Tuossa vanhempi rikkoo suosituksia vastaan. Aiheellinen lasu. Sellainen pitää tehdä. Kova huoli.
Lisäksi pitää tehdä kantelu, koska ei keskity työhönsä asianmukaisesti ja vaarantaa sen asiakkaansa perheen hyvinvoinnin.
Jos näin koet, niin mikset ole jo tehnyt?
Tässä ei ole kyse subjektiivisesta kokemisesta, vaan objektiivisesta tosiasiasta.
Mistä tiedät etten ole tehnyt?
Jos olet, niin sitten olet. Eipä siinä sen ihmeempää ole. Lasun tekeminen on jokaisen oikeus ja joidenkin ammattien puolesta jopa velvollisuus, jos kokee näin tarpeelliseksi.
Tässä ei kyse ole kokemisesta, vaan tosiasiasta.
Niin...? Sinulle on nyt kerrottu monta kertaa asia, että sinulla on täysi oikeus tehdä lasuja jos koet sen tarpeelliseksi.
En vaan nyt ihan saa kiinni tuosta asian jankuttamisesta. Odotteletko jotain toisenlaista reaktiota, vai mitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toistan aiemman teesini. Sossu takertuu tällaisiin mukaviin pieniin lasu-ilmoituksiin ja työllistää itsensä ”kalenterit täyteen” tällaisilla, jotta niihin oikeasti pahoihin ja vaarallisiin juttuihin ei tarvitse tarttua.
Niissä kun saa osakseen huutoa ja raivoa, uhkailua ja käsiksikäymisen uhkaa ja joutuu todistelemaan oikeudessa ja olemaan muutenkin epämukavassa , ehkä jopa pelottavassa tilanteessa.Erittäin yleinen ja inhimillinen toimintatapa monissa töissä.
Juuri näin. Voi vähän kuumottaa mennä hakemaan lapsia huostaan vanhemmilta, jotka ovat jonkun rikollisliigan jäseniä, aineissa tmv. Helpompi mennä russuttamaan huolestansa jonkun äidin sanavalinnoista, uupumuksesta tai yleisestä olemuksesta, sotkuisesta kodista tai epäsopivasta aamupalasta.
jep. Sinänsä hyvin inhimillinen tapa toimia, mutta ei siinä systeemin idea toteudu. Niistä oikeasti karseista lasu-keisseistä ei kukaan oikein haluaisi ottaa vastuuta, pallotellaan ympäriinsä vuosikaudet. Niissä kun voi oikeasti saada uhkauksia, joutua pyytämään poliisilta virka-apua, joutua hakemaan lapsia huumekämpistä, joutua oikeuteen todistajaksi jne ikävää.
Menee kyllä defenssien puolelle ajattelu, että aidoissa lasutapauksissa vanhemmat olisivat "jonkun rikollisliigan jäseniä, aineissa tmv".
Silloin puhutaan jo äärimmäisistä tapauksista, mutta lapsen kaltoinkohtelua on kyllä moni muukin asia.Monikos on nähnyt päiväkodin portissa/etuovella puhelimen kieltokuvan, jossa lukee "Valmistaudu päiväsi tärkeimpään tapaamiseen"?
Kun joillekin tosiaan se puhelin ja some menee aina lapsen edelle. Pahimmillaan olen nähnyt kuinka pieni lapsi juoksee paikallisjunassa ympäriinsä, liikkuvassa junassa roikkuu vauvanvaunupaikan tangoissa jne. Ja äitinsä on syventynyt puhelimeensa, eikä tunnu näkevän tai kuulevan yhtään mitään.
Eli käytännössä lapsi on jätetty yksin.Samoin tilastojen mukaan edelleen osa ihmisistä näkee hyvänä kasvatuskeinona luunapit, tukistukset jne, vaikka lapsen fyysinen kurittaminen on ollut lailla kiellettyä jo vuodesta 1984 ja Internet pullollaan tietoa siitä, miten vahingollisesti fyysinen kuritus lapsen kehitykseen vaikuttaa.
