Lue keskustelun säännöt.
Tyttöystävä kuoli
17.08.2019 |
Ei enää mitään syytä jatkaa yksin. Haluan olla taas yhdessä.
Kommentit (66)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mullakin kuoli mies pari vuotta sitten. Kyllä siitä selviää. Tyttöystäväsi haluaa että hoidat tän elämän parhaasi mukaan, jotta voi olla sinusta ylpeä. Tapaatte vielä taivaassa toisenne:) Voimia, tiedän oikeesti miltä tuntuu ja menee aikansa ennenkuin paranet. Anna itsesi surra rauhassa niin toivut nopeammin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Gandalfia siteeratakseni: ”Me emme voi valita millainen elämä meille annetaan - ainoastaan mitä teemme sillä”.
Sinulle osui suunnattoman raskas vastoinkäyminen. Yleensä sellaisen vastapainoksi tulee myöhemmin jotain tosi hyvää. Älä anna periksi; Herra antaa ja Herra ottaa. Ja antaa taas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voimia ja lohdutusta, mikään ei ole pysyvää, ei onni mutta ei murhekkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osaanotto nyt varaan tuntuu ettei millään mitään väliä, mutta mieti kaikkia uita läheisiä/ystäviämiltä niistä tuntui jos sinua ei olisi ja hae lohtu/elämäntarkoitus sieltä että sun elämällä on merkitys jollekin toiselle ja pikkuhiljaa löydät myös niitä valonpilkahduksia myös itselle. Voimia tarviit niitä niminmerkillä kokemusta löytyy.
Tuo on kyllä pysäyttävä asia. Mieheni kuoli 5v sitten enkä ole päässyt yli vieläkään. On jotenkin niin vaikea hyväksyä, että terve ihminen kuolee 37 vuotiaana sairauskohtaukseen. Meillä oli miehen kanssa sellainen asia elämässä, että koskaan ei saa mennä vihaisena nukkumaan eikä lähteä ovesta ulos vihaisena jos jotain käy, niin viimeinen muisto ei saa olla paha. Aina sanottiin rakastan, kun tiet erosivat. Viimeiset sanat häneltä on rakastan sinua. Se tunne, kun se toteutu on jotain hirveää jos jotain käy. Minulle kävi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uskon että ikäväsi on mittaamaton. Ei tuollaiset ajatukset ole surun keskellä epätavallisia. Elä nyt kuitenkin ihan vain päivä kerrallaan.
Ap voimia, koita jaksaa. Mullakin kuoli omainen keväällä, 34v. Sitä vaan ei pysty ymmärtämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voimia. Sun tyttöystävä ei kuitenkaan olisi halunnut, että teet itsellesi mitään pahaa. Elät vaan, päivä ja tunti kerrallaan!
Tuttu tunne, kun mies kuoli kolme vuotta sitten. Keskityin vain hengittämiseen ensimmäiset viikot. Kaipasin minäkin hänen mukaansa, mutta elämä on vahva.
Suomesta löytyy keskustelu ja puolisonsa menettäneiden tukiryhmiä somessa ja irl, joten olisiko niistä ensiapua?
En osaa muuta kuin toivoa sinulle voimia päivä kerrallaan.
reino kirjoitti:
sinulla menee ihan hyvin, itsellä kuoli sekä tyttöystävä että vaimo ja lapset. äiti kuoli syöpään 2 kk sitten.
Ihan varmaan joo.
Voimia! Minun mies kuoli yllättäen 37 v. Aika auttaa. Suru ei häviä mutta muuttaa muotoaan ajan kuluessa...
En usko et ap haluaa kuulla kenen milloinkin läheiset kuolleet. Itsemurha ei ole ratkaisu, se ei auta ongelmiin
Vierailija kirjoitti:
Gandalfia siteeratakseni: ”Me emme voi valita millainen elämä meille annetaan - ainoastaan mitä teemme sillä”.
Sinulle osui suunnattoman raskas vastoinkäyminen. Yleensä sellaisen vastapainoksi tulee myöhemmin jotain tosi hyvää. Älä anna periksi; Herra antaa ja Herra ottaa. Ja antaa taas.
Ei pidä paikkansa. Viimeiset 8vuotta Herra on vain ottanut eikä antanut mitään ja sama jatkuu edelleen.
Minun elämäni rakkaus kuoli myös kuukausi sitten. Voimia sinulle, kyllä tästä selviää <3