Lue keskustelun säännöt.
Suostuin siihen että meillä kävisi perhetyöntekijä ja nyt tämä on yhtä hel""iä. Tästä piti olla apua, saan vain lisästressiä !
15.08.2019 |
Ensinnäkin se että päivällisen pitäisi olla klo 16 ja kaikkien istuttava yhtä aikaa pöytään, kauhea motkotus kun mies on töissä ja 12 v kavereillaan että kyllä kaikkien nyt pitäisi ISTUA TÄSSÄ KESKUSTELEMASSA PÄIVÄN TAPAHTUMISTA. Ja meille on ollut ihan toimiva systeemi se että syö, kun ehtii.
Tämä nainen myös tahtoisi värikoodata kirjahyllymme ja on ihan pakkomielteinen siitä että edes kerran viikossa leivon jotain. Se ei kuulemma riitä, että pari kertaa kuussa tekaisen pannarin tai sämpylöitä.
Tämä ihminen on käynyt meillä nyt kolmen viikon ajan ma , ti ja to klo 12-17 "auttamassa" arjessa. Joo itse suostuin tähän mutta ihan tätä en odottanut! Pelkään että kohta kilahdan ja sitten on lastensuojelu kimpussa.
Minulla on siis masennus ja 2 kolmesta lapsesta erityislapsia, siksi perhetyö.
Kommentit (795)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pikkulapsiperheissä ei vielä harrastuksia ole lukemattomia, joten kyllä siellä ihan hyvin voidaan syödä yhdessä. Kysehän ei ole pelkästään ruuasta, vaan yhdessäolosta. Yhdessä syödessä opitaan syömään erilaisia ruokia, lapsi saa esimerkkiä vanhemmastaan, voidaan jutella kuulumisia ja luoda yhdessäolon henkeä. Monesti näissä perheissä, joissa jokainen syö silloin kun sattuu, ei sitä yhdessäoloa ole muutenkaan. Kukaan ei kysele kuulumisia ja kuuntele lasten murheita ja iloja. Kasvavalla lapsella on myös tärkeää, että hänelle tarjoillaan säännölliset ateriat. Se helpottaa myös vanhemman jaksamista kun nälkäkiukut jäävät pois. Yllättää miten monelle tässä ketjussa yhdessäsyöminen on niin vaikeaa. Sivistyneissä perheissä on aina panostettu yhteisiin ruokailuihin.
Ei ap:n perhe ole pikkulapsiperhe.
Kuuletko muutenkaan? Nykyaika kutsuu.
Kaksi lapsista alle kymmenen. Kyllä tuon ikäiset vielä pieniä ovat.
Pikkulapsiperhe tarkoittaa perhettä jossa lapset on vauvoja/taaperoita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Moni tuntuu saaneen pt:n lapsen/lapsien ADHD:n vuoksi. Niin mekin. Ja arvatkaa mitä, tämä henkilö lakkasi käymästä kun pelkäsi poikani raivareita :D Vaikka tiedossa kyllä oli että jääräpäinen lapsi jolla ADHD ja uupunut yh-äiti. Että semmoinen apu. Plussaa sain sentään siitä että olin leiponut pitsaa ja pessyt ikkunat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näissä tilanteissahan tehdään yhdessä perheen kanssa alussa suunnitelma toiminnasta, eli ilmeisesti ap on näitä itse toivonut.
Suunnitelmassa lukenee että perhetyöntekijä ”auttaa arjessa”. Ei kukaan kahjokaan tilaa sosiaalitoimistosta kirjahyllyn värikoodausta.
Mä kyllä uskon ettå vähä laajempi suunnitelma on kirjattu.
Jossa keskipisteeksi nousee ruokailu kello 16 ja kirjahyllyn värikoodaus?
Ja tästä me veronmaksajat maksetaan?
No minä en usko oikein että tuohon kirjahylly juttuun. Kaverini luona kävi kans perhetyöntekijä kun oli masennusta ja arki raskasta. Hänkin mulle sanoi että työntekijän mielestä pinnasänky on väärässä asennossa yms. vaikka todellisuudessa oli yhdessä näitä juttuja käynyt läpi, ilman mitään painostusta asioihin.
Tämä oli se pointti. Jos perhetyöntekijä sanoo, että voitko kääntää pinnasängyn oman sängyn viereen niin yöheräämiset on helpompia sen voi sitten vääntää noin, että pinnasänky on perhetyöntekijän mukaan väärässä asennossa.
