Tajusin just että minusta ei huolehdittu lapsena tarpeeksi hyvin

Tässä pyykätessä tajusin että taisin tulla laiminlyödyksi lapsena. Tähän asti olen aina puolustanut ja ymmärtänyt vanhempiani. Ajat olivat kyllä vaikeita, ymmärrän sen mutta kyllä minulla olisi ollut oikeus puhtauteen. Hampaita ei pesty koskaan, ei edes ohjattu itse pesemään. Kylvyssä kävin kerran viikossa koko ala-asteen ajan. Vaatteita ei pesty usein. Ymmärrän olleeni vastenmielisen oloinen, likainen ja pahanhajuinen. Kiusatuksihan siinä tuli. Eikä kukaan halunnut olla minun kaveri.
Nyt tilanne on tietenkin se, että itse ahkerasti pesen lasteni vaatteita, kylvetän ja harjaan hampaita. En halua että he tulevat kohdelluksi vastenmielisinä.
Äitini on jo kuollut. Muuten oli kyllä hyvä ja kärsivällinen. Onneksi tämä katkeruus iski vasta nyt. En olisi halunnut ja jaksanut riidellä. Rakastin häntä ja ikävä on kova. Ei tässä nyt mitään ihmeellistä, kunhan halusin avautua kun tajusin laiminlyönnin vasta nyt ja ymmärrän äitini surreen tilannetta itsekin. Kiitos ja anteeksi!