Lue keskustelun säännöt.
Suostuin siihen että meillä kävisi perhetyöntekijä ja nyt tämä on yhtä hel""iä. Tästä piti olla apua, saan vain lisästressiä !
15.08.2019 |
Ensinnäkin se että päivällisen pitäisi olla klo 16 ja kaikkien istuttava yhtä aikaa pöytään, kauhea motkotus kun mies on töissä ja 12 v kavereillaan että kyllä kaikkien nyt pitäisi ISTUA TÄSSÄ KESKUSTELEMASSA PÄIVÄN TAPAHTUMISTA. Ja meille on ollut ihan toimiva systeemi se että syö, kun ehtii.
Tämä nainen myös tahtoisi värikoodata kirjahyllymme ja on ihan pakkomielteinen siitä että edes kerran viikossa leivon jotain. Se ei kuulemma riitä, että pari kertaa kuussa tekaisen pannarin tai sämpylöitä.
Tämä ihminen on käynyt meillä nyt kolmen viikon ajan ma , ti ja to klo 12-17 "auttamassa" arjessa. Joo itse suostuin tähän mutta ihan tätä en odottanut! Pelkään että kohta kilahdan ja sitten on lastensuojelu kimpussa.
Minulla on siis masennus ja 2 kolmesta lapsesta erityislapsia, siksi perhetyö.
Kommentit (795)
Vierailija kirjoitti:
Jos tämä työntekijä istuu viisi tuntia siellä kotona sohvalla, niin pitääkö se jotain taukoja välissä ja käy asiakasperheen vessassa? Eikö se mitään konkreettista sitten tee siellä? Että istuu ja neuvoo, kirjoittaa muistiinpanoja. Ihan käsittämätöntä. Jotenkin ahdistavaa.
Ja sitten ne kirjataan raporteiksi, ne havainnot. Muuttuvat faktoiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Synnytyssairaalassa tosiaan pyylevä (erittäin, huomattavan sairaalloisen) sos tanttaroinen tosiaan teki lasun selän takana, että en tiedä edes miksi. Joten kyllä tuo edellä oleva teksti on ihan munkin mielikuvista.
Halveksitko lihavia ihmisiä? Tekeekö ylipaino ihmisestä huonomman?
Arvosteletko ihmisiä usein ulkomuodon perusteella?En. Mutta kyseessä huomattavan sairaalloinen ylipaino, ihmettelen miten oli edes työkykyinen. Ei sellainen ole normaalia. Ikävä ihminen täytyy olla myös kyseessä että teki selän takana lasun, näkemättä tai tapaamatta kertaakaan.
Ei ylipaino silti tee hänestä työssään epäpätevää. Mielestäni ylipainon mainitseminen tässä thteydessä oli tarpeetonta ja ala-arvoista. Et taida olla itsekkään niin mukava ihminen kun luulet koska arvotat ihmisiä ja heidän osaamistaan ulkonäön perusteella. Häpeä.
En näe kyllä syytä miksi minun pitäisi tässä hävetä. Sen sijaan Hänen tulisi hävetä. Miten tämä nyt ottaa sulla niin koville. Puhuin sairaasta ylipainosta, ei puhuta siis mistään 100kg. Vaan selkeästä sairaudesta.
Ja minä en ole mukava ihminen enää nykyään, olenko niin sanonutkaan. Olen kyllä ollut. Tarpeeksi kun tulee sitä itseään niskaan syyttä, muuttuu kummasti se mukavakin joksikin muuksi. ”Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan”.
Jos se perhetyöntekijä menee koskemaan teidän kirjahyllyynne, riennä sanomaan hänelle, että miehellä on oma systeeminsä, miten hän haluaa ne kirjat järjestää, eikä hän tykkää, jos joku käy hänen järjestystään sekoittamassa.
Noissa kirjakyllyissä on se, että se, mikä vieraan silmiin voi näyttää kaaokselta, saattaa kirjojen omistajalle olla tarkkaan harkittu järjestys. Esim. meillä on kirjastonkirjoille oma hyllynsä (jonka lapsetkin tietävät) ja omille kirjoille omat hyllynsä, joten jos joku ulkopuolinen tulisi "värikoodaamaan" niitä kirjastonkirjoja sinne omien kirjojen sekaan, niin ongelmissa olisimme.