Ja ennenhän äidit oli lapsilleen läsnä 24/7? Not.
Sinne päiväkotiin saatetaan ryysiä mahdollisimman nopeasti ja se puhelu/viesti on työasia.
Ja siellä paikallisjunassa se äiti saattaa varata lääkäriaikaa tai viestitellä isomman lapsen, esim ekaluokkalaisen kanssa.
Sinusta lääkäriajan varailu on fine syy jättää lapsi valvomatta niin, että lapsi olisi periaatteessa voinut kirmata asemalle pysähtyneestä junasta asemalle, eikä äiti olisi huomannut?
Samoin se työasia voinee kenellä tahansa odottaa sen pari minuuttia, että kuuntelet miten lapsellasi on päivä mennyt. Jos edes se ei onnistu, niin mahdetaanko lapseen kiinnittää juuri mitään muutakaan huomiota.
Ennen vanhaan se lapsi matkusti siellä yksin. Ja kyllä, lääkäriaika on tärkeä.
Ja työasioiden tärkeys on työnantajan määrättävissä, ei sinun. Eikä se lapsi siellä pöiväkodin portilla ole, missä sinä näemmä kyyläät.
Ja tutkimusten mukaan nykyvanhemmat on lastensa kanssa enemmän kuin yksikään vanhempisukupolvi ennen heitä.
Moni asia, joka oli ennen vanhaan ok, ei enää nykyään ole. Lapsien tapaturmakuolemat ovat vähentyneet juurikin siksi, että heitä valvotaan.
Ja ei, en usko että kenenkään työpaikka on siitä kiinni, että sen pari minuuttia kuuntelet kun päiväkodin työntekijä kertoo lapsesi päivästä + moikkaan lastasi. Olen itsekin tehnyt vaativaa työtä, vaan työluuri pysyi pois kun hain lapsen päiväkodista.
Itse jopa maallikkona huolestuisin noista sinun vastauksista.
Jos hoitajan asia kestää pari minuuttia ja sisältää tiedon siitä miten lapsen päivä on mennyt (vakavista asioistahan olisi pitänyt jo ilmoittaa niiden sattuessa), se voi kyllä odottaa pari minuuttia, jos käy niin huono tuuri, että joudun neuvomaan projektia lakiasiassa, minkä arvo on kymmeniä miljoonia euroja. Toki yritän hoitaa työajat työaikana, mutta aikaeroille ei mahda mitään, ja joku voi joskus soittaa kun olen matkalla päiväkotiin. Toki yleensä jään sitten parkikselle autoon hoitamaan puhelun loppuun tms. Tästäkin tulee varmaan paha mieli, kun lapsesta ei päässytkään heti eroon.
Siis hetkinen. Kysehän ei ole siitä, että hoitajalle tulisi paha mieli.
Vaan siitä, että kiinnostaako sinua oman lapsesi asian sen verran, että hoidosta hakiessa maltat sen parin minuutin ajaksi jättää puhelimen pois.
Minkä ihmeen parin minuutin?
Eipä se lapsen hakeminen mitään puolta tuntiakaan kestä.
Eikä paria minuuttia. Itselläni ei ole päiväkoti-ikäisiä lapsia, mutta kun oli, hain aina ulkoilusta. Lapsi yleensä näki minut, lopetteli leikkinsä kaverin kanssa ja tuli sitten omaan tahtiinsa luokseni. Ei siinä hosuttu. Eikä hoitaja ikinä sännännyt parissa minuutissa papattamaan vaan kaikki tapahtui rauhassa.
Minkä jälkeen ajelimme kotiin 45 minsaa ja lapset sai rauhassa kertoilla kuulumisiaan eväiden ääressä.
Ikävää että sulla ei lapsillesi ole kuin kaksi minsaa.
