Tuttava kieltäytyy työtarjouksista ja nostaa mieluummin ansiosidonnaista. Mitä mieltä?
Eräs kaverin kaveri, jota joudun säännöllisesti tapaamaan, kieltäytyy työtarjouksista (siisti ja kevyt toimistotyö), koska hän elää mukavampaa elämää ansiosidonnaisella korvauksella. Yhteinen kaverimme puolustelee häntä, mutta minusta tutun toiminta on väärin. Mitä mieltä AV-raati on?
Kommentit (33)
Kristiina xx kirjoitti:
Mulla on nelikymppinen serkku, joka on ollut lähes puolitoista vuotta putkeen määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä lähihoitajan työstä nivelreuman takia. Kysyin häneltä kerran, että eikö hän voisi mennä töihin vaikka terveysaseman asiakaspalveluun, että se työhän on fyysisesti helppoa, täytyy vaan istua toimistossa, vastata puhelimeen ja tehdä tietokoneella ajanvarauksia, joten luulisi, että se työ sopii nivelreumaatikollekin. Hän sanoi, että ”en mä jaksa”. No, sehän onkin hyvä syy jäädä eläkkeelle nuorena, kun ei jaksa tehdä töitä.
Siis mille terveysasemalle noin vain omalla päätöksellä voi mennä ajanvaraukseen töihin?
Olen pitkäaikaistyötön ja tekisin oikein mielelläni vaikka tuollaista työtä, ja varmasti pystyisin sen hoitamaankin. En vain tiedä terveysasemaa, jolla olisi minkäänlaista puutetta ajanvarauksen työntekijöistä. Tiedätkö sinä, että niitä olisi jossain ollut vaikea saada?
Reuma kyllä voi vaikuttaa sormiin niin ettei tietokoneen näppiksen käyttö ole helppoa, mutta ehkäpä serkullasi ei siinä sitten ole ongelmaa.
Ansiosidonnaisen loputtua hänen pitää mennä x ajaksi töihin, että voi saada uudestaan ansiosidonnaista. Mitkä loput se kuluttaa sen tulevan lomansa jälkeen? Ja toi haaste, se on helpompaa kuin työnteko, joten sillä ei kannata brassailla, ei tarvita mitään puhelahjojakaan.
Älä nyt ihmeessä usko kaikkea...
Vierailija kirjoitti:
Ansiosidonnaisen loputtua hänen pitää mennä x ajaksi töihin, että voi saada uudestaan ansiosidonnaista. Mitkä loput se kuluttaa sen tulevan lomansa jälkeen? Ja toi haaste, se on helpompaa kuin työnteko, joten sillä ei kannata brassailla, ei tarvita mitään puhelahjojakaan.
Älä nyt ihmeessä usko kaikkea...
tää kaksykköselle
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ansiosidonnaisen loputtua hänen pitää mennä x ajaksi töihin, että voi saada uudestaan ansiosidonnaista. Mitkä loput se kuluttaa sen tulevan lomansa jälkeen? Ja toi haaste, se on helpompaa kuin työnteko, joten sillä ei kannata brassailla, ei tarvita mitään puhelahjojakaan.
Älä nyt ihmeessä usko kaikkea...
tää kaksykköselle
En usko että hänen tarvitsee tehdä töitä enää muuta kuin harrastusluonteisesti, sen verran tiedän hänen taustojaan.
Kieltäytyy työtarjouksista?
Tarkoitat varmaan, että ei jaksa laatia hakemuksia näihin tarjottuihin töihin, sillä vastauksena tulevat "valinta ei tällä kertaa kohdistunut sinuun", tai kokonaan ilman vastausta jäämiset, ovat henkisesti jo liian raskaita.
Kaverihan vaan suojelee omaa psyykettään. Ja se on meidän kaikkien etu, sillä psykiatriset potilaat tulevat yhteiskunnalle kalliiksi.
Vierailija kirjoitti:
Antaa tyypin lomailla. Työnteko on ihan yliarvostettua.
ja älä nosta tukia
Vierailija kirjoitti:
No se ansiosidonnainen on itse maksettu, vähän kuin vakuutus. Eli mitäpä siihen on kukaan mitään sanomaan.
'
joo ja kohtahan saa ihan demareiden luvalla vätystellä kotona ja nostaa tukia -hienoo
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siistiin ja kevyeen toimistotyöhön on tulijoita yllin kyllin. Ihan hyvä, että kaverisi kieltäytyessä niitä pääsee tekemään joku oikeasti motivoitunut. Kelpaisi muuten minullekin. Kerrotko vielä, mitkä firmat ja millä paikkakunnilla näitä tarjouksia ovat lähettäneet? Voisin pistää avoimia hakemuksia vetämään.
Kaikki toimistotyöt eivät ole yleissihteerin yms. töitä.
Myös vaativampiin toimistotöihin on osaavia työttömiä tarjolla.
Jos tiedät millaisiin hommiin ei meinaa löytyä tekijöitä, niin kerro ihmeessä! Ja siis niin, että ongelma tosiaan on osaamisen puute, eikä vain se ettei ole työnantajalle entuudestaan tuttu tekijä.