"Vanhanaikaista" kotiapua kyllä on jos tarve sitä vaatii. Ei nuo tietenkään ikinä menekään niin, että asiakas luettelee työntekijälle jotain ikkunan pesemisiä ja viikkosiivouksia. Tutulla kävi perhetyö siivoamassa, ulkoili lasten kanssa, teki ruokaa. Ystäväni sairasti syöpää ja oli huonossa kunnossa. Tilanne on täysin eri kuin masentuneen elämänhallinnan ongelmat.
Masennus on sairaus siinä kuin syöpäkin. Syöpä sitäpaitsi tosi usein johtuu omista valinnoista, joten sekin on ns elämänhallintaongelma.
Meillä kävi sosiaalityöntekijä antamassa adoptioneuvontaa. Hän puuttui meillä mm sohvan väärään väriin ja koiran turkin laatuun. Jankkasi moneen kertaan molemmista.
Että minä uskon tällä kokemuksella, että ei ne kaikki sosiaalityöntekijät mitään valopäitä o,e.
Tässä tuli taas yks esimerkki väärin ymmärtämisestä.
Kehtaatkin puhua syövästä noin! Kyse on hoidosta eikä siitä, että apu valikoitaisiin sen mukaan mistä mikäkin johtuu. Oma elämänhallinta ja se, että pärjää ilman noita apuja pitäisi olla se tavoiteltava olotila. Ei sitä kukaan voi tulla tarjottimella tarjoamaan vaan siihen pitää itse sitoutua. Toki lepo ja kaikki muu kuuluu siihen myös. Mutta ei sitä kannattaisi ottaa vittuiluna vaan kannattaisi yrittää mieluummin sitouttaa itseään siihen vihaamisen ja pilkun viilaamisen sijaan. Se, että saattohoitovaiheessa olevaa perheenäitiä autetaan kotona, että saa vielä hetken olla lapsilleen läsnä (kun kivuiltaan pystyy vaikkei siivota pystynytkään pyörätuolista käsin) on ihan eri asia kuin mitä on masentuneen hoito.
Masennus on tappava tauti. Ei jotain joka lähtee leipomalla pois.
Paskat. Ei ole tauti eikä tappava.
Meillä kävi yhdessä vaiheessa kaksi perhetyöntekijää, nuoria likkoja. Mä olen ammatiltani kokki, mutta katsoivat tarpeelliseksi tuoda jotain "helppoja ruokaohjeita" mulle... Vaikka meillä ollaan aina syöty hyvin. Pikkuisen meinas naurattaa. Ohjeet olivat vieläpä terveellisiä. No, kiva, mulla on kyllä myös dieettikokin koulutus, että enköhän mä jotain tiedä terveellisyydestäkin.
Sitten nosteltiin jotain tunne-kortteja, voi hyvä ihme sentään. Väkinäisesti yritettiin puhua tunteista, joita kyllä siinä elämäntilanteessa oli, mutta en katsonut tarpeelliseksi avata asioitani niille tyttösille. Lapset inhosivat sitä. Onneksi perhetyö ei kestänyt kauaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Milloin teidän 12v. sitten syö? Jos syödään silloin kun ehtii?
Koulusta tullessaan? Kaverilta tullessaan? Harrastuksesta tullessaan?
Normaalissa koululaisperheessä harvemmin kello 16 koko perhe kokoontuu pöydän ääreen. Ei olisi onnistunut meiltä kuin sillä viikolla kun oltiin kaikki yhtä aikaa oksennustaudissa.
No älä nyt siihen klo 16 takerru. Olishan se hyvä joku rytmi olla.
Koululaisen hyvinvoinnin kannalta kaikkein tärkeintä on että on kavereita. Se että pönötetään reikäreikä-aikataululla kotona ei niinkään.
Ja mistä ihmeestä voit päätellä että jos koululainen ei ole kotona tasan kello 16, että hänellä ei olisi rytmiä?
Sanoinko että jos ei klo 16 ole kotona niin ei ole rytmiä? Ei sen ruoan klo 16 tarvi olla. Meillä ainakin yritetään suunnitella se ruokailu sen mukaan mitä muuta ohjelmaa on. Joskus toki menee ruokailu myöhempään tai poikkeaa siitä mitä yleensä on.
Kyllä sinä sanoit. Päättelit että ap:n 12-vuotiaalla ei ole rytmiä, koska hän ei ole kotona kello 16.