Nice try yrittää kääntää asia. Kukaan ei puhunut, että minulla lapselleni aikaa pari minuuttia, vaan että pahimmillaan siitä luurista ei voida irtaantua edes pariksi minuutiksi, jotta malttaa kuunnella miten lapsellaan on päivä mennyt. Ja senpä takia päiväkotien porteilla on näitä ilmoituksia, et puhelin olisi syytä jättää taskuun siksi aikaa kun hakee lastaan.
Nice try? Mikä on tämä tarve sotkea englantia Suomen kieliseen keskusteluun? En tykkää yhtään tuosta tavasta. Yrittää esittää Fiksumpaa kuin onkaan vai mikä?
Ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sitten kun perhetyöntekijä roikkuu puhelimessa meillä käydessään? Hänen lapsensa soittelee lähes joka kerta ja aihe on tyyliin, ota jääkaapista välipalaa, tee läksyt ja sitten voit mennä kavereille. Tuntuu usein, että sen olisi parempi olla siellä kotona, kun lapsikin on vielä noin avuton.
Eli lapsi tietää, että vanhempi on saatavilla ja häntä kiinnostaa työpäivänsäkin aikana lapsensa menemiset ja asiat.
En näe asiassa mitään huonoa.Kertoo vain löysästä työmoraalista, hälläväliä-asenteesta ja ylihuolehtimisesta. Ei mene työ eikä kasvatus putkeen. Ja missä lapsen isän panos? Huolestuttavaa. Ja ei kai lapsi yksin ole? MLL suosittaa että vasta 13-vuotias saa olla yksin. Lasun paikka selkeästi.
Silti monen työaika vaatii, että kouluikäinen joutuu olemaan muutaman tunnin yksin kotona koulun jälkeen muutaman tunnin.
Itsekin tekisin juuri noin, että olen puhelimella jatkuvasti tavoitettavissa.Ja sinä haluat tehdä lasun kiusallasi, vaikka ketjussa itketään turhia lasuja, ok. Ei kerrassaan mitään ristiriitaa asiassa.
Eihän tuo ole turha lasu.
Vanhemmat voivat molemmat lyhentää työaikaansa ja lapselle voi palkata hoitajan. Huonoa vanhemmuutta jossa (huonosti hoidettu) työ ajaa lapsen edelle. Hyh. Kyllä nyt pitää keskustella vakavasti ja tarkkailla perhedynamiikkaa. Ja kirjahyllykin varmaan hunningolla. Huoli!!!
Totta kai saat tehdä, jos näet tarpeelliseksi.
Niin. Tuossa vanhempi rikkoo suosituksia vastaan. Aiheellinen lasu. Sellainen pitää tehdä. Kova huoli.
Lisäksi pitää tehdä kantelu, koska ei keskity työhönsä asianmukaisesti ja vaarantaa sen asiakkaansa perheen hyvinvoinnin.
Jos näin koet, niin mikset ole jo tehnyt?
Tässä ei ole kyse subjektiivisesta kokemisesta, vaan objektiivisesta tosiasiasta.
Mistä tiedät etten ole tehnyt?
Jos olet, niin sitten olet. Eipä siinä sen ihmeempää ole. Lasun tekeminen on jokaisen oikeus ja joidenkin ammattien puolesta jopa velvollisuus, jos kokee näin tarpeelliseksi.
Tässä ei kyse ole kokemisesta, vaan tosiasiasta.
Niin...? Sinulle on nyt kerrottu monta kertaa asia, että sinulla on täysi oikeus tehdä lasuja jos koet sen tarpeelliseksi.
En vaan nyt ihan saa kiinni tuosta asian jankuttamisesta. Odotteletko jotain toisenlaista reaktiota, vai mitä?
Korjaankin tuota käyttämääsi sanaa ”kokeminen”. Se on väärä. Ehkä sun kannattaiis mennä tukiopetukseen kun et osaa edes lukea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toistan aiemman teesini. Sossu takertuu tällaisiin mukaviin pieniin lasu-ilmoituksiin ja työllistää itsensä ”kalenterit täyteen” tällaisilla, jotta niihin oikeasti pahoihin ja vaarallisiin juttuihin ei tarvitse tarttua.
