Äiti kertoi pettävänsä isääni. Kerronko isälle?
Äiti kertoi tapailleensa toista miestä jo kuukausia. Isäni on kroonisesti sairas ja kodin vanki eikä siksi huomannut mitään. En minäkään koska näemme vain joskus viikonloppuna ja lomilla. Äiti vannotti etten kerro isälle kohka hän on vain täpinöissään saadessaan taas huomiota eikä koe että minkään tarvii muuttua. En vastannut mitään enkä tajua miksi hän kertoi MINULLE kun emme ole edes niin läheisiä (varmaan juuri siksi). Minun pitäisi muka ilpita hänen puolestaan mutta olen vain järjettömän vihainen. Pitääkö minun kertoa? Minusta tulee suvun virallinen liitonrikkoja mutta isä ei ikinä alkaisi mihinkään avoimeen suhteeseen. Olen umpikujassa.
Kommentit (65)
Vierailija kirjoitti:
Yllättävän paljon äitiä tukevia kommentteja. Olen joskus kertonut täällä oman tarinani ja en ole kovin paljon tukea saanut. Olin vuosia mieheni omaishoitaja. Nyt hän on jo laitoksessa, mutta käyn edelleen päivittäin syöttämässä ja auttamassa iltatoimissa. Vkonloppuisin vietän enemmän aikaa hänen kanssaan. Minulla on myös ollut jo useamman vuoden salasuhde myös naimisissa olevaan mieheen. Miehellä on erityislapsi, joka sitoo häntä myös paljon. Koko suhteemme ajan on meille ollut selvää, ettemme jätä puolisoitamme ja meillä ei tule olemaan keskenämme perinteistä parisuhdetta. Suhteememe on vain hetken hengähdystauko. Lapsilleni en ole kertonut.
Kehtaattekin. Ja vaimo taas hoitaa heidän erityislastaan ilman tarvetta pettämiseen? Ja sinä innokkaana menet tilanteeseen mukaan, jossa vanhemmat voisivat tukea toisiaan vaikeassa tilanteessa sen sijaan, että tukea ja läheisyyttä etsitään muualta.
huh huh ...kiva äiti siinä ..ei yhtään itsekäs ..eipä :(
Vierailija kirjoitti:
Tilannetta ei oikein voi edes kuvitella toisinpäin, sillä hyvin harva mies jäisi hoitamaan sairasta vaimoaan. Itseasiassaan jo sana sairaus saa miehet juosemaan kiljuen toisen naisen syliin.
Mutta jos nainen hylkää sairaan miehensä, on hän itsekäs lehmä.
En pidä tyylistäsi jaotella ihmisiä miehiksi ja naisiksi. Sukupuoli on pelkkä sosiaalinen konstruktio. Jatkossa odotan että puhut henkilöistä.
Faith kirjoitti:
Vaatisin äitiä lopettamaan salasuhteen ja kertomaan totuuden isälle. Ethän sinä mikään liitonrikkoja olisi. Äitisi on avionrikkoja. Uskottomuudesta voi tehdä parannuksen ja sen voi antaa anteeksi.
Liiba laaba. Usein kannattaa miettiä vähemmän vahingon periaatetta. Mitä ei tiedä, se ei satuta. Harva tuollaiseen tilanteeseen joutunut pettää pettämisen ilosta. Tilanteessa voi olla niin paljon kuormaa ja ahdistusta, että ihminen ei vaan pysty pitämään hommaa kasassa. Mietihän armon käsitettä tämän naisen kohdalta, jos pystyt. Jos itse olet täydellinen ja virheetön, olet toki kelvollinen tuomitsemaan. Jos et, niin...
Me emme tiedän ap:n isän sairaudesta muuta, kuin että on krooninen. Onko isä miten kuormittunut, kivuissa, masentunut, muuta, mitä nyt voisi olettaa olevan.Siihenkö tilanteeseen sinä lapsena vielä taakkaa lisäisit? Miksi? Jeesuksen nimissäkö?
