Lue keskustelun säännöt.
Voi perse! Tytär 17-v kertoi olevansa raskaana
11.08.2019 |
"Poika"ystävä on 26, ehkäisy jätetty tarkoituksella pois. Tyttö haluaa nyt muuttaa sinne miehen asuntoon. En tiedä enää mitä pitäisi tehdä, kuulin tänään ensimmäisen kerran kys. miehestä.
Kommentit (167)
En tulis av:lle avautumaan tyttäreni asioista. En käsitä, miten sä aloittaja voit tulla tänne vatuloimaan tyttäresi elämää, ja yksityisasioita? Käsitätkö, että tää ketju ei häviä minnekkään, vaan on aina löydettävissä, myös tyttäresi löydettävissä. Tyhmä, huono äiti olet. Et arvosta tytärtäsi edes sitä vertaa, että keskustelisit hänen kanssaan hänen asioista, vaan revittelet täällä kerjäten ilkeitä kommentteja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En tulis av:lle avautumaan tyttäreni asioista. En käsitä, miten sä aloittaja voit tulla tänne vatuloimaan tyttäresi elämää, ja yksityisasioita? Käsitätkö, että tää ketju ei häviä minnekkään, vaan on aina löydettävissä, myös tyttäresi löydettävissä. Tyhmä, huono äiti olet. Et arvosta tytärtäsi edes sitä vertaa, että keskustelisit hänen kanssaan hänen asioista, vaan revittelet täällä kerjäten ilkeitä kommentteja.
Voisit säkin miettiä vähän asioita ennenkun auot päätäs.
Vierailija kirjoitti:
Onko lapsen isä sukua tyttärellesi?
Kyllä on. On hänen enonsa mutta se on ihan hyväksyttyä täällä Orivedellä.
Vierailija kirjoitti:
Itse juttelisin tytölle siitä, mitä kaikkea vauvan pitäminen tarkoittaa.
Vähän hahmottelisin hänen kanssaan, miten elää nyt lähivuodet, miten sitten opiskelisi ja millä rahalla. Sanoisin myös, että mies ON ELATUSVELVOLLINEN 18v, vaikka eroaisivat (jospa tytär puhuisi tälle miehelle tästä, joka myös voisi tajuta, mihin on sitoutumassa).
Sitten juttelisin tyttären haaveista aiemmin ja siitä, miten ne osuvat yksiin tämän suunnitelman kanssa. Onko valmis vaihtamaan kuviota ja sitoutumaan siihen?
Sitten kertoisin, miten itse olen tukena; henkinen tuki, hoitoapua (kuinka harvoin), rahallista tukea (?).
Antaisin tytön tehdä näiden pohjalta omaa ratkaisuaan rauhassa painostamatta.
Mutta ymmärrän sinua hyvin!
Kyllä kaikesta silti selviää!
Ratkaisuhan on jo tehty, kun vauva on kohdussa.
Ihan oikea ikä tuo on lapsien hankkimiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmettelen näitä ehdotuksia, että mummi hoitaa, että tyttö voi opiskella ja mummilta saa rahallista apua. Siis mitä ihmettä. Lapsella on aikuinen isä. 26 vuotias. Totta helkkarissa se isä hoitaa lasta ja maksaa perheen elatuksen, ettei tytön äidin tarvitse hoitaa isän tehtäviä ja maksaa aikuisen miehen ja tyttärensä elämää.
Ap kulkee vielä töissä ja siihen pitäisi vielä vauvaa hoitaa, että tyttö saa opiskella, ettei vain aikuisen miehen tarvitse omaa lastaan hoitaa. Huh huh.
Onneksi oma tyttö on ollut järkevä, kun hänen luokkakavereitaan alkoi tulla raskaaksi, kun onhan se niin ihanaa laittaa instakuviin massukuvia ja vauvakuvia. Ei kuulemma missään nimessä tee lapsia, ennen kuin on aikuinen ja osaa hoitaa itse asiansa.
Älä sit ainakaan päästä takas jos asiat ei menekkään miten hormoonien huuruissa tuli kuviteltua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulin äidiksi 17 vuotiaana. Vanhemmat pakottivat naimisiin.
Mieheni oli 19 vuotias. Asuimme pari vuotta vanhempien luona, kunnes muutimme Hesaan. Mieheni kävi Sanomien toimittajakoulun. Osa päivästä koulua ja osa töitä vaihtuvissa lehdissä. Siitä maksettiin palkkaa. Ei tarvinnut opintolainaa ja työpaikka oli varma. Opiskelin merkonomiksi ja sain töitä.
Lapsemme on nyt VTM ja töissä Kelan johdossa.
Olemme mieheni kanssa edelleen yhdessä. En koe menettäneen mitään, vaikka valinnat tein aikoinaan pakon edessä.Tuo oli aikaa jolloin opiskelu kannatti ja töitä oli saatavilla.
Riippuu ja roikkuu. Henkilökohtaisille avustajille, lähihoitajille, sairaanhoitajille ja yleisesti koko sote-alalla on kyllä töitä. Täälläkin tuon tuosta huudellaan lto:den perään joten mikäli vain tahtoa sekä päätä riittää niin kyllä sitä saa itsellensä halutessaan uran urkenemaan ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulin äidiksi 17 vuotiaana. Vanhemmat pakottivat naimisiin.
