Lue keskustelun säännöt.
Suomalaisten lihominen on surkeaa katseltavaa. Uimarannalla sen huomaa. Miksi lihomme?
Syömällä hautaan
12.08.2019 |
Suomalaiset lihovat hirvittävällä vauhdilla. Nykyään näkee lihavia lapsiakin. Vähän sääliksi käy, kun he eivät ylipainon takia pysty liikkumaan niin paljon ja ketterästi kuin tervepainoiset lapset. :( No ylipainoisista naisista minulla on mielipide liittyen olemiseen julkisilla uimarannoilla...
Sivistyksen puutteesta lihominen ei voi johtua. Kuntosaleja ja liikuntapaikkoja on paljon enemmän kuin 80-luvulla.
MIKSI SUOMALAISET LIHOVAT!
Kommentit (2310)
Ei ole aikaa harrastaa oikeastaan muuta liikunnallista kuin nurmikonleikkuuta ja siivota taloa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mammoilla ja -isillä aktiivisuus laskee tosi paljon, kun tulee ikää. Ei enää riehuta niin kuin nuorempana vaan ollaan paikallaan. Esimerkiksi uimarannalla ja kylpylöissä lapset ja nuoret liikkuvat, kun vanhemmat lojuvat porealtaassa.
Kun tällä tavalla on hankittu lisäkiloja, muuttuu liikkuminen entistä vastenmielisemmäksi ja kierre pahenee ja paino nousee. Sitten kakkostyypin diabetes lisää herkunhimoa ja se vain kiihdyttää ja lopulta kyky tuntea kylläisyyttä häiriintyy. Kohta onkin jo yli 10 kiloa ylimääräistä ihraa!
10 kg ylimääräistä ihraa on vielä aika pieni määrä ja helposti pudotettava.
10 kiloa läskiä on 70 000 kilokaloria energiaa. Se on jäätävä määrä kulutettavaksi....
Niin.
Useimmilla ulospäin selvästi lihavan näköisillä (minä itse mukaanlukien) sitä ylipainoa on kuitenkin 20-40 kiloa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lihominen alkoi 70-luvun jälkeen jolloin kansalaisille alettiin pakkotuputtamaan sellaista totuutta että päivän aikan pitää syödä vähintään 5-6 kertaa , eli parin tunnin välein pitää mättää nassuunsa evästä. Mitenhän siinä sitten on mahtanut käydä kun se liikkuminen ja energiankulutus on samaan aikaan vähentynyt huomattavasti?
Miten usein ennen syötiin?
Klo 6 aamupuuro, klo 12 päiväkeitto ja klo 18 iltapuuro?
Maaseudulla on yleisesti ottaen ollut aina tapana kevyt aamupala ennen/jälkeen aamunavetan, yksi iso lämmin ateria iltapäivällä, illalla iltakahvit ja samalla leipäpalasta/tähderuokia ym.
Meillä oli lapsuudessa samanlainen rytmi vaikka ei meillä lehmiä ollut ollut enää 20 vuoteen. Nykyäänkin olen huomannut itselleni sopivimmaksi syödä yksi lämmin ateria päivässä.
Yleinen katukuva kertoo valitettavan totuuden suomalaisten muutamassa vuosikymmenessä yleistyneestä valtavasta paino-ongelmasta. Tuntuu, että hoikat ovat vähemmistönä. Ei ikinä ennen nuoretkaan olleet reilusti ylipainoisia, nyt on kokonaan hämärtynyt normaalipainoisuuden raja. Eikä tunnu monia edes häiritsevän, kun koko ajan pitää jotain puputtaa.
Hurjan ISO LIHAVA äm.män löllykkä pyyhälsi skuutilla pitkin katua : O
Taisi olla neitonen matkalla Mäkkäriin tai Heseen, tai tod.näk. käy mässäilemässä molemmissa ja sitten Prismaan sipsi- ja namuostoksille käy tytönLYLLERÖN tie...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näin noin 10-vuotiaan pojan, joka oli lihottanut itsensä niin isoksi, että hänen oli jo todella vaikea liikkua. Jokainen voi kuvitella miten hyvin tuon ikäinen jaksaa kantaa 20 - 30 kilon kuormaa. Voin vain arvata, että hän ei kovin mielellään liikukaan.