Faith kirjoitti:
Vaatisin äitiä lopettamaan salasuhteen ja kertomaan totuuden isälle. Ethän sinä mikään liitonrikkoja olisi. Äitisi on avionrikkoja. Uskottomuudesta voi tehdä parannuksen ja sen voi antaa anteeksi.
Mikä sinä olet vanhempaasi vaatimaan yhtään mitään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yllättävän paljon äitiä tukevia kommentteja. Olen joskus kertonut täällä oman tarinani ja en ole kovin paljon tukea saanut. Olin vuosia mieheni omaishoitaja. Nyt hän on jo laitoksessa, mutta käyn edelleen päivittäin syöttämässä ja auttamassa iltatoimissa. Vkonloppuisin vietän enemmän aikaa hänen kanssaan. Minulla on myös ollut jo useamman vuoden salasuhde myös naimisissa olevaan mieheen. Miehellä on erityislapsi, joka sitoo häntä myös paljon. Koko suhteemme ajan on meille ollut selvää, ettemme jätä puolisoitamme ja meillä ei tule olemaan keskenämme perinteistä parisuhdetta. Suhteememe on vain hetken hengähdystauko. Lapsilleni en ole kertonut.
Kehtaattekin. Ja vaimo taas hoitaa heidän erityislastaan ilman tarvetta pettämiseen? Ja sinä innokkaana menet tilanteeseen mukaan, jossa vanhemmat voisivat tukea toisiaan vaikeassa tilanteessa sen sijaan, että tukea ja läheisyyttä etsitään muualta.
Kuinkahan rankkaa tuolla vaimolla on? Hoitaa erityislasta, mies pettää ja hakee "hengähdystaukonsa" toisen naisen sylistä ja vaimo sen sijaan on tilanteessa emotionaalisesti täysin yksin. Ja pettäjäukko esittää asian niin, että hänhän on tosi armollinen kun ei jätä heidän yhteistä lastaan hoitavaa vaimoaan, kunhan vain saa pettää. Hyi hemmetti.
Vierailija kirjoitti:
Faith kirjoitti:
Vaatisin äitiä lopettamaan salasuhteen ja kertomaan totuuden isälle. Ethän sinä mikään liitonrikkoja olisi. Äitisi on avionrikkoja. Uskottomuudesta voi tehdä parannuksen ja sen voi antaa anteeksi.
Mikä sinä olet vanhempaasi vaatimaan yhtään mitään?
Kun pettäjä alkaa lörpötellä ja kehuskella pettämisellään, niin voi vaatia. Ei ketään voi velvoittaa valehtelemaan toisen puolesta. Ja vielä omalle isälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Faith kirjoitti:
Vaatisin äitiä lopettamaan salasuhteen ja kertomaan totuuden isälle. Ethän sinä mikään liitonrikkoja olisi. Äitisi on avionrikkoja. Uskottomuudesta voi tehdä parannuksen ja sen voi antaa anteeksi.
Mikä sinä olet vanhempaasi vaatimaan yhtään mitään?
Kun pettäjä alkaa lörpötellä ja kehuskella pettämisellään, niin voi vaatia. Ei ketään voi velvoittaa valehtelemaan toisen puolesta. Ja vielä omalle isälle.
Mistä me tiedämme, onko kyse "lörpöttelystä" ja "kehuskeluista"?
Onko se valehtelua ettei puhu asiasta? Siinä tapauksessa minä olen mieluummin valehtelija kuin koko suvun/kylän/yms. tietotoimisto, juoruileva kakkiainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Faith kirjoitti:
Vaatisin äitiä lopettamaan salasuhteen ja kertomaan totuuden isälle. Ethän sinä mikään liitonrikkoja olisi. Äitisi on avionrikkoja. Uskottomuudesta voi tehdä parannuksen ja sen voi antaa anteeksi.
Mikä sinä olet vanhempaasi vaatimaan yhtään mitään?
Kun pettäjä alkaa lörpötellä ja kehuskella pettämisellään, niin voi vaatia. Ei ketään voi velvoittaa valehtelemaan toisen puolesta. Ja vielä omalle isälle.
Mistä me tiedämme, onko kyse "lörpöttelystä" ja "kehuskeluista"?