Totean nyt vielä kerran, että koululaisperheissä - joissa koululaisilla on kavereita, harrastuksia, koulumenoja jne - tosi harvoin on enää sellaista Suomisen perheen ruokailua kello 17.08 kun perheenpää tulee virastosta kotiin ja Hulda on kiehauttanut väskynäsopan.
Ja mikä rytmi teillä on jos joka päivän suunnittelette erikseen ja ne poikkeaa toisistaam?
Kyllä meillä ruoka tehdään tai syödään valmista kun töistä ja koulusta tullaan. Jaksaa harrastuksissakin paremmin. Ap:n perheessä ei ole mitään rytmiä kun sinne perhetyöntekijää tarvitaan rytmittämään.
Kun teillä tehdään niin, täytyy kaikissa perheissä tehdä niin. Mikä ylijumala sinä olet tuomitsemaan toisen perheen käytäntöjä? Just tuollaisia ne turhat rasittavat per. etyöntekijät ovat.
Ei täydy :) en tuomitse, tehköön kukin niin kuin tahtoo. Mutta omasta mielestäni on hyvä olla jotain ruoka aikaa joka sovitetaan perheen muuhun rytmiin.
Mikä ”rytmi” se tuo on? Tismalleen sama asia kuin ap:llakin. Syödään kun ehditään. Suomennettuna.
Ap sanoi, että heillä jokainen syö silloin kun haluaa. Eli yhdessä ei syödä, eikä tiettyyn aikaan, siis mihinkään aikaan. Eivätkä aikuiset ilmeisesti laita ruokaa lapsille. Vaan jokainen napsii itse nälkäänsä kaapeista. Onhan tämä melkoisen ankeaa pienille lapsille, varsinkin kun kahdella on erityistarpeita, joutua ruokkimaan itse itsensä. Tuskin myöskään osaavat laittaa ruokaa tai valita terveellisiä ruokia. Onhan tuo melkoista lasten heitteillejättöä.
Aika pitkälle vedettyjä johtopäätöksiä. Eiköhän niille erityislapsille ole pakko laittaa ruoka ha ehkä vielä valvoakin syömistä, jotta hengissä pysyvät. Aikuiset syö sitten milloin haluaa.
Meilläkin lapsuudenperheessä arkena kukin söi milloin sattui tulemaan töistä tai koulusta kotiin. Viikonloppuna syötiin yhdessä. Ei käyty joka päivä läpi päivän tapahtumia. Ihan normaali minustakin on tällä menetelmällä kasvanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt se pt lopetti tauon ja palasi soffalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Milloin teidän 12v. sitten syö? Jos syödään silloin kun ehtii?
Koulusta tullessaan? Kaverilta tullessaan? Harrastuksesta tullessaan?
Normaalissa koululaisperheessä harvemmin kello 16 koko perhe kokoontuu pöydän ääreen. Ei olisi onnistunut meiltä kuin sillä viikolla kun oltiin kaikki yhtä aikaa oksennustaudissa.
No älä nyt siihen klo 16 takerru. Olishan se hyvä joku rytmi olla.
Koululaisen hyvinvoinnin kannalta kaikkein tärkeintä on että on kavereita. Se että pönötetään reikäreikä-aikataululla kotona ei niinkään.
Ja mistä ihmeestä voit päätellä että jos koululainen ei ole kotona tasan kello 16, että hänellä ei olisi rytmiä?
Sanoinko että jos ei klo 16 ole kotona niin ei ole rytmiä? Ei sen ruoan klo 16 tarvi olla. Meillä ainakin yritetään suunnitella se ruokailu sen mukaan mitä muuta ohjelmaa on. Joskus toki menee ruokailu myöhempään tai poikkeaa siitä mitä yleensä on.
Kyllä sinä sanoit. Päättelit että ap:n 12-vuotiaalla ei ole rytmiä, koska hän ei ole kotona kello 16.
Totean nyt vielä kerran, että koululaisperheissä - joissa koululaisilla on kavereita, harrastuksia, koulumenoja jne - tosi harvoin on enää sellaista Suomisen perheen ruokailua kello 17.08 kun perheenpää tulee virastosta kotiin ja Hulda on kiehauttanut väskynäsopan.
Ja mikä rytmi teillä on jos joka päivän suunnittelette erikseen ja ne poikkeaa toisistaam?
