voiko vauvan laittaa samaan huoneeseen 1v9kk kanssa?
Meillä pikkukakkonen syntyy syksyllä ja ikäeroa tulee 1v9kk. Koska esikoisen aikana nukuin huonosti lähes 10 kk koska heräsin jokaiseen pikku ääneen, ajattelin että laittaisimme vauvan heti omaan huoneeseen nukkumaan. Toiseksi esikoinen nukkuin perhepedissä pitkään joten vielä silloin tällöin tyttö haluaa meidän viereen jos on jokin hätä. Ei kovin kauaksi aikaa mutta kuitenkin.
Meillä talossa on vaan 3 makkaria joista yhden tarvimme työhuoneeksi. Ajattelimme laittaa lapsen samaan huoneeseen ainakin siinä tapauksessa jos toinenkin on tyttö. Mutta voiko esikoinen vahingossa vahingoittaa vauvaa, tökkiä sitä pinnasängyn reunojen välistä tai kiivetä halimaan vauvaa liian lujaa tai heittää nallen tai peiton vauvan päälle tms. Onko muilla kokemuksia? Meidän esikoistyttö on niin mahdoton kiipeilijä että se hieman pelottaa. Vai meneekö tuo kiipeilyvaihe uutuudenviehätyksenä ohi syksyyyn mennessä ja voivatko lapset nukkua " sovussa" samassa huoneessa?
Vai kannattaako siirtää tietokoneet yms meidän omaan makkariin.
Tulipa pähkäiltyä taas. Kiitos vastauksistanne!
T:Nasu
Kommentit (14)
Meille tulee ikäeroksi 1 v 8 kk enkä uskalla laittaa vauvaa ja taaperoa samaan huoneeseen. Pelkään just sitä, että esikoinen herää yöllä, kuulee vauvan tuhinaa ja antaa vaikka ison pehmolelun unikaveriksi ja vauva tukehtuu. Ehkä sitten joskus puolen vuoden paikkeilla voisi harkita, saa nähdä.
Esikoinen meillä muutti omaan huoneeseen nukkumaan 5 viikon ikäisenä sen takia, että itse ei osattu nukkua samassa huoneessa. Tuossakin on kyllä ideaa, että pinnasängyn voisi hätätilassa vähäksi aikaa siirtää vaikka työ-/vierashuoneeseen. Voisihan se helpottaa siinäkin tapauksessa, että esikoisesta tulee kauhean mustasukkainen: miksi vauva saa nukkua äidin lähellä ja hän ei...
ja olemme ratkaisseet ongelman niin, että useimmiten iltaisin siirrämme vauvan sängyn omasta makkaristamme viereiseen olohuoneeseen ja pidämme oven kiinni. Meillä on tosin kevyt pikkusänky, jota on helppo siirrellä. Raskaan pinniksen roudaaminen olis tietenkin vähän hankalampaa.
Itse herään kans joka ikiseen ähkäisyyn jos vauva on samassa huoneessa enkä käytännössä nuku ollenkaan kun jään kuunteleen että herääkö vai jatkaako unia. Viereisestä huoneestakin kuulen itkun samantien mutta pienemmät ähinät ei häiritse.
Mut kai monet taaperot nukkuu niin sikeästi ettei välttämättä herää vauvan itkuihin vaikka oliskin samassa huoneessa. Meillä kyllä isosiskon hellyydenosoitukset vauvaa kohtaan on sen verran rajuja etten ehkä uskaltais samassa huoneessa nukuttaa ellen itse olis paikalla. Ei raukka vielä tajua ettei itse voi tosta noin vaan nostaa vauvaa syliin tai halia lujaa...
isoveli 1v8kk, pikkuveli 3kk
molemmat nukkuvat katkonaisesti, vauva nukkuu minun vieressä omassa kehdossa, herään joka ininään, mutta aion nyt vaan kestää vielä 3 kk, sitten siirrät pojat samaan huoneeseen
Isoveli nukkui tosi hyvin ennen vauvan syntymää, sitten tuli joku kehitysvaihe, vai olisiko liittynyt vauvan syntymään, mutta rupes itkeskelemään öisin. Nyt alkaa jo vähän helpottaa. Herättävät silti toisensa usein varsinkin aamuyöstä vaikka nukkuvat eri huoneissa. Vauva syö edelleen 2 tunnin välein, mikä haittaa isiäkin, luulen, että haittaisi myös isoveljeä.