Ai sä olet vähän masentunut, mutta tiiäksä mikä vois piristää sua vähän. Värikoodataan toi sun kirjahylly. Ja voisitko edes kerran viikossa laittaa pullat uuniin, kun olen teille tulossa. Hei, miksi sä taas itket ja kiristelet noita hampaitas. Taas joudun sossulle vaan huonoa palautetta susta antamaan. Ja lopeta toi nyrkin heristeleminen nyt heti.
Vierailija kirjoitti:
Mustaa valkoiselle vain, eli pyydä ihmistä kirjoittamaan paperille ylös kaikki ajatukset, mitä hänellä on esimerkiksi tuosta värikoodauksesta ja leipomisesta perusteluineen. Pyydät sen kaikella ystävällisyydellä hymyillen niin, että oikein innostuu kirjoittamaan kaiken ja sanot, että voisit siitä aina sitten vilkaista asiat kun hän ei ole paikalla. Kun listaus on valmis, niin käytte sen yhdessä läpi.
Tämän jälkeen viet paperin työntekijän pomolle ja kysyt miksi?? Että ovatko kaikki oikeasti tarpeen. Mietit siihen myös oman perheenne oikean avuntarpeen, esim. siivouksessa auttaminen, lasten auttaminen, kodin hengettärenä oleminen (eli vaikka sitten lasten kanssa leipominen, ulkoilu jne.) ja muuta tällaista. Sanot, että olosi ei ole muuta kuin hankaloitunut ja lapsillakin on nyt tullut oireita tämän ihmisen pakkomielteisten ajatusten myötä, eli sekö on tarkoitus?
Taidat käydä aika vajaalla. Lapsellista tekstiä, lapsellisia ajatuksia. Sulta lapsenteko kielletty !!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mustaa valkoiselle vain, eli pyydä ihmistä kirjoittamaan paperille ylös kaikki ajatukset, mitä hänellä on esimerkiksi tuosta värikoodauksesta ja leipomisesta perusteluineen. Pyydät sen kaikella ystävällisyydellä hymyillen niin, että oikein innostuu kirjoittamaan kaiken ja sanot, että voisit siitä aina sitten vilkaista asiat kun hän ei ole paikalla. Kun listaus on valmis, niin käytte sen yhdessä läpi.
Tämän jälkeen viet paperin työntekijän pomolle ja kysyt miksi?? Että ovatko kaikki oikeasti tarpeen. Mietit siihen myös oman perheenne oikean avuntarpeen, esim. siivouksessa auttaminen, lasten auttaminen, kodin hengettärenä oleminen (eli vaikka sitten lasten kanssa leipominen, ulkoilu jne.) ja muuta tällaista. Sanot, että olosi ei ole muuta kuin hankaloitunut ja lapsillakin on nyt tullut oireita tämän ihmisen pakkomielteisten ajatusten myötä, eli sekö on tarkoitus?
Taidat käydä aika vajaalla. Lapsellista tekstiä, lapsellisia ajatuksia. Sulta lapsenteko kielletty !!
Sinäkö kiellät joltain lasten teon? Salli mun nauraa... 🤣
Vierailija kirjoitti:
Tiedän perheen jossa oli kaksi aivan peräkkäin syntynyttå lasta. Äiti oli uupunut unenpuutteesta ja mainitsi (pöljä) asiasta neuvolassa ja 'sai' sitten perhetyöntekijän apua ja luuli että saa nukkua silloin mutta eihån sellaista apua anneta josta olisi hyötyä.
Perhetyöntekijä olisii vahtinut lapsia jotta äiti saa tehdä raiuhassa kotitöitä mutta että perhetyöntekijä olisi ottanut vauvan vaunuihin ja vienyt isomman samalla leikkipuistoon ja äiti nukkunut sillä välin niin eihän se käynyt. Siitähän olisi ollut apua ja kun on kerran lapsia tehnyt niin kärsikööt.