Mieheni oli 19 vuotias. Asuimme pari vuotta vanhempien luona, kunnes muutimme Hesaan. Mieheni kävi Sanomien toimittajakoulun. Osa päivästä koulua ja osa töitä vaihtuvissa lehdissä. Siitä maksettiin palkkaa. Ei tarvinnut opintolainaa ja työpaikka oli varma. Opiskelin merkonomiksi ja sain töitä.
Lapsemme on nyt VTM ja töissä Kelan johdossa.
Olemme mieheni kanssa edelleen yhdessä. En koe menettäneen mitään, vaikka valinnat tein aikoinaan pakon edessä.Tuo oli aikaa jolloin opiskelu kannatti ja töitä oli saatavilla.
Riippuu ja roikkuu. Henkilökohtaisille avustajille, lähihoitajille, sairaanhoitajille ja yleisesti koko sote-alalla on kyllä töitä. Täälläkin tuon tuosta huudellaan lto:den perään joten mikäli vain tahtoa sekä päätä riittää niin kyllä sitä saa itsellensä halutessaan uran urkenemaan ;)
Siinä ihana tulevaisuus omalle lapselle, lukio jää kesken, ei muuta kuin hoitovapaan jälkeen lähärikouluun vaikka olisi suunnitellut mitä. Olis kai sen lisääntymisen kanssa voinut edes sen verran odottaa että edes lukio olisi käytyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulin äidiksi 17 vuotiaana. Vanhemmat pakottivat naimisiin.
Mieheni oli 19 vuotias. Asuimme pari vuotta vanhempien luona, kunnes muutimme Hesaan. Mieheni kävi Sanomien toimittajakoulun. Osa päivästä koulua ja osa töitä vaihtuvissa lehdissä. Siitä maksettiin palkkaa. Ei tarvinnut opintolainaa ja työpaikka oli varma. Opiskelin merkonomiksi ja sain töitä.
Lapsemme on nyt VTM ja töissä Kelan johdossa.
Olemme mieheni kanssa edelleen yhdessä. En koe menettäneen mitään, vaikka valinnat tein aikoinaan pakon edessä.Tuo oli aikaa jolloin opiskelu kannatti ja töitä oli saatavilla.
Riippuu ja roikkuu. Henkilökohtaisille avustajille, lähihoitajille, sairaanhoitajille ja yleisesti koko sote-alalla on kyllä töitä. Täälläkin tuon tuosta huudellaan lto:den perään joten mikäli vain tahtoa sekä päätä riittää niin kyllä sitä saa itsellensä halutessaan uran urkenemaan ;)
Siinä ihana tulevaisuus omalle lapselle, lukio jää kesken, ei muuta kuin hoitovapaan jälkeen lähärikouluun vaikka olisi suunnitellut mitä. Olis kai sen lisääntymisen kanssa voinut edes sen verran odottaa että edes lukio olisi käytyä.
Lukion ja osan yläluokistakin voi nykyään suorittaa iltapuolella. Mikä vika lähihoitajissa on? Ihminen elää kuitenkin melkein 80v. siinä ajassa ehtii opiskella vaikka mitä.
Vierailija kirjoitti:
Sinne sitten vaan, eiköhän mies elätä kun kerran lapsikin piti tehdä.
Tietysti elättää! Olisi ennenkuulumatonta, että teiniäiti jäisi vanhempineen huolehtimaan lapsestaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä tilanne että 17v tyttö on nyt löytänyt 38v poikaystävän. Raskaana ei onneksi olla vilä, mutta aika näyttää.
Vierailija kirjoitti:
Tärkeintä on nyt varmistaa, että tyttö tietää mihin hän on ryhtymässä. Millainen vastuu hänelle tulee kannettavaksi, minkä verran vanhemmilta voi saada hoito- ja taloudellista apua jne.
Onko se tuleva lapsi siis isovanhempien lapsi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei mikään ole ihanampaa, rakkaampaa ja ihmeellisempää kuin lapsenlapsi (sen oman lapsen ohella :).
Jos / kun hän syntyy, ette enää todellakaan toivo hetkeäkään, ettei häntä olisi olemassa.
Olen samaa mieltä, mutta kaikki eivät ole. Esim mun vanhemmat ei ole tipan verraa kiinnostuneita lapsenlapsistaan eivätkä ole koskaan vaivautuneet tapaamaan heitä, siis eivät tulleet ristiäisiinkään. Elävät niinkuin heillä ei olisi omia lapsia tai lastenlapsia ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen näitä ehdotuksia, että mummi hoitaa, että tyttö voi opiskella ja mummilta saa rahallista apua. Siis mitä ihmettä. Lapsella on aikuinen isä. 26 vuotias. Totta helkkarissa se isä hoitaa lasta ja maksaa perheen elatuksen, ettei tytön äidin tarvitse hoitaa isän tehtäviä ja maksaa aikuisen miehen ja tyttärensä elämää.