Pitää nyt miettiä että mitä tehdään. En usko, että vauvan yöheräämisen haittaavat esikoista, hänet on totutettu nukkumaan normaalissa metelissä eli ikinä emme ole olleet hiljaa sen jälkeen kun hän on mennyt nukkumaan (kl0 20 - 20.30). Mutta tosiaan voi olla viisasta ettei näitä pikkuisia jätä kuitenkaan samaan huoneeseen ainakaan aluksi kun ei tiedä miten isompi reagoi.
Esikoisen aikana tosiaan nukuttiin perhepedissä pitkään, joten siitä ei syötöt helpotu ja ihanaa oli, mutta onhan se kauheakin totuus tajuta, että sama ei voi jatkua, sillä pian meitä on 4 samassa sängyssä aamuöisin ja silloin minä huonounisena en nuku koskaan. Olin niin poikki viime syksynä kun esikoinen rupesi heräilemään 6 krt yössä tissille ollessaan 7-8 kk että päätin, että omaan sänkyyn vieroitus on tehtävä aikaisemmin seuraavien lapsien aikana. Yösyönnit ja heräilyt loppuivat meillä samantien kun siirsimme lapsen omaan sänkyyn ja huoneeseen kertaheitolla. Haluaisin kovasti pitää vauvan meidän omassa makkarissa, mutta tiedän miten siinä käy; kun vauva ähiseen muutaman kerran, päätän, että otan hänet viereen ja siitä tulee tapa ja koukussa ollaan taas....
Jostain luin että voi siirtää heti omaan huoneeseen, eikä lapselle tule " traumoja" ja jostain luin taas että puolen vuoden iässä olisi paras. Esikoista ajatellen, ei ainakaan tuo puoli vuotta olisi ollut hyvä.
Kiitos kuitenkin!
Käytännössä kuitenkin vain lapset nukahtivat yhteiseen huoneeseemme ensin ja me vamhemmat kömmimme vasta parin tunnin päästä sekaan, eikä tuona aikana ainakaan mitään tökkimisiä ollut, nukkuivat kuin tukit:) Ikäero on 1v8kk. Kuopus kyllä usien nukahti perhepetiin ja välillä siirtelin omaan sänkyynsä ja taas kun heräsi, siirsin viereeni takaisin. Heräämisiä riittikin 1v3kk kkunnes lopetin imetyksen, mutta en muista että esikoinen olisi koskaan herännyt vauvan itkuun.
Nyt lapset ovat vasta juuri siirtyneet omaan, yhteiseen huoneeseensa. Kuopus on 1v9kk ja esikoinen 3,5v. Hyvin on sujunut. Jos en olisi yöimetellyt, olisin varmaankin jo aiemmin laittanut samaan, omaan huoneeseen - ehkä. En näe siinä erityisiä riskejä. Mutta me siis nukuimme samassa huoneessa kaikki juuri nimenomaan vauvan yöheräilyjen takia, säästin omaa juoksumatkaani;) Ja vauva nukkui vieressäni paljon rauhallisemmin kuin yksin.
... meillä on muuten tietokoneet täällä lasten makkarissa... Yöksi tietysti pois päältä ;)
Kata
... ja esikoinen oli tottunut nukkumaan kaikessa metelissä, mutta silti heräili alussa vauvan itkuun vaikka vauva nukkuikin vanhempien makuuhuoneessa ja esikoinen omassa huoneessaan. Onhan tuo vauvan itku kuitenkin uusi juttu kuin myös se, että vauva on talossa joka saa äidin huomion.