Niissä kun saa osakseen huutoa ja raivoa, uhkailua ja käsiksikäymisen uhkaa ja joutuu todistelemaan oikeudessa ja olemaan muutenkin epämukavassa , ehkä jopa pelottavassa tilanteessa.Erittäin yleinen ja inhimillinen toimintatapa monissa töissä.
Juuri näin. Voi vähän kuumottaa mennä hakemaan lapsia huostaan vanhemmilta, jotka ovat jonkun rikollisliigan jäseniä, aineissa tmv. Helpompi mennä russuttamaan huolestansa jonkun äidin sanavalinnoista, uupumuksesta tai yleisestä olemuksesta, sotkuisesta kodista tai epäsopivasta aamupalasta.
jep. Sinänsä hyvin inhimillinen tapa toimia, mutta ei siinä systeemin idea toteudu. Niistä oikeasti karseista lasu-keisseistä ei kukaan oikein haluaisi ottaa vastuuta, pallotellaan ympäriinsä vuosikaudet. Niissä kun voi oikeasti saada uhkauksia, joutua pyytämään poliisilta virka-apua, joutua hakemaan lapsia huumekämpistä, joutua oikeuteen todistajaksi jne ikävää.
Menee kyllä defenssien puolelle ajattelu, että aidoissa lasutapauksissa vanhemmat olisivat "jonkun rikollisliigan jäseniä, aineissa tmv".
Silloin puhutaan jo äärimmäisistä tapauksista, mutta lapsen kaltoinkohtelua on kyllä moni muukin asia.Monikos on nähnyt päiväkodin portissa/etuovella puhelimen kieltokuvan, jossa lukee "Valmistaudu päiväsi tärkeimpään tapaamiseen"?
Kun joillekin tosiaan se puhelin ja some menee aina lapsen edelle. Pahimmillaan olen nähnyt kuinka pieni lapsi juoksee paikallisjunassa ympäriinsä, liikkuvassa junassa roikkuu vauvanvaunupaikan tangoissa jne. Ja äitinsä on syventynyt puhelimeensa, eikä tunnu näkevän tai kuulevan yhtään mitään.
Eli käytännössä lapsi on jätetty yksin.Samoin tilastojen mukaan edelleen osa ihmisistä näkee hyvänä kasvatuskeinona luunapit, tukistukset jne, vaikka lapsen fyysinen kurittaminen on ollut lailla kiellettyä jo vuodesta 1984 ja Internet pullollaan tietoa siitä, miten vahingollisesti fyysinen kuritus lapsen kehitykseen vaikuttaa.
Ja ennenhän äidit oli lapsilleen läsnä 24/7? Not.
Sinne päiväkotiin saatetaan ryysiä mahdollisimman nopeasti ja se puhelu/viesti on työasia.
Ja siellä paikallisjunassa se äiti saattaa varata lääkäriaikaa tai viestitellä isomman lapsen, esim ekaluokkalaisen kanssa.
Sinusta lääkäriajan varailu on fine syy jättää lapsi valvomatta niin, että lapsi olisi periaatteessa voinut kirmata asemalle pysähtyneestä junasta asemalle, eikä äiti olisi huomannut?
Samoin se työasia voinee kenellä tahansa odottaa sen pari minuuttia, että kuuntelet miten lapsellasi on päivä mennyt. Jos edes se ei onnistu, niin mahdetaanko lapseen kiinnittää juuri mitään muutakaan huomiota.
Ennen vanhaan se lapsi matkusti siellä yksin. Ja kyllä, lääkäriaika on tärkeä.
Ja työasioiden tärkeys on työnantajan määrättävissä, ei sinun. Eikä se lapsi siellä pöiväkodin portilla ole, missä sinä näemmä kyyläät.
Ja tutkimusten mukaan nykyvanhemmat on lastensa kanssa enemmän kuin yksikään vanhempisukupolvi ennen heitä.