Onko se valehtelua ettei puhu asiasta? Siinä tapauksessa minä olen mieluummin valehtelija kuin koko suvun/kylän/yms. tietotoimisto, juoruileva kakkiainen.
Lue aloitus.
Jos olisin äitisi, niin vaihtoehtoni olisivat joko
1 hoitaa kodinvankina olevaa sairasta miestä hyväntekeväisyydestä, eli kuin joku lähihoitaja, mutta ilman palkkaa ja työsopimusta, ja olla samalla intiimissä mies-nais-suhteessa muiden miesten kanssa
Tai
2 Erota miehestä kokonaan ihan virallisestikin.
Sinällään voi olla oikein antaa miehen itse päättää, kumman hän haluaa valita, vaikka saattaa olla onnellisempi, jos ei tiedä vaihtoehdon 1 koko tilannetta.
Joka tapauksessa äitisi teki väärin kertoessaan asiasta sinulle. Lapsen ei pidä joutua kantamaan vanhempien taakkoja.
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin äitisi, niin vaihtoehtoni olisivat joko
1 hoitaa kodinvankina olevaa sairasta miestä hyväntekeväisyydestä, eli kuin joku lähihoitaja, mutta ilman palkkaa ja työsopimusta, ja olla samalla intiimissä mies-nais-suhteessa muiden miesten kanssa
Tai
2 Erota miehestä kokonaan ihan virallisestikin.Sinällään voi olla oikein antaa miehen itse päättää, kumman hän haluaa valita, vaikka saattaa olla onnellisempi, jos ei tiedä vaihtoehdon 1 koko tilannetta.
Joka tapauksessa äitisi teki väärin kertoessaan asiasta sinulle. Lapsen ei pidä joutua kantamaan vanhempien taakkoja.
3 Korkata ES ja pelata CS
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin äitisi, niin vaihtoehtoni olisivat joko
1 hoitaa kodinvankina olevaa sairasta miestä hyväntekeväisyydestä, eli kuin joku lähihoitaja, mutta ilman palkkaa ja työsopimusta, ja olla samalla intiimissä mies-nais-suhteessa muiden miesten kanssa
Tai
2 Erota miehestä kokonaan ihan virallisestikin.Sinällään voi olla oikein antaa miehen itse päättää, kumman hän haluaa valita, vaikka saattaa olla onnellisempi, jos ei tiedä vaihtoehdon 1 koko tilannetta.
Joka tapauksessa äitisi teki väärin kertoessaan asiasta sinulle. Lapsen ei pidä joutua kantamaan vanhempien taakkoja.
Tai mitä jos ihan ottaisi asian puheeksi miehen kanssa? Vaikka ennen avoin liitto ei olisi tullutkaan kyseeseen, niin mistäs sen tietää, vaikka miehen mieli olisi muuttunut? On se kumma, kun pitää naimisiin mennä, mutta sitten ei ole mitään haluja ikinä keskustella asioista ja parisuhteen tilasta sen oman kumppanin kanssa. Aina menee selän takana puuhaamiseksi tai sitten ero ennen kuin on edes yritetty miettiä muita ratkaisuja yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En menisi pilaamaan tuollaisella asialla oman isäni loppuelämää. Hän varmasti ottaisi tiedon raskaasti. Oletko valmis ottamaan sen omalletunnollesi? Tuskinpa isäsi elämänlaatu paranee, jos tietää asian.458
Kyllä minä ainakin haluaisin tietää jos olisin naimisissa petturilutkan kanssa.
Ja minkä sinä asialle tekisit sairaana ihmisenä? Asiat eivät ole mustavalkoisia.
Minkä tekisin? No ainakin laittaisin sen lutkailijan pois nauttimasta omaisuutta jonka minä olen terveenä ollessani hankkinut.
Entä mitä tekisit sen jälkeen? Jos et pärjää yksin kotona, saatat ehkä päästä hoitolaitokseen, jossa lehtijuttujen mukaan olot eivät kovin mukavat ole. Vaihtoehtoisesti saat kodinhoitajan käymään kotiin 10 min aamulla ja toiset 10 min illalla. Sinut laitetaan sänkyyn esim. klo 18, koska sen jälkeen ei kukaan käy.