Kyllä meillä ruoka tehdään tai syödään valmista kun töistä ja koulusta tullaan. Jaksaa harrastuksissakin paremmin. Ap:n perheessä ei ole mitään rytmiä kun sinne perhetyöntekijää tarvitaan rytmittämään.
Kun teillä tehdään niin, täytyy kaikissa perheissä tehdä niin. Mikä ylijumala sinä olet tuomitsemaan toisen perheen käytäntöjä? Just tuollaisia ne turhat rasittavat per. etyöntekijät ovat.
Ei täydy :) en tuomitse, tehköön kukin niin kuin tahtoo. Mutta omasta mielestäni on hyvä olla jotain ruoka aikaa joka sovitetaan perheen muuhun rytmiin.
Mikä ”rytmi” se tuo on? Tismalleen sama asia kuin ap:llakin. Syödään kun ehditään. Suomennettuna.
Ap sanoi, että heillä jokainen syö silloin kun haluaa. Eli yhdessä ei syödä, eikä tiettyyn aikaan, siis mihinkään aikaan. Eivätkä aikuiset ilmeisesti laita ruokaa lapsille. Vaan jokainen napsii itse nälkäänsä kaapeista. Onhan tämä melkoisen ankeaa pienille lapsille, varsinkin kun kahdella on erityistarpeita, joutua ruokkimaan itse itsensä. Tuskin myöskään osaavat laittaa ruokaa tai valita terveellisiä ruokia. Onhan tuo melkoista lasten heitteillejättöä.
Aika pitkälle vedettyjä johtopäätöksiä. Eiköhän niille erityislapsille ole pakko laittaa ruoka ha ehkä vielä valvoakin syömistä, jotta hengissä pysyvät. Aikuiset syö sitten milloin haluaa.
Meilläkin lapsuudenperheessä arkena kukin söi milloin sattui tulemaan töistä tai koulusta kotiin. Viikonloppuna syötiin yhdessä. Ei käyty joka päivä läpi päivän tapahtumia. Ihan normaali minustakin on tällä menetelmällä kasvanut.
Jos on vaikea masennus niin yleensä toimintakyky on heikentynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Milloin teidän 12v. sitten syö? Jos syödään silloin kun ehtii?
Koulusta tullessaan? Kaverilta tullessaan? Harrastuksesta tullessaan?
Normaalissa koululaisperheessä harvemmin kello 16 koko perhe kokoontuu pöydän ääreen. Ei olisi onnistunut meiltä kuin sillä viikolla kun oltiin kaikki yhtä aikaa oksennustaudissa.
No älä nyt siihen klo 16 takerru. Olishan se hyvä joku rytmi olla.
Koululaisen hyvinvoinnin kannalta kaikkein tärkeintä on että on kavereita. Se että pönötetään reikäreikä-aikataululla kotona ei niinkään.
Ja mistä ihmeestä voit päätellä että jos koululainen ei ole kotona tasan kello 16, että hänellä ei olisi rytmiä?
Sanoinko että jos ei klo 16 ole kotona niin ei ole rytmiä? Ei sen ruoan klo 16 tarvi olla. Meillä ainakin yritetään suunnitella se ruokailu sen mukaan mitä muuta ohjelmaa on. Joskus toki menee ruokailu myöhempään tai poikkeaa siitä mitä yleensä on.
Kyllä sinä sanoit. Päättelit että ap:n 12-vuotiaalla ei ole rytmiä, koska hän ei ole kotona kello 16.
Totean nyt vielä kerran, että koululaisperheissä - joissa koululaisilla on kavereita, harrastuksia, koulumenoja jne - tosi harvoin on enää sellaista Suomisen perheen ruokailua kello 17.08 kun perheenpää tulee virastosta kotiin ja Hulda on kiehauttanut väskynäsopan.
Ja mikä rytmi teillä on jos joka päivän suunnittelette erikseen ja ne poikkeaa toisistaam?
Kyllä meillä ruoka tehdään tai syödään valmista kun töistä ja koulusta tullaan. Jaksaa harrastuksissakin paremmin. Ap:n perheessä ei ole mitään rytmiä kun sinne perhetyöntekijää tarvitaan rytmittämään.
Kun teillä tehdään niin, täytyy kaikissa perheissä tehdä niin. Mikä ylijumala sinä olet tuomitsemaan toisen perheen käytäntöjä? Just tuollaisia ne turhat rasittavat per. etyöntekijät ovat.