Ei varmaan kertonut ihan kaikkea. Paljonko Suomessakin on äitejä unenpuutteessa, kun kaksi pientä lasta valvottaa? Tavallisempi apu tuohon on päivähoito. Silloin ei ole kyttääjiä ja voi vaikka nukkua. Kuten joku jo sanoi, perhetyö ei ole äidin apulainen eikä palvelija vaan kuntouttavaa toimintaa, siksi tuollainen lapset puistoon ja äiti nukkumaan ei käy. Kunnilla ei ole varaa pitää edes perhepäivähoitajia niin saati sitten tuollaisia toisen kotiin meneviä hoitajia?!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän perheen jossa oli kaksi aivan peräkkäin syntynyttå lasta. Äiti oli uupunut unenpuutteesta ja mainitsi (pöljä) asiasta neuvolassa ja 'sai' sitten perhetyöntekijän apua ja luuli että saa nukkua silloin mutta eihån sellaista apua anneta josta olisi hyötyä.
Perhetyöntekijä olisii vahtinut lapsia jotta äiti saa tehdä raiuhassa kotitöitä mutta että perhetyöntekijä olisi ottanut vauvan vaunuihin ja vienyt isomman samalla leikkipuistoon ja äiti nukkunut sillä välin niin eihän se käynyt. Siitähän olisi ollut apua ja kun on kerran lapsia tehnyt niin kärsikööt.Ei varmaan kertonut ihan kaikkea. Paljonko Suomessakin on äitejä unenpuutteessa, kun kaksi pientä lasta valvottaa? Tavallisempi apu tuohon on päivähoito. Silloin ei ole kyttääjiä ja voi vaikka nukkua. Kuten joku jo sanoi, perhetyö ei ole äidin apulainen eikä palvelija vaan kuntouttavaa toimintaa, siksi tuollainen lapset puistoon ja äiti nukkumaan ei käy. Kunnilla ei ole varaa pitää edes perhepäivähoitajia niin saati sitten tuollaisia toisen kotiin meneviä hoitajia?!
Miten tuollainen on kuntouttavaa toimintaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän perheen jossa oli kaksi aivan peräkkäin syntynyttå lasta. Äiti oli uupunut unenpuutteesta ja mainitsi (pöljä) asiasta neuvolassa ja 'sai' sitten perhetyöntekijän apua ja luuli että saa nukkua silloin mutta eihån sellaista apua anneta josta olisi hyötyä.
Perhetyöntekijä olisii vahtinut lapsia jotta äiti saa tehdä raiuhassa kotitöitä mutta että perhetyöntekijä olisi ottanut vauvan vaunuihin ja vienyt isomman samalla leikkipuistoon ja äiti nukkunut sillä välin niin eihän se käynyt. Siitähän olisi ollut apua ja kun on kerran lapsia tehnyt niin kärsikööt.Ei varmaan kertonut ihan kaikkea. Paljonko Suomessakin on äitejä unenpuutteessa, kun kaksi pientä lasta valvottaa? Tavallisempi apu tuohon on päivähoito. Silloin ei ole kyttääjiä ja voi vaikka nukkua. Kuten joku jo sanoi, perhetyö ei ole äidin apulainen eikä palvelija vaan kuntouttavaa toimintaa, siksi tuollainen lapset puistoon ja äiti nukkumaan ei käy. Kunnilla ei ole varaa pitää edes perhepäivähoitajia niin saati sitten tuollaisia toisen kotiin meneviä hoitajia?!
Miten tuollainen on kuntouttavaa toimintaa?
Samaa ihmettelen. Terapeutit kuntouttaa eikä sitä koulutusta löydy, ei toiminta, fysio, musiikki, eikä psykoterapiakoulutusta. Mitä kuntoutusta se on, muuta kuin puoskarointia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä tiedän mitä mä teen huomenna. Mä värikoodaan mun kirjat.