Esikoinen sai heti laitokselta tultuamme nukkua omassa huoneessaan. Ja kun pikkukakkonen tuli taloon, niin hän pääsi heti isosiskonsa kanssa samaan huoneeseen. Esikoinen ei ole kertaakaan herännyt pienen metelöintiin yöllä. Ja esikoinenkin nukahtaa nopeasti kun hälle kerrotaan että siskokin nukkuu tuossa viereisessä sängyssä. Makuuhuoneemme ovat vastakkain joten kun ovet ovat auki niin näköyhteys on huoneiden välillä. Ja ennenkaikkea kuulo.
Hmm. jäin miettimään kahta asiaa;
1. Esikoisen vauvan vahingoittamisyritykset lastenhuoneessa. Vrt. vauvanvahingoittamisyritykset perhepedissä tai samassa huoneessa nukuttaessa. Kaikissa vaihtoehdoissa ne ovat mahdollisia. Äitinä on vain pakko luottaa siihen että herää jos tapahtuu jotain normaalista poikkeavaa. Pinnikset laidat ainakin meillä kolisee heti kun esikoinen herää (siis esikoisen pinniksen).
2. Miksi opettaa ensin toisin ja sitten tehdä hirveä homma että opettaa opitusta tavasta pois? Ymmärrän toki jos vauva syö tunnin välein niin sillloin on helpompaa nukkua vauva vieressä. Mutta muuten? Eipä taitaisi itsellänikään hetkeen tulla uni silmään, jos mies muuttaisi toiseen huoneeseen nukkumaan.
Tämä nyt on tälläistä tajunnan virtaa ja pähkäilyä ja toivon ettei kukaan loukkaannu tekstistäni. Ihmetytti vain, että olenko poikkeava ja todella julma äiti, kun heti vauvana lapseni häädän toiseen huoneeseen nukkumaan. ;-D
Lila75, Sini 1v8kk ja Rosa pian 3kk
Ikäeroa 1v10kk. Tökkimisiä tms. ei ainakaan yöaikaan esiintynyt. Päivisin kyllä ja iltaisin lapset oli pakko nukuttaa eri huoneisiin. Käytännössä vauva nukutettiin sylissä olohuoneessa tai olohuoneessa oli/on lattialla siskonpeti.
Ja isompi nukutettiin vuoteeseensa, entisenä perhepetiläisenä joskus väliinkiin alussa vielä. Siitä tavasta vaan piti luopua, kun potkii niin paljon nukahtaessaan ja unissaankin.
En laittaisi samaan huoneeseen kahdestaan kuitenkaan, koska isompi päivällä ainakin tökkii ja kiipeilee ja heittelee leluja tms. (tai yrittää) meillä vauvan sänkyyn. Tai sitten se huone on pois käytöstä jossa vauva nukkuu päivällä (kaikkia unia ei voi ja jaksa laittaa uloskaan vaunuihin!). Myös nukutus on vaikeaa, ei onnistu vieläkään samaan aikaan meillä (nyt 2.5vuotias ja 7kk). Ja häiritsevät kyllä - ovat alusta asti häirinneet - toisiaan yöheräilyillä.
Vauva nukkuu yhä perhepedissä, mutta toisessa huoneessa, osin, ja siinä yöhuudot saa minimoitua, ettei esikoinen herää. Sitten kun molemmat saa nukutettua samaan aikaan, niin samaan huoneeseen vasta.
Esikoinen siirrettiin omaan huoneeseensa 6kk iässä kun häiritsimme toistemme unia. Sitä ennen nukuin jonkin aikaa korvatulppien kanssa ja heräsin aina kun tarve oli, siis nälkä tms. en niihin ylimääräisiin tuhinoihin. Heräsin myös, vaikka vauva nukkuin omassa huoneessaan ja mulla oli korvatulpat (tarkoituksena miehen hoitaa yösyötöt silloin, se ei herännyt). Vauvan ääni on vain sellainen että äiti siihen herää.
Nyt olen ajatellut siirtää pikkukakkosen samaan huoneeseen sitten kunhan ei enää syö yöllä ja nukkuma-ajat on lähempänä toisiaan. Nyt siis nukun taas korvatulpat korvissa. Ihan alussa ilman niitä heräsin lähes joka yö klo 4-5 enkä sitten saanut enää unta, kuin ehkä 10min ennen kuin esikoinen heräsi...