Ei täydy :) en tuomitse, tehköön kukin niin kuin tahtoo. Mutta omasta mielestäni on hyvä olla jotain ruoka aikaa joka sovitetaan perheen muuhun rytmiin.
Mikä ”rytmi” se tuo on? Tismalleen sama asia kuin ap:llakin. Syödään kun ehditään. Suomennettuna.
Ap sanoi, että heillä jokainen syö silloin kun haluaa. Eli yhdessä ei syödä, eikä tiettyyn aikaan, siis mihinkään aikaan. Eivätkä aikuiset ilmeisesti laita ruokaa lapsille. Vaan jokainen napsii itse nälkäänsä kaapeista. Onhan tämä melkoisen ankeaa pienille lapsille, varsinkin kun kahdella on erityistarpeita, joutua ruokkimaan itse itsensä. Tuskin myöskään osaavat laittaa ruokaa tai valita terveellisiä ruokia. Onhan tuo melkoista lasten heitteillejättöä.
Aika pitkälle vedettyjä johtopäätöksiä. Eiköhän niille erityislapsille ole pakko laittaa ruoka ha ehkä vielä valvoakin syömistä, jotta hengissä pysyvät. Aikuiset syö sitten milloin haluaa.
Meilläkin lapsuudenperheessä arkena kukin söi milloin sattui tulemaan töistä tai koulusta kotiin. Viikonloppuna syötiin yhdessä. Ei käyty joka päivä läpi päivän tapahtumia. Ihan normaali minustakin on tällä menetelmällä kasvanut.
Jos on vaikea masennus niin yleensä toimintakyky on heikentynyt.
Näitähän on nähty. Äiti antaa lompakon alakoululaiselle muistaessaan, jonka kanssa lapsi hakee pullapussin kaupasta ja mussuttaa sitä ainoana ruokanaan kun äiti makoilee. Jos äiti ei jaksa muistaa antaa edes sitä rahaa, lapsi ei syö.
Nuo on sellaisia työntekijälähtöisiä juttuja, jotka on helppo kirjata raportteihin. ”Painotin yhteisiä ruokahetkiä ja opastin siivoamisessa”. Ei ne liity siihen perheeseen mitenkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Moni tuntuu saaneen pt:n lapsen/lapsien ADHD:n vuoksi. Niin mekin. Ja arvatkaa mitä, tämä henkilö lakkasi käymästä kun pelkäsi poikani raivareita :D Vaikka tiedossa kyllä oli että jääräpäinen lapsi jolla ADHD ja uupunut yh-äiti. Että semmoinen apu. Plussaa sain sentään siitä että olin leiponut pitsaa ja pessyt ikkunat.
Jääräpäinen tarkoitti ilmeisesti väkivaltainen. Ei sellaiseen kenenkään tarvitse suostuakaan. Toivottavasti poikasi pääsi psykiatriseen hoitoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää koskaan suostuko päästämään perhetyöntekijöitä kotiinne.
Vapaus mennyttä. Kyttäävät ja kyyläävät.
Aina pitää etsiä aikaa heidän käynneilleen.
Eli istuvat juomassa kahvia ja pelaamassa lautapelejä. Mitään, mitään apua emme ole saaneet. Kyttäämässä käyvät. Pienintäkään konkreettista apua en ole saanut. Ilmoittivat heti, että eivät ole sitten mutään siivoojia.
Itselläni krooninen selkävamma( leikkausjonossa) ja pojalla adhd.
Kaduin valtavasti kun tuohon suostuin.
Nyt ei heistä pääse eroon. Jos sanon käynnit irti, pelottelevat lasulla. Silti sanovat, että ei ole ilmennyt huolenaiheita.
Miksi siis lasu?Lasussa pystyvät tarjoamaan laajempaa apua, kuin perhetyössä. Ei lasu ole mikään mörkö.
Kuten mitä?
Tukiperheen, avustusta harrastuksiin aikuisten ja lasten osalta, kotihoitoa, joskus jopa pieniä reissuja tuetaan vaikka kylpylöihin, yms. Toki asioihin vaikuttaa tulot, lasten tai aikuisten sairaudet ja tietty se, mitä perhe tarvitsee. Esimerkiksi me ei tehdä mitään jollain perhetyöntekijällä, meillä on kotiolot hyvät ja jaksetaan tehdä asioita. Eikä me sinänsä tarvittaisi parisuhteelle omaa aikaa, mutta kun sellaiseen on nyt lastensuojelun takia mahdollisuus saada, niin olisi typerää olla käyttämättä sitä, koska se edistää meidän perheen jaksamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Milloin teidän 12v. sitten syö? Jos syödään silloin kun ehtii?