Moni asia, joka oli ennen vanhaan ok, ei enää nykyään ole. Lapsien tapaturmakuolemat ovat vähentyneet juurikin siksi, että heitä valvotaan.
Ja ei, en usko että kenenkään työpaikka on siitä kiinni, että sen pari minuuttia kuuntelet kun päiväkodin työntekijä kertoo lapsesi päivästä + moikkaan lastasi. Olen itsekin tehnyt vaativaa työtä, vaan työluuri pysyi pois kun hain lapsen päiväkodista.
Itse jopa maallikkona huolestuisin noista sinun vastauksista.
Jos hoitajan asia kestää pari minuuttia ja sisältää tiedon siitä miten lapsen päivä on mennyt (vakavista asioistahan olisi pitänyt jo ilmoittaa niiden sattuessa), se voi kyllä odottaa pari minuuttia, jos käy niin huono tuuri, että joudun neuvomaan projektia lakiasiassa, minkä arvo on kymmeniä miljoonia euroja. Toki yritän hoitaa työajat työaikana, mutta aikaeroille ei mahda mitään, ja joku voi joskus soittaa kun olen matkalla päiväkotiin. Toki yleensä jään sitten parkikselle autoon hoitamaan puhelun loppuun tms. Tästäkin tulee varmaan paha mieli, kun lapsesta ei päässytkään heti eroon.
Siis hetkinen. Kysehän ei ole siitä, että hoitajalle tulisi paha mieli.
Vaan siitä, että kiinnostaako sinua oman lapsesi asian sen verran, että hoidosta hakiessa maltat sen parin minuutin ajaksi jättää puhelimen pois.
Minkä ihmeen parin minuutin?
Eipä se lapsen hakeminen mitään puolta tuntiakaan kestä.
Eikä paria minuuttia. Itselläni ei ole päiväkoti-ikäisiä lapsia, mutta kun oli, hain aina ulkoilusta. Lapsi yleensä näki minut, lopetteli leikkinsä kaverin kanssa ja tuli sitten omaan tahtiinsa luokseni. Ei siinä hosuttu. Eikä hoitaja ikinä sännännyt parissa minuutissa papattamaan vaan kaikki tapahtui rauhassa.
Minkä jälkeen ajelimme kotiin 45 minsaa ja lapset sai rauhassa kertoilla kuulumisiaan eväiden ääressä.
Ikävää että sulla ei lapsillesi ole kuin kaksi minsaa.
Nice try yrittää kääntää asia. Kukaan ei puhunut, että minulla lapselleni aikaa pari minuuttia, vaan että pahimmillaan siitä luurista ei voida irtaantua edes pariksi minuutiksi, jotta malttaa kuunnella miten lapsellaan on päivä mennyt. Ja senpä takia päiväkotien porteilla on näitä ilmoituksia, et puhelin olisi syytä jättää taskuun siksi aikaa kun hakee lastaan.
Sinä pidit sitä paria minuuttia normina, mikä paljastaa sen että itse hosut ja söhellät. Koska kuvittelet että niin voi tehdä.
Eikö sulle ole koskaan odotettu vuoron odottamista? Lapset oppii esimerkistä, eikä ole hyvä, että heidän hoitajansa siellä päikyn pihalla saa raivareita, jos ei heti tässä nyt ja välittömästi ole hänen vuoronsa papattaa.
Ei, vaan pontti edelleen se, että joidenkin mielestä heidän työasiansa tai muut puhelinasiat ovat niin tärkeitä, että näpytellään puhelinta/ollaan luuri korvalla koko hakutilanteen ajan.
Alue: Aihe vapaa
Miksi sitten mennä töihin, jos siellä jatkuvasti ollaan puhelinta kyttäämässä ja vastailemassa lasten kysymyksiin? Eikö se olisi sama olla siellä kotona sitten? Voisi miettiä miltä se asiakkaasta tuntuu ottaa kotiinsa sellainen ihminen, joka ei kykene tuntia tai paria keskittymään toisen perheeseen, vaikka työkseen sitä tekee, kun on oma lehmä ojassa.