Ja kantoi karkkiostoksia keikkuessaan hitaasti ulos kaupasta.
Voi olla pikkuisen tuskaista yrittää ulos karkkikierteestä, kun aivot ja koko kroppa on kasvanut kiinni sokeriin....
Ja polvet ja selkä ehtii varmasti mennä korjaamattomaan kuntoon...
Kymmenien kilojen ylipainolta ja sen aiheuttamilta ongelmilta olisi välttynyt, jos olisi syönyt kaksi (2) - siis KAKSI - suklaapalaa vähemmän päivässä. Tai liikkunut hieman enemmän.
Siis lihominen voi olla näinkin pienestä kiinni, kun kilot kertyvät vuosien saatossa. Pienen pieni ylimääräinen päivittäinen kalorimäärä riittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Väitän, että Amerikasta levinnyt roskaruokakulttuuri on perimmäinen syy. Nyt mässytetään valtavia pussillisia chipsejä, hampurilaisia ym. Tavallinen kotiruoka ei muodostanut tällaista lihavuusepidemiaa. Eteläisessä Euroopassa syödään säännöllisesti ja myös myöhään illalla, välipaloja ei märehditä jatkuvasti. Paino pysyy helposti normaalina.
Suomalaisten annoskoot ovat kasvaneet menneistä vuosikymmenistä. 1970-luvulla lautasen läpimitta oli 17-19 senttiä. Nykyään se on 23-25 senttiä ihan tavallisessa lounasravintolassa tai ruokalassa. 1970-luvulla syötiin ja juotiin ruokajuomia (vesi, maito, piimä, kotikalja) puoli kiloa työmaaruokaloissa. Nykyään (muistaakseni vuonna 2015) on annoskoko kilon verran.
Aikuisten annoskokoja auttaa havainnollistamaan seuraava ohjelma: https://yle.fi/a/20-110804 . Siinä käy ilmi, että aikuinen söi aterialla yhden jauhelihapihvin tai neljä lihapullaa ja joi hedelmäsmoothieta kaksi desiä kerralla. Toki on niin, ettei 90-luvulla eletty yhtä monia makuja sisältävässä maailmassa kuin nykyään. Ihminen on koodattu siten, että jo pelkästään tarpeellisten ravintoaineiden saamisen vuoksi on vaistomaisesta maistaa jotain herkullisen ja turvallisen oloista syötävää ja juotavaa, vaikka vatsa olisi jo yhdestä mausta täynnä ja kylläisyys saavutettu.
90-lukuun verrattuna nykyruoka on paljon kermaisempaa, maustetumpaa ja maukkaampaa. Eihän ennen 1990-lukua edes tiedetty, mitä on ruokakerma. Kun 1990-luvulla syötiin kaaliraastetta, johon oli sekoitettu ananasmurskaa niin nykyään moni ottaa salaattipöydän linjastolla salaattinsa päälle paljon energiarikkaammat salaatinkastikkeet, siemenet, pähkinärouheet, juustokuutiot ja oliivit, koska ne ovat maukkaita.
Aiemmin on leivottu lauantaisin ja syöty leivottua pitkin viikkoa. Silloin tyydyttiin ottamaan yksi pullapitkonviipale tai pari kaneliässää kahvin kanssa kahvitauolla. Kermamunkit ja viinerit olivat kalliimpia herkkuja, joita ostettiin lähinnä tilipäivänä. Lamasta kärsineet eivät välttämättä ikinä. Heillä oli täysi työ saada rahansa riittämään tarjousmaksalaatikkoon tai hernekeittoon.
Ero aikaisempiin vuosikymmeniin on se, että syöminen oli aiemmin välttämättömyys ja nykyään se on viihteellinen ajanviettotapa. Harvassa ovat ne aktiviteetit, joissa ei syödä tai juoda jotain. Jos joku tulee kahville niin pöytään pyritään saamaan suolaista ja makeaa. Italialainen kattaa pöytään pari keksiä per kahvittelija. Ei Italiassa nähdä sellaista vaivaa, että kahvittelun vuoksi olisi suolaista ja makeaa. Heille päivällinen on tärkeä ateria ja suolainen syödään päivällisellä. Hekin syövät pizzaa yhden slicen eivätkä kokonaista pizzaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mammoilla ja -isillä aktiivisuus laskee tosi paljon, kun tulee ikää. Ei enää riehuta niin kuin nuorempana vaan ollaan paikallaan. Esimerkiksi uimarannalla ja kylpylöissä lapset ja nuoret liikkuvat, kun vanhemmat lojuvat porealtaassa.
