Työkaverin kateus ja katkeruus, kun minä sain ylennyksen.
Hän on ollut talossa pidempään kuin minä, mutta itse olen korkeammin koulutettu. Tein alkuun samoja työtehtäviä kuin tämä työkaveri. Sain sellaisen kuvan, että saamani ylennys olisi ollut alkuun tälle työkaverille pedattu, mutta minun rekrytointi muutti asian.
Nyt sitten olen saanut ko. henkilöltä kyräilyä, jäätäviä katseita ja piilovittuilua osakseni. Toistaiseksi olen antanut asian olla, enkä ole lähtenyt tuohon mukaan. Muun työyhteisön kanssa ei ole minkäänlaisia ongelmia.
Vaan kohta katkeaa mullakin se kuuluisa kamelin selkä, jos työkaveri ei pääse yli pettynyksestään, kohdistaen sen suoraan minuun. Mitä tekisit asemassani?
Kommentit (42)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen samaa mieltä, että tämä ongelma ei katso sukupuolta. Olen työurani aikana nähnyt niin mies- kuin naisvaltaisilla aloilla ja myös niissä missä 50-50 jako, täysin vastaavia tapauksia. On vaan olemassa ihmisiä jotka kuvittelevat omat vahvuutensa erilaisiksi mitä ne ovat ja myöskin tulkitsevat puheita niin kuin haluavat. Yleensä nämä eivät kovin hyvin urallaan etene ja sitä sitten ihmetellään kahvihuoneessa kovaan ääneen.
Olen kokenut tuon saman. Kaksi firmaa yhdistettiin ja tehtiin yksi osasto lisää, johon tarvittiin esimies. Käytännössä minä olin johtanut hommaa toisessa firmassa ja toisessa tietysti vastaavanlainen henkilö, kumpikaan ei kuitenkaan ollut virallisesti esimies. Oli varsin selvää, että toinen tähän tehtävään valitaan. Valinta osui minuun ja päällikköni (alunperin sieltä toisesta firmasta) kertoi, että he olivat olleet jo pitkään pulassa tuon toisen kanssa, koska hän ei nähnyt kokonaisuuksia vaan pyöritteli lillukanvarsia ja teki asioista monimutkaisempia kuin olivatkaan.
Ja aikaa myöden huomasin itse ihan saman. Mutta ei tätä voi käydä tälle henkilölle sanomaan, joka oli kovasti pettynyt ettei hänen asiantuntemustaan ja pitkää työuraa arvostettu. Siinä vaiheessa kun vttuilu oli pahimmillaan totesin, että hänelle etten minä tehnyt päätöstä, ikävää että ettet voi sitä hyväksyä. Ehkä se hiukan auttoi.
Mitä hemmettiä? Ei voi sanoa? Miksi ei? Nyt tämä ihminen on koko ajan luullut tehneensä hyvää työtä ja jatkanut samalla tavalla kun on oltu "tyytyväisiä" ja hiljaa hänen panokseensa. Eikö teillä käydä kehityskeskusteluja ollenkaan? Todella törkeää toimintaa ettei kerrota virheistä tai puutteista että voisi korjata virheensä tai opetella toimimaan toisin. Tietysti hän oli pettynyt ja on varmasti paljon vielä pettyneempi kun kuulee nyt jälkikäteen että on vuosia toiminut väärin ja selän takana on nuristu mutta kukaan ei ole hänelle sanonut. Todella törkeää toimintaa työyhteisöltä!!!!! Tuotakin voisi jo melkein kiusaamiseksi sanoa.
Arvaa onko hänelle sanottu, no on! Ja tuossa tarkoitin sitä, että minä en siinä vaiheessa tuntenut häntä, vaan pomoni kertoi minulle miksi häntä ei valittu kun asiaa kysyin.
Mutta oikeasti henkilö voi olla niin sokaistunut, että ei vain ymmärrä. Ja tämäkin henkilö on työntekijänä oikein hyvä ja ihmisenä mukava. Tiedän että hänelle on jo edellisen firman aikana sanottu ja minä itsekin olen sanonut ja ihan hyvässä hengessä juteltu näkemyksistä, priorisoinnista jne. Mutta tiedän myös, että kahvihuoneessa hän esittää asian niin ettei häntä kuunnella ja hänen näkemyksiä ei arvosteta.
Pelaaminen työpaikoilla on miesten ongelma sekä erittäin kunnianhimoisten naisten ongelma. Naiset ovat tutkitusti joustavampia, eivätkä luule itsestään liikoja, joten ylenemiset eivät heihin satu yhtä pahasti. Miehet myös juoruavat naisia enemmän työpaikoilla, vaikka mielikuva olisi, että naiset juoruavat. Sekin vielä, että miehet puhuvat enemmän naisista kuin naiset miehistä. Kaikista näistä asioista löytyy tieteellisiä tutkimuksia.