Koulusta tullessaan? Kaverilta tullessaan? Harrastuksesta tullessaan?
Normaalissa koululaisperheessä harvemmin kello 16 koko perhe kokoontuu pöydän ääreen. Ei olisi onnistunut meiltä kuin sillä viikolla kun oltiin kaikki yhtä aikaa oksennustaudissa.
No älä nyt siihen klo 16 takerru. Olishan se hyvä joku rytmi olla.
Koululaisen hyvinvoinnin kannalta kaikkein tärkeintä on että on kavereita. Se että pönötetään reikäreikä-aikataululla kotona ei niinkään.
Ja mistä ihmeestä voit päätellä että jos koululainen ei ole kotona tasan kello 16, että hänellä ei olisi rytmiä?
Sanoinko että jos ei klo 16 ole kotona niin ei ole rytmiä? Ei sen ruoan klo 16 tarvi olla. Meillä ainakin yritetään suunnitella se ruokailu sen mukaan mitä muuta ohjelmaa on. Joskus toki menee ruokailu myöhempään tai poikkeaa siitä mitä yleensä on.
Kyllä sinä sanoit. Päättelit että ap:n 12-vuotiaalla ei ole rytmiä, koska hän ei ole kotona kello 16.
Totean nyt vielä kerran, että koululaisperheissä - joissa koululaisilla on kavereita, harrastuksia, koulumenoja jne - tosi harvoin on enää sellaista Suomisen perheen ruokailua kello 17.08 kun perheenpää tulee virastosta kotiin ja Hulda on kiehauttanut väskynäsopan.
Ja mikä rytmi teillä on jos joka päivän suunnittelette erikseen ja ne poikkeaa toisistaam?
Kyllä meillä ruoka tehdään tai syödään valmista kun töistä ja koulusta tullaan. Jaksaa harrastuksissakin paremmin. Ap:n perheessä ei ole mitään rytmiä kun sinne perhetyöntekijää tarvitaan rytmittämään.
Kun teillä tehdään niin, täytyy kaikissa perheissä tehdä niin. Mikä ylijumala sinä olet tuomitsemaan toisen perheen käytäntöjä? Just tuollaisia ne turhat rasittavat per. etyöntekijät ovat.
Ei täydy :) en tuomitse, tehköön kukin niin kuin tahtoo. Mutta omasta mielestäni on hyvä olla jotain ruoka aikaa joka sovitetaan perheen muuhun rytmiin.
Mikä ”rytmi” se tuo on? Tismalleen sama asia kuin ap:llakin. Syödään kun ehditään. Suomennettuna.
Ap sanoi, että heillä jokainen syö silloin kun haluaa. Eli yhdessä ei syödä, eikä tiettyyn aikaan, siis mihinkään aikaan. Eivätkä aikuiset ilmeisesti laita ruokaa lapsille. Vaan jokainen napsii itse nälkäänsä kaapeista. Onhan tämä melkoisen ankeaa pienille lapsille, varsinkin kun kahdella on erityistarpeita, joutua ruokkimaan itse itsensä. Tuskin myöskään osaavat laittaa ruokaa tai valita terveellisiä ruokia. Onhan tuo melkoista lasten heitteillejättöä.
Aika pitkälle vedettyjä johtopäätöksiä. Eiköhän niille erityislapsille ole pakko laittaa ruoka ha ehkä vielä valvoakin syömistä, jotta hengissä pysyvät. Aikuiset syö sitten milloin haluaa.
Meilläkin lapsuudenperheessä arkena kukin söi milloin sattui tulemaan töistä tai koulusta kotiin. Viikonloppuna syötiin yhdessä. Ei käyty joka päivä läpi päivän tapahtumia. Ihan normaali minustakin on tällä menetelmällä kasvanut.
Jos on vaikea masennus niin yleensä toimintakyky on heikentynyt.
Näitähän on nähty. Äiti antaa lompakon alakoululaiselle muistaessaan, jonka kanssa lapsi hakee pullapussin kaupasta ja mussuttaa sitä ainoana ruokanaan kun äiti makoilee. Jos äiti ei jaksa muistaa antaa edes sitä rahaa, lapsi ei syö.