Kun tällä tavalla on hankittu lisäkiloja, muuttuu liikkuminen entistä vastenmielisemmäksi ja kierre pahenee ja paino nousee. Sitten kakkostyypin diabetes lisää herkunhimoa ja se vain kiihdyttää ja lopulta kyky tuntea kylläisyyttä häiriintyy. Kohta onkin jo yli 10 kiloa ylimääräistä ihraa!
10 kg ylimääräistä ihraa on vielä aika pieni määrä ja helposti pudotettava.
10 kiloa läskiä on 70 000 kilokaloria energiaa. Se on jäätävä määrä kulutettavaksi....
Niin.
Useimmilla ulospäin selvästi lihavan näköisillä (minä itse mukaanlukien) sitä ylipainoa on kuitenkin 20-40 kiloa.
Suomalaisella aikuisella on keskimäärin ylipainoa 25 kiloa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hurjan ISO LIHAVA äm.män löllykkä pyyhälsi skuutilla pitkin katua : O
Taisi olla neitonen matkalla Mäkkäriin tai Heseen, tai tod.näk. käy mässäilemässä molemmissa ja sitten Prismaan sipsi- ja namuostoksille käy tytönLYLLERÖN tie...
Vaihda jo levyä.
Syömällä hautaan. Sinnehän matka on muutenkin, joten miksei nautiskellen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kymmenien kilojen ylipainolta ja sen aiheuttamilta ongelmilta olisi välttynyt, jos olisi syönyt kaksi (2) - siis KAKSI - suklaapalaa vähemmän päivässä. Tai liikkunut hieman enemmän.
Siis lihominen voi olla näinkin pienestä kiinni, kun kilot kertyvät vuosien saatossa. Pienen pieni ylimääräinen päivittäinen kalorimäärä riittää.
Suomalainen lihoo keskimäärin kaksi kiloa vuodessa. Siihen tarvitaan yksi desi rasvatonta maitoa yli kulutuksen. Yksi ruokalusikallinen kasviöljyä tai yksi voinappi yli kulutuksen lihottaa keskimäärin yhdeksän ja puoli kiloa vuodessa. Lihavia lapsia ihmetteleville totean vain, että monessa perheessä pakotetaan lapsi syömään ja juomaan yli kulutuksensa sitä ”terveellistä kotiruokaa”, johon on lorahtanut liikaa rasvaa tai juomaan maitolasi aina tyhjäksi.
Kun se lapsi joutuu juomaan yli kulutuksensa desin rasvatonta maitoa joka päivä, hän lihoo 10 kiloa viidessä vuodessa. Mitään herkkuja ei lihomiseen tarvita. Niistä on turha moralisoida. Vanhempien kannattaisi vain hienosäätää ruokien energiatiheyttä ja lopettaa se lasten pakottaminen syömään aikuisen annosteleman annoksen loppuun. Siinä lapsi menettää kykynsä tuntea nälkä- ja kylläisyyssignaaleja.
Vierailija kirjoitti:
Syömällä hautaan. Sinnehän matka on muutenkin, joten miksei nautiskellen?
Onhan se tosi nautintoa elää ylimääräisen taakan alla kivuista, sairauksista, väsymyksestä ja uniapneasta sekä rumasta ulkonäöstä kärsien...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mammoilla ja -isillä aktiivisuus laskee tosi paljon, kun tulee ikää. Ei enää riehuta niin kuin nuorempana vaan ollaan paikallaan. Esimerkiksi uimarannalla ja kylpylöissä lapset ja nuoret liikkuvat, kun vanhemmat lojuvat porealtaassa.
Kun tällä tavalla on hankittu lisäkiloja, muuttuu liikkuminen entistä vastenmielisemmäksi ja kierre pahenee ja paino nousee. Sitten kakkostyypin diabetes lisää herkunhimoa ja se vain kiihdyttää ja lopulta kyky tuntea kylläisyyttä häiriintyy. Kohta onkin jo yli 10 kiloa ylimääräistä ihraa!
10 kg ylimääräistä ihraa on vielä aika pieni määrä ja helposti pudotettava.