Kristiina xx kirjoitti:
Mulla on nelikymppinen serkku, joka on ollut lähes puolitoista vuotta putkeen määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä lähihoitajan työstä nivelreuman takia. Kysyin häneltä kerran, että eikö hän voisi mennä töihin vaikka terveysaseman asiakaspalveluun, että se työhän on fyysisesti helppoa, täytyy vaan istua toimistossa, vastata puhelimeen ja tehdä tietokoneella ajanvarauksia, joten luulisi, että se työ sopii nivelreumaatikollekin. Hän sanoi, että ”en mä jaksa”. No, sehän onkin hyvä syy jäädä eläkkeelle nuorena, kun ei jaksa tehdä töitä.
Nivelreumaa sairastava ei tosiaan jaksa istua monta tuntia toimistotuolilla. Se tarkoittaa sitä, että hänellä tulee joka paikka kipeäksi eikä hän pysty liikkumaan sen istumisen takia.
Saattaa joutua jopa hakemaan lääkäriltä kipulääke- tai kortisonipistoksia ja toipuu sitten monta viikkoa siitä yhdestä työpäivästä.
Toimistotyössä täytyy myös kyetä käyttämään tietokonetta. Sillä nivelreumaa sairastavalla ei nivelet kestää tätäkään. Saattaa toki pystyä satunnaisesti tätä tekemään parin tunnin ajan. Ei kuitenkaan joka päivä.
Se, että ei jaksa, voi tarkoittaa hyvinkin erilaisia asioita tilanteesta riippumatta.
Itsekin joudun usein kävelemään tai jumppaan sillä en jaksa istua pitkään. Selkä kipeytyy siitä istumisesta.
Kristiina xx kirjoitti:
Mulla on nelikymppinen serkku, joka on ollut lähes puolitoista vuotta putkeen määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä lähihoitajan työstä nivelreuman takia. Kysyin häneltä kerran, että eikö hän voisi mennä töihin vaikka terveysaseman asiakaspalveluun, että se työhän on fyysisesti helppoa, täytyy vaan istua toimistossa, vastata puhelimeen ja tehdä tietokoneella ajanvarauksia, joten luulisi, että se työ sopii nivelreumaatikollekin. Hän sanoi, että ”en mä jaksa”. No, sehän onkin hyvä syy jäädä eläkkeelle nuorena, kun ei jaksa tehdä töitä.
Minun nivelreumaa sairastava työkaveri joutui jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle toimistotöistä, kun ei pystynyt enää naputtelemaan tietokonetta. Serkkusi antoi tyhmään kysymykseen sen arvoisen vastauksen eli tyhmän.
Kristiina xx kirjoitti:
Mulla on nelikymppinen serkku, joka on ollut lähes puolitoista vuotta putkeen määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä lähihoitajan työstä nivelreuman takia. Kysyin häneltä kerran, että eikö hän voisi mennä töihin vaikka terveysaseman asiakaspalveluun, että se työhän on fyysisesti helppoa, täytyy vaan istua toimistossa, vastata puhelimeen ja tehdä tietokoneella ajanvarauksia, joten luulisi, että se työ sopii nivelreumaatikollekin. Hän sanoi, että ”en mä jaksa”. No, sehän onkin hyvä syy jäädä eläkkeelle nuorena, kun ei jaksa tehdä töitä.
Työkyvyttömyyseläkettä ei myönnetä edes määräaikaisena jos eläkeyhtiö katsoo, että henkilö pystyy koulutuksellaan tekemään jotain muuta työtä tai henkilö pystyisi kouluttautumaan sellaiseen työhön, jonka terveys sallii.
Ei sitä ihan turhaan sanota, että suku on pahin.
Mulla on n. 35-vuotias miesserkku, jolla on korkeakoulututkinto hyvin työllistävältä alalta. Hän tekee koko vuoden aikana vain muutaman kuukauden osa-aika töitä töitä (60h/kk) ja on loput vuodesta omasta tahdostaan ansiosidonnaisella, vaikka ei sekään varmasti iso summa ole vähäisestä työnteosta johtuen. Hän asuu pienellä paikkakunnalla maaseudulla jossa asumiskustannukset ovat pienet, joten hän pärjää ihan hyvin pienelläkin rahasummalla.
Heh, tuttavani on työtön ja ei kuulemma aio enää mennä vieraalle töihin. On ottanut haasteekseen kuinka kauan puhumalla selviää työkkärin pakotteista. Työtarjouspaikkoihin hakee mutta onko hakemus hyvä? On ollut melko pitkään ansiosidonnaisella ja viimeksi sanoi että kun alkaa loppu häämättömään ansiosidonnaisissa ottaa tarvittaessa karenssin ja pitää muutaman kuukauden lomaa työkkäristä, ilmoittautuu uudelleen ja kuluttaa loput ja lopulta sanoo heipat koko laitokselle. On rahamiehiä tää tuttava ja ottaa kuulemma omansa pois. Eikö oo törkeää!!