Hep! Mun äiti teki tismalleen näin. Kävi kylläkin töissä vaan jätti rahat pöydälle tai toi jotain halpoja mikroruokia kaappiin mitä sitten sain itse lämmittää. Lasua ei kiinnostanut pätkän vertaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö tuollaisen avun tarkoitus olisi auttaa ihan perussiivouksessa (vessan pesu, imurointi, pölyjen pyyhintä, pyykinpesu) ruuanlaitossa, lastenhoidossa, lasten leikittämisessä... Eikä mikään kirjahyllyjen järjestely. Tai ainakin tuollaisesta olisi enemmän konkreettista hyötyä. Eikö tuosta voisi jollekin puhua, että millaista apua juuri TE tarvitsette ja että tuo nykyinen ei hyödytä teitä mitenkään?
Ei lastensuojelu ei tarjoa siivousta. Kotipalvelusta saa konkreettista apua, kuten esim. lastenhoitoa. Voivat ehkä jotain pientä kotona auttaa, mutta tarkoitus on auttaa siten, että palvelun loputtua perhe pärjää omillaan. Perhetyö on enemmän ihmissuhdetyötä. Siinä voidaan pureutua esim. vanhemman jaksamattomuuden ongelmiin auttamalla esim. järjestämään päivää, niin, että se menee sujuvammin. Jos perheessä on ristiriitoja tai konflikteja, näitä pyritään käymään läpi, sopia yhteisiä toimintatapoja jne. Vastuuttaa vaikka kaikkia perheenjäseniä enemmän kodinhoidosta, että kaikki ei kaadu äidille jne.
Voiko joku lasyensuojelun työntekijä kertoa, miten tämä vastuuttaminen tapahtuu, kun käytte kotona silloin, kun mies on töissä? Teidän työnhän pitäisi olla aina iltatyötä, jos oikeasti seuraisitte koki perheen kommunikaatiota ettekä vaan kyttäisi sitä kotona olevaa vanhempaa.
Sinä voit seuraavan kerran avata suusi ja palaverissa ilmoittaa että haluaisit perhetyöntekijän käyvän myös ilta-aikaan. Kyllä me melko paljon iltatyötäkin tehdään. Viimeksi eilen lähdin yhdestä perheestä klo 22 ja tänä aamuna menin samaan perheeseen klo 6.30. Eli me tehdään käyntejä sen mukaan, mitä sosiaalityöntekijä meiltä tilaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä varmasti siitä olisi apua että perhetyöntekijä näyttäisi itse esimerkkiä ja tarttuisi moppiin ja tekisi ruokaa ja liikkuisi lasten kanssa. Esimerkin voima on paljon isompi kuin se että lätisee joutavia 5h sohvalla.
Oma siskoni ja hänen lapsensa ainakin oppivat siivoamaan kanssani yhdessä kun menin aina kylään ja aloin siivota taloa. Talo oli kuin pommin jäljiltä. Pikkuhiljaa siellä alkoi olla siistimpää kun aloin mennä kylään. Kait heitä hävetti kun minun aikani meni aina siivoukseen kun olisin voinut esim. Lasten kanssa pelata tai tehdä jotain kivaa. Mutta lapsetkin oppi ettei Liisa täti suostu leikkimään pölykasojen seassa.
Liisa-täti ei varmaan kouluttaudu vuosia sen takia että voi siivota sun tai sun siskon paskasen huushollin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä varmasti siitä olisi apua että perhetyöntekijä näyttäisi itse esimerkkiä ja tarttuisi moppiin ja tekisi ruokaa ja liikkuisi lasten kanssa. Esimerkin voima on paljon isompi kuin se että lätisee joutavia 5h sohvalla.
Oma siskoni ja hänen lapsensa ainakin oppivat siivoamaan kanssani yhdessä kun menin aina kylään ja aloin siivota taloa. Talo oli kuin pommin jäljiltä. Pikkuhiljaa siellä alkoi olla siistimpää kun aloin mennä kylään. Kait heitä hävetti kun minun aikani meni aina siivoukseen kun olisin voinut esim. Lasten kanssa pelata tai tehdä jotain kivaa. Mutta lapsetkin oppi ettei Liisa täti suostu leikkimään pölykasojen seassa.
Liisa-täti ei varmaan kouluttaudu vuosia sen takia että voi siivota sun tai sun siskon paskasen huushollin.