Suosittelen kokeilemaan!
Meillä esikoinen pääsi kotiin 2,5 viikon ikäisenä. Muutama viikko kuunneltiin samassa huoneessa sitä kauheaa tuhinaa ja metakkaa ja päätettiin siirtää lapsi 6-viikkoisena toiseen huoneeseen nukkumaan. Sekin vaikutti, että yösyötöissä meni todella pitkään enkä halunnut herättää miestä niiden takia.
Lapsi on nukkunut tyytyväisenä omassa huoneessaan siitä lähtien. Joskus kipeänä ollessaan hän (nyt 3 v.) tulee nykyään meidän väliimme nukkumaan, mutta onneksi se on harvinaista.
Itse en oikein kestä sitä, että joku on ihan iholla nukkumaan laittaessa tai nukkuessa, joten meillä tämä on toiminut. Omalla kohdallamme en voisi edes kuvitella perhepetiä. Tosin käsitän kyllä, että se toimii toisilla hienosti eli kukin tyylillään.
Olen nyt raskaana ja loppuvuodesta pitäisi alkaa miettiä, miten järjestämme kolmiossamme nukkumiset vauvan syntyessä.
Yksi vaihtoehto on laittaa vauva heti esikoisen kanssa samaan huoneeseen. Toinen on se, että vauva nukkuu meidän kanssamme
(pinniksessä).
Mies kyllä heittti, että minä nukun aluksi vauvan kanssa ja hän muuttaa esikoisen kanssa samaan huoneeseen. JOS meillä olisi kolmas makuuhuone, kuopus luultavasti siirtyisi sinne vinhaa vauhtia. Tosin kaipa lapset ovat tässäkin kohtaa erilaisia eikä etukäteen voi ihan arvata, miten nukkuminen järjestyy parhaiten.
mutta nukkuu edelleen (1v. 4kk) vanhempien makkarissa ja perhepedissä. Aluksi yritettiin omaa sänkyä, mutta nyt sellainen makaa uutuuttaan käyttämättömänä vieressäni... Suosio ei ollut suuri, vaan äidin ja isin läheisyys voitti, mitä en kyllä yhtään ihmettele. Onhan kyseessä pieni lapsi. Meillä ei tullut mieleenkään laittaa vauvaa omaan huoneeseen nukkumaan, eikä tule vieläkään. Olen yrittänyt kuvitella sellaista tilannetta, mutta haluan olla lähellä lastani myös yöllä ja nukkuisin paljon huonommin, jos lapsi olisi omassa huoneessa. Tietysti tilannetta pitää miettiä uudestaan, jos toinen lapsi joskus on tullakseen.
Yöruokailut loppuivat itsestään meillä alle puolen vuoden iässä, joten sekin lienee vaikuttanut yhdessä nukkumisen onnistumiseen. En siis tuomitse lasta omassa huoneessa nukuttavia. Tilanteet voivat olla nin erilaisia.
Anteeksi, mutta kuinka vauvan tuhina voi olla " kauheaa metakkaa" ja miehen unet mennä vauvan edelle? Vastasyntynythän on tosi kiinni varsinkin äidissä nin henkisesti kuin fyysisesti vielä pitkään syntymän jälkeenkin, joten eiköhän siihen pitäisi orientoitua ajoissa kaikin puolin?
samaan huoneeseen alusta asti, koska vanhempi lapsi joutuisi sitten herätä vauvan itkuihin. Jos vauva syö monta kertaa yössä, esikoinen ei saa kovin hyviä yöunia. Se vaikeuttaa päiviäkin, jos esikoinen on väsynyt ja kiukkuinen. Me aiomme ottaa vauvan omaan makkariimme (syöttäminen on niin paljon mukavampaa, kun ei tarvitse kiertää ympäri asuntoa) ja lapset pääsevät yhteiseen huoneeseen kunhan yösyötöt loppuvat. Teidän tilanteessa varmaan tekisin työhuoneesta väliaikaisen vauvanhuoneen jos sinua ei häiritse yösyötöt toisessa huoneessa.