Kuulostaa niin oudoilta kokemuksilta. Itse uskaltauduin pyytämään apua ollessani ihan puhki refluksivauvan kanssa. Leppoisan oloinen työntekijä tuli, juteltiin tilanteesta, kysyi, mikä auttaisi. Pyysin viemään vauvan vaunulenkille. Oli pari tuntia lenkkeilemässä jotta sain levätä kantamisesta. Kerran imuroin lenkin aikana. Imurointi jäi kesken kun palasivat, jolloin työntekijä jatkoi oma-aloitteisesti imuroinnin loppuun sillä välin kun imetin.
Ehkä eniten tuossa auttoi se tunne, että apua on saatavilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa niin oudoilta kokemuksilta. Itse uskaltauduin pyytämään apua ollessani ihan puhki refluksivauvan kanssa. Leppoisan oloinen työntekijä tuli, juteltiin tilanteesta, kysyi, mikä auttaisi. Pyysin viemään vauvan vaunulenkille. Oli pari tuntia lenkkeilemässä jotta sain levätä kantamisesta. Kerran imuroin lenkin aikana. Imurointi jäi kesken kun palasivat, jolloin työntekijä jatkoi oma-aloitteisesti imuroinnin loppuun sillä välin kun imetin.
Ehkä eniten tuossa auttoi se tunne, että apua on saatavilla.
Aloitus on provo. Olen synnytysmasennusterapiassa ja muilla mammoilla on ihan sama kokemus. On ihanaa kun joku auttaa jaksamaan vauva-arkea. Aamupalan jälkeen saan nukkua kun lapset ulkoilevat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän perheen jossa oli kaksi aivan peräkkäin syntynyttå lasta. Äiti oli uupunut unenpuutteesta ja mainitsi (pöljä) asiasta neuvolassa ja 'sai' sitten perhetyöntekijän apua ja luuli että saa nukkua silloin mutta eihån sellaista apua anneta josta olisi hyötyä.
Perhetyöntekijä olisii vahtinut lapsia jotta äiti saa tehdä raiuhassa kotitöitä mutta että perhetyöntekijä olisi ottanut vauvan vaunuihin ja vienyt isomman samalla leikkipuistoon ja äiti nukkunut sillä välin niin eihän se käynyt. Siitähän olisi ollut apua ja kun on kerran lapsia tehnyt niin kärsikööt.Ei varmaan kertonut ihan kaikkea. Paljonko Suomessakin on äitejä unenpuutteessa, kun kaksi pientä lasta valvottaa? Tavallisempi apu tuohon on päivähoito. Silloin ei ole kyttääjiä ja voi vaikka nukkua. Kuten joku jo sanoi, perhetyö ei ole äidin apulainen eikä palvelija vaan kuntouttavaa toimintaa, siksi tuollainen lapset puistoon ja äiti nukkumaan ei käy. Kunnilla ei ole varaa pitää edes perhepäivähoitajia niin saati sitten tuollaisia toisen kotiin meneviä hoitajia?!
Vai kuntouttavaa toimintaa? Kilin kellit se ketään kuntouta. Millä koulutuksella? Niinpä! Yhtä tyhjän kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa niin oudoilta kokemuksilta. Itse uskaltauduin pyytämään apua ollessani ihan puhki refluksivauvan kanssa. Leppoisan oloinen työntekijä tuli, juteltiin tilanteesta, kysyi, mikä auttaisi. Pyysin viemään vauvan vaunulenkille. Oli pari tuntia lenkkeilemässä jotta sain levätä kantamisesta. Kerran imuroin lenkin aikana. Imurointi jäi kesken kun palasivat, jolloin työntekijä jatkoi oma-aloitteisesti imuroinnin loppuun sillä välin kun imetin.
Ehkä eniten tuossa auttoi se tunne, että apua on saatavilla.
Eri asia. Tai kuten jo ihan ensimmäisenä kirjoitin, ei tuo esimerkin äiti ehkä kertonut ihan kaikkea. Ei toki tarvitsekaan vieraalle, mutta tässä vaiheessa keskustelua pitäisi jo olla joku ymmärrys siitä, että perhetyöntekijä ei ole siivooja mikä tilataan paikalle... En jaksa tuota nyt sen enempää enää avata. Teillä se vauvan sairaus oli selkeä ja ohimenevä syy, ja et sinä pientä vauvaa olisi voinut päivähoitoon laittaakaan. Hyvä, että sait apua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Milloin teidän 12v. sitten syö? Jos syödään silloin kun ehtii?