Ei. Liisa pänttää vuosia turhia opintoja kahvitellakseen vuosia turhaan verovaroilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä varmasti siitä olisi apua että perhetyöntekijä näyttäisi itse esimerkkiä ja tarttuisi moppiin ja tekisi ruokaa ja liikkuisi lasten kanssa. Esimerkin voima on paljon isompi kuin se että lätisee joutavia 5h sohvalla.
Oma siskoni ja hänen lapsensa ainakin oppivat siivoamaan kanssani yhdessä kun menin aina kylään ja aloin siivota taloa. Talo oli kuin pommin jäljiltä. Pikkuhiljaa siellä alkoi olla siistimpää kun aloin mennä kylään. Kait heitä hävetti kun minun aikani meni aina siivoukseen kun olisin voinut esim. Lasten kanssa pelata tai tehdä jotain kivaa. Mutta lapsetkin oppi ettei Liisa täti suostu leikkimään pölykasojen seassa.
Liisa-täti ei varmaan kouluttaudu vuosia sen takia että voi siivota sun tai sun siskon paskasen huushollin.
Ei. Liisa pänttää vuosia turhia opintoja kahvitellakseen vuosia turhaan verovaroilla.
Opettele kasvattamaan ne lapsesi ja pyörittämään perhearkeasi niin että ette kenenkään mielestä tarvii kotiin mitään ylimääräistä apua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä varmasti siitä olisi apua että perhetyöntekijä näyttäisi itse esimerkkiä ja tarttuisi moppiin ja tekisi ruokaa ja liikkuisi lasten kanssa. Esimerkin voima on paljon isompi kuin se että lätisee joutavia 5h sohvalla.
Oma siskoni ja hänen lapsensa ainakin oppivat siivoamaan kanssani yhdessä kun menin aina kylään ja aloin siivota taloa. Talo oli kuin pommin jäljiltä. Pikkuhiljaa siellä alkoi olla siistimpää kun aloin mennä kylään. Kait heitä hävetti kun minun aikani meni aina siivoukseen kun olisin voinut esim. Lasten kanssa pelata tai tehdä jotain kivaa. Mutta lapsetkin oppi ettei Liisa täti suostu leikkimään pölykasojen seassa.
Liisa-täti ei varmaan kouluttaudu vuosia sen takia että voi siivota sun tai sun siskon paskasen huushollin.
Ei. Liisa pänttää vuosia turhia opintoja kahvitellakseen vuosia turhaan verovaroilla.
Opettele kasvattamaan ne lapsesi ja pyörittämään perhearkeasi niin että ette kenenkään mielestä tarvii kotiin mitään ylimääräistä apua.
Eihän tuosta ole apua. Enkä kritisoi asiakkaana vaan veronmaksajana. Aivan posketonta lypsäntää!
Aika hemmoteltua porukkaa täällä. Yhteiskunnan pitäisi maksaa kaikille palvelijat kotiin? Huh huh.
Toki yhteiskunnassa voitaisiin enemmän tukea markkinalähtöisesti arjen apupalveluita ihmisille, mutta se on sitten toinen keskustelu.
Perhetyön idea on periaatteessa ihan hyvä. Mutta homma menee heti pieleen siinä kohdin kun työntekijöiksi palkataan liian matalasti koulutettuja (esim. lähihoitajia) tai muuhun asiaan koulutettuja (esim. sairaanhoitaja, sosionomi). Jotta tuollaisesta perheen vuorovaikutuksessa tukemisesta olisi oikeasti hyötyä, niin työntekijän pitäisi olla koulutukseltaan perhepsykoterapeutti, mieluusti myös joku psykologi tms. Silloin hänellä olisi oikeasti ammattitaitoa arvioida sitä vuorovaikutusta ja perhedynamiikkaa ja olisi oikeasti ammattitaitoa auttaa sen parantamisessa. Silloin keinot ei olisi mitään päivällinen klo 16, leipominen kerran viikossa, kirjahyllyn järjestäminen tms. Perheen vuorovaikutuksen arviointi ja muutoksen tukeminen on todella vaativaa työtä, joka edellyttää pitkää koulutusta juuri siihen aiheeseen. Jos työntekijä jolla ei ole asiaan psykoterapeutin koulutusta yrittää sitä, niin pieleen menee ja rankasti.
Ikävä kyllä kunnat säästää ja palkkaa perhetyöhön noita liian vähän koulutettuja.
Ehkä se on siellä kaverilla siksi, että on tottunut, että siellä saa kunnon lämpimän ruoan.