10 kiloa läskiä on 70 000 kilokaloria energiaa. Se on jäätävä määrä kulutettavaksi....
Niin.
Useimmilla ulospäin selvästi lihavan näköisillä (minä itse mukaanlukien) sitä ylipainoa on kuitenkin 20-40 kiloa.
Suomalaisella aikuisella on keskimäärin ylipainoa 25 kiloa.
50 pakettia voita ihon alla!!
Todellinen hätävara!
Käsitys liikunnasta on nykyään monilla ihan sairaalloisen kieroutunut. Pidetään liikuntana, jos nousee muutaman kerroksen rappusia päivässä tai ajaa pyörällä muutaman kilometrin. Tai kävelee kilometrin.Vielä kun pyörissä on sähkömoottori apuna. Tai luullaan että peilin edessä itseään viisi minuuttia hytkyttämällä tapahtuu ihmeitä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi kohdistat vihasi vain suomalaisiin? Kaikkialla lihotaan yhtä paljon, ellei enemmänkin.
Lähes kaikkialla lihotaan, on länsimaisten yhteiskuntien elintavoillaan kehittämä vitsaus. USA:laiset ja lihominen, no, kaikki varmasti tietää. Mutta toisaalta esim. Ranska, siellä ei taida porukka edelleenkään paisua samaan tahtiin kuin vaikkapa meillä, vaikka esim. syövät lähes pelkästään vaaleata leipää, joka tiettyjen "asiantuntijoiden" mielestä on hirveän epäterveellistä ja lihottavaa.
Ehkä ap vain ei ollut matkustellut kattavasti ulkomailla, joten hän kommentoi vain tätä Suomalaisten lihomista, ja kyllähän siinä onkin tarpeeksi huolen aihetta meille Suomalaisille, että voisimme itse kukin keskittyä ihan vain siihen...
Itsellä painoa 66 kg, missä on jonkun verran liikaa pituuteen nähden. Paino pysyy helposti tässä, mutta en ole saanut sitä laskemaan.
Vierailija kirjoitti:
Käsitys liikunnasta on nykyään monilla ihan sairaalloisen kieroutunut. Pidetään liikuntana, jos nousee muutaman kerroksen rappusia päivässä tai ajaa pyörällä muutaman kilometrin. Tai kävelee kilometrin.Vielä kun pyörissä on sähkömoottori apuna. Tai luullaan että peilin edessä itseään viisi minuuttia hytkyttämällä tapahtuu ihmeitä.
Joo, tuo kaikki... on todella harhaista luulla että tuollaisella "liikunnalla" olisi jotain merkitystä ottaen huomioon minkä määrän safkaa keskiverto paino ongelmainen ihminen päivässä vetää. Työpaikka lounailla monien ihmisten ruoka lautasesta päätellen luulisi että olevat menossa lapiolla ojankaivuuseen loppupäiväksi, mutta ei, vaan toimistoon tietokoneen ääressä istumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mammoilla ja -isillä aktiivisuus laskee tosi paljon, kun tulee ikää. Ei enää riehuta niin kuin nuorempana vaan ollaan paikallaan. Esimerkiksi uimarannalla ja kylpylöissä lapset ja nuoret liikkuvat, kun vanhemmat lojuvat porealtaassa.
Kun tällä tavalla on hankittu lisäkiloja, muuttuu liikkuminen entistä vastenmielisemmäksi ja kierre pahenee ja paino nousee. Sitten kakkostyypin diabetes lisää herkunhimoa ja se vain kiihdyttää ja lopulta kyky tuntea kylläisyyttä häiriintyy. Kohta onkin jo yli 10 kiloa ylimääräistä ihraa!
10 kg ylimääräistä ihraa on vielä aika pieni määrä ja helposti pudotettava.
Miksi ihmiset eivät sitten pudota niitä? Lihovat vaan..
Väitän, että Amerikasta levinnyt roskaruokakulttuuri on perimmäinen syy. Nyt mässytetään valtavia pussillisia chipsejä, hampurilaisia ym. Tavallinen kotiruoka ei muodostanut tällaista lihavuusepidemiaa. Eteläisessä Euroopassa syödään säännöllisesti ja myös myöhään illalla, välipaloja ei märehditä jatkuvasti. Paino pysyy helposti normaalina.