Koulusta tullessaan? Kaverilta tullessaan? Harrastuksesta tullessaan?
Normaalissa koululaisperheessä harvemmin kello 16 koko perhe kokoontuu pöydän ääreen. Ei olisi onnistunut meiltä kuin sillä viikolla kun oltiin kaikki yhtä aikaa oksennustaudissa.
No älä nyt siihen klo 16 takerru. Olishan se hyvä joku rytmi olla.
Koululaisen hyvinvoinnin kannalta kaikkein tärkeintä on että on kavereita. Se että pönötetään reikäreikä-aikataululla kotona ei niinkään.
Ja mistä ihmeestä voit päätellä että jos koululainen ei ole kotona tasan kello 16, että hänellä ei olisi rytmiä?
Perhetyöntekijän avun tarve on ilmeinen, jos vanhemman mielestä 12 vuotiaalle tärkein asia on kaverit. Miten kuutamolla aikuinen voi olla?
Toki kunnittain on eroja mutta esim. omassa kunnassani perhetyöntekijöinä on mm. lähihoitajia ja lastenhoitajia joilla ei ole työhön soveltuvaa koulutusta ja se näkyy työn laadussa. Perheille keksitään kaikenlaisia tehtäviä ja toimintatapoja vailla minkäänlaista teoreettista pohjaa. Enemmän sen mukaan mitkä ovat työntekijän omat tavat tai mielipiteet. Jatkuvasti unohdetaan kohteen tarpeet, tavat, tavoitteet, mahdollisuudet ja oikeudet.
On hyvää perhetyötä ja on alta kaiken arvostelun olevaa "perhetyötä".
T. sosiaalityöntekijä
Minulla on hyvä kokemus perhetyöntekijästä muutamien viikkojen ajalta. Kävi vauvan kanssa vaunulenkillä, kun minä nukuin. Siivoili myös keittiön. Mukava ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Toki kunnittain on eroja mutta esim. omassa kunnassani perhetyöntekijöinä on mm. lähihoitajia ja lastenhoitajia joilla ei ole työhön soveltuvaa koulutusta ja se näkyy työn laadussa. Perheille keksitään kaikenlaisia tehtäviä ja toimintatapoja vailla minkäänlaista teoreettista pohjaa. Enemmän sen mukaan mitkä ovat työntekijän omat tavat tai mielipiteet. Jatkuvasti unohdetaan kohteen tarpeet, tavat, tavoitteet, mahdollisuudet ja oikeudet.
On hyvää perhetyötä ja on alta kaiken arvostelun olevaa "perhetyötä".
T. sosiaalityöntekijä
Mitä se "hyvä perhetyö" edes on?
Et sä siellä sohvalla istumalla kuitenkaan mitään kiintymyssuhdeongelmia korjaa. Olet pelkkä lisäkuormitus.
Miksi siis olet siellä?
Vierailija kirjoitti:
Täällä yksi ei-masentunut ja kaikin puolin normaali kahden lapsen äiti, joka ei leivo koskaan. En ikinä, paitsi rippijuhliin leivoin yhden kakun. Toinen ostettiin valmiina.
En käsitä, miten leipomista pidetään jonain naisten ikiomana kansalaisvelvoitteena. Oletteko ikinä kuulleet kenenkään moittivan ketään miestä liian vähästä leipomisesta?
Ap kuitenkin sanoi että leipoo sämpylöitä tms. kahdesti kuussa. Ehkä se perhetyöntekijä ajatteli ettei ap sitä touhua aivan vihaakkaan.
Jos tämä työntekijä istuu viisi tuntia siellä kotona sohvalla, niin pitääkö se jotain taukoja välissä ja käy asiakasperheen vessassa? Eikö se mitään konkreettista sitten tee siellä? Että istuu ja neuvoo, kirjoittaa muistiinpanoja. Ihan käsittämätöntä. Jotenkin ahdistavaa.