Kyllä minä siinä tilanteessa katsoisin läpi sormien puolison menoja, jos hän kuitenkin jaksaa minua hoitaa. Olen läheltä seurannut kuinka äärettömän raskasta omaishoitajan työ on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En menisi pilaamaan tuollaisella asialla oman isäni loppuelämää. Hän varmasti ottaisi tiedon raskaasti. Oletko valmis ottamaan sen omalletunnollesi? Tuskinpa isäsi elämänlaatu paranee, jos tietää asian.458
Kyllä minä ainakin haluaisin tietää jos olisin naimisissa petturilutkan kanssa.
Ja minkä sinä asialle tekisit sairaana ihmisenä? Asiat eivät ole mustavalkoisia.
Minkä tekisin? No ainakin laittaisin sen lutkailijan pois nauttimasta omaisuutta jonka minä olen terveenä ollessani hankkinut.
Entä mitä tekisit sen jälkeen? Jos et pärjää yksin kotona, saatat ehkä päästä hoitolaitokseen, jossa lehtijuttujen mukaan olot eivät kovin mukavat ole. Vaihtoehtoisesti saat kodinhoitajan käymään kotiin 10 min aamulla ja toiset 10 min illalla. Sinut laitetaan sänkyyn esim. klo 18, koska sen jälkeen ei kukaan käy.
Kyllä minä siinä tilanteessa katsoisin läpi sormien puolison menoja, jos hän kuitenkin jaksaa minua hoitaa. Olen läheltä seurannut kuinka äärettömän raskasta omaishoitajan työ on.
Juu ja on myös parisuhteita, joissa se puoliso hoitaa ja on luona, koska edelleen rakastaa sairaudesta huolimatta. Kun kaikki eivät pidä sitä puolisoa vaan seksinnäläntyydyttäjänä. Apua voi hommata, jos tuntuu raskaalta yksin hoitaa. Jännä, että näin moni ajattelee, että mitä vain saa tehdä ja kaikki on sallittua, jos puoliso ei enää olekaan terve... Ei kyllä mitään kunnioitusta sitä omaa kumppania ja parisuhdetta kohtaan.
Tulee mieleen ikäeroketjut, joissa aina haukutaan itseään vanhempaan ihmiseen ihastunut ihminen ja varoitellaan siitä, että "joudut omaishoitajaksi, älä vaan tyhmä tee tuota virhettä, vaan etsi omanikäinen niin ei tarvitse pelätä sairastumisia ja ikääntymisen vaikutusta".
No, näköjään ihan kaikissa suhteissa se kumppani joka tapauksessa hylätään tai aletaan vain valehtelemaan ja pettämään, jos toinen sairastuu tms. eikä kykene samalla lailla itsestään huolehtimaan. Voinee tehdä johtopäätöksen, että olette samoja ihmisiä te sairaan puolison pettäjät kuin nämä suuren ikäeron suhteita vastustavat, koska pelkäätte niin kovin sitä, että kumppani ei säily ikuisesti nuorena ja terveenä ja sitähän se parisuhde ei missään nimessä voi olla, että silloinkin oltaisiin sen kumppanin rinnalla, noin niin kuin vastoinkäymisissä vai miten se meni?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En menisi pilaamaan tuollaisella asialla oman isäni loppuelämää. Hän varmasti ottaisi tiedon raskaasti. Oletko valmis ottamaan sen omalletunnollesi? Tuskinpa isäsi elämänlaatu paranee, jos tietää asian.458
Kyllä minä ainakin haluaisin tietää jos olisin naimisissa petturilutkan kanssa.
Ja minkä sinä asialle tekisit sairaana ihmisenä? Asiat eivät ole mustavalkoisia.
Minkä tekisin? No ainakin laittaisin sen lutkailijan pois nauttimasta omaisuutta jonka minä olen terveenä ollessani hankkinut.
Entä mitä tekisit sen jälkeen? Jos et pärjää yksin kotona, saatat ehkä päästä hoitolaitokseen, jossa lehtijuttujen mukaan olot eivät kovin mukavat ole. Vaihtoehtoisesti saat kodinhoitajan käymään kotiin 10 min aamulla ja toiset 10 min illalla. Sinut laitetaan sänkyyn esim. klo 18, koska sen jälkeen ei kukaan käy.
Kyllä minä siinä tilanteessa katsoisin läpi sormien puolison menoja, jos hän kuitenkin jaksaa minua hoitaa. Olen läheltä seurannut kuinka äärettömän raskasta omaishoitajan työ on.
Juu ja on myös parisuhteita, joissa se puoliso hoitaa ja on luona, koska edelleen rakastaa sairaudesta huolimatta. Kun kaikki eivät pidä sitä puolisoa vaan seksinnäläntyydyttäjänä. Apua voi hommata, jos tuntuu raskaalta yksin hoitaa. Jännä, että näin moni ajattelee, että mitä vain saa tehdä ja kaikki on sallittua, jos puoliso ei enää olekaan terve... Ei kyllä mitään kunnioitusta sitä omaa kumppania ja parisuhdetta kohtaan.
Se avun saaminen ei ole ihan yksinkertaista. Jos olisin itse siinä tilanteessa, niin antaisin kyllä mieheni tyydyttää seksuaaliset tarpeensa muualla, käydä ulkona syömässä, kävelemässä ystävänsä kanssa tai mitä hän nyt tarvitseekin. En katso olevani oikeutettu vaatimaan häntäkin lopettamaan elämisensä, jos minun elämäni on enemmän tai vähemmän ohi.
Tämä ei tarkoita, etteikö silti voisi olla rakkautta edelleen pitkään yhdessä olleiden puolisoiden välillä. Täällä annetaan aivan turhan paljon painoarvoa fyysiselle kanssakäymiselle. Ikäänkuin se olisi maailmanloppu, että käy vieraissa, jos oma ei pysty. Kyllä minusta paljon suurempi painoarvo on sillä, että siitä huolimatta avioliitto jatkuu vakaalla pohjalla toinen toistaan tukien. Mitä minä jään vaille, jos mies rakastaa minua, mutta hänellä on tarpeita ulkomaailmassa, jos kaikesta huolimatta pysymme yhdessä? Emme elä yhteiskunnassa, jossa miehen kuollessa nainenkin poltetaan roviolla. Miksi miehen tai naisen pitäisi istua kotona 24/7, jos toisen on pakko?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En menisi pilaamaan tuollaisella asialla oman isäni loppuelämää. Hän varmasti ottaisi tiedon raskaasti. Oletko valmis ottamaan sen omalletunnollesi? Tuskinpa isäsi elämänlaatu paranee, jos tietää asian.458
Kyllä minä ainakin haluaisin tietää jos olisin naimisissa petturilutkan kanssa.
Ja minkä sinä asialle tekisit sairaana ihmisenä? Asiat eivät ole mustavalkoisia.
Minkä tekisin? No ainakin laittaisin sen lutkailijan pois nauttimasta omaisuutta jonka minä olen terveenä ollessani hankkinut.
Entä mitä tekisit sen jälkeen? Jos et pärjää yksin kotona, saatat ehkä päästä hoitolaitokseen, jossa lehtijuttujen mukaan olot eivät kovin mukavat ole. Vaihtoehtoisesti saat kodinhoitajan käymään kotiin 10 min aamulla ja toiset 10 min illalla. Sinut laitetaan sänkyyn esim. klo 18, koska sen jälkeen ei kukaan käy.
Kyllä minä siinä tilanteessa katsoisin läpi sormien puolison menoja, jos hän kuitenkin jaksaa minua hoitaa. Olen läheltä seurannut kuinka äärettömän raskasta omaishoitajan työ on.
Juu ja on myös parisuhteita, joissa se puoliso hoitaa ja on luona, koska edelleen rakastaa sairaudesta huolimatta. Kun kaikki eivät pidä sitä puolisoa vaan seksinnäläntyydyttäjänä. Apua voi hommata, jos tuntuu raskaalta yksin hoitaa. Jännä, että näin moni ajattelee, että mitä vain saa tehdä ja kaikki on sallittua, jos puoliso ei enää olekaan terve... Ei kyllä mitään kunnioitusta sitä omaa kumppania ja parisuhdetta kohtaan.
Se avun saaminen ei ole ihan yksinkertaista. Jos olisin itse siinä tilanteessa, niin antaisin kyllä mieheni tyydyttää seksuaaliset tarpeensa muualla, käydä ulkona syömässä, kävelemässä ystävänsä kanssa tai mitä hän nyt tarvitseekin. En katso olevani oikeutettu vaatimaan häntäkin lopettamaan elämisensä, jos minun elämäni on enemmän tai vähemmän ohi.
Tämä ei tarkoita, etteikö silti voisi olla rakkautta edelleen pitkään yhdessä olleiden puolisoiden välillä. Täällä annetaan aivan turhan paljon painoarvoa fyysiselle kanssakäymiselle. Ikäänkuin se olisi maailmanloppu, että käy vieraissa, jos oma ei pysty. Kyllä minusta paljon suurempi painoarvo on sillä, että siitä huolimatta avioliitto jatkuu vakaalla pohjalla toinen toistaan tukien. Mitä minä jään vaille, jos mies rakastaa minua, mutta hänellä on tarpeita ulkomaailmassa, jos kaikesta huolimatta pysymme yhdessä? Emme elä yhteiskunnassa, jossa miehen kuollessa nainenkin poltetaan roviolla. Miksi miehen tai naisen pitäisi istua kotona 24/7, jos toisen on pakko?
Pettämistä ja valehtelua ei suvaita. Avoin suhde on eri asia.
Vierailija kirjoitti:
Ällöttää nämä ihmiset, jotka kiistävät toiselta hänen oikeuden päättää omista asioistaan. Vaikka on kuinka fyysisesti sairas, niin ei teillä ole oikeutta evätä ätoiselta ihmiseltä oikeutta päättää omasta elämästään. Onko hän muka vähäjärkinen? Onko hän holhouksen alainen, joka ei tajua omaa tilannettaan? Totta kai kerrot. Isäsi ja äitisi saavat selvittää keskenään, onko tuo jotakin, minkä isäsi voi hyväksyä. Jos äitisi pettää häntä, niin heidän suhteessaan saattaa olla paljon muutakin pielessä, mutta isäsi ei osaa lähteä tilanteesta. Kyllä hoidot voi järjestää muutenkin kuin sitä kautta, että pettävä ja valehteleva puoliso hoitaa... Hirveä tilanne isällesi. Vähin mitä tuossa voi tehdä hänen hyväkseen, on olla ainakin itse rehellinen ja myötätuntoinen ja tukea isän oikeutta päättää, millaisen puolison kanssa arkensa jakaa.
Täysin samaa mieltä, suorastaan ahdistavaa lukea miten sairaalta ihmiseltä viedään koko ihmisarvo riistämällä häneltä oikeus tehdä omaa loppuelämäänsä koskevia päätöksiä. Joku puhui jopa terveestä puolisosta elävän leskenä, mikä on minusta todella loukkaavaa sitä sairasta puolisoa kohtaan. Hän on vielä tunteva, ajatteleva ja elossaoleva ihminen, ei mikään puoliruumis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En menisi pilaamaan tuollaisella asialla oman isäni loppuelämää. Hän varmasti ottaisi tiedon raskaasti. Oletko valmis ottamaan sen omalletunnollesi? Tuskinpa isäsi elämänlaatu paranee, jos tietää asian.458
Kyllä minä ainakin haluaisin tietää jos olisin naimisissa petturilutkan kanssa.
Kaikki ovat..Ei tarvitse erikseen tietää.
Vaatisin äitiä lopettamaan salasuhteen ja kertomaan totuuden isälle. Ethän sinä mikään liitonrikkoja olisi. Äitisi on avionrikkoja. Uskottomuudesta voi tehdä parannuksen ja sen voi antaa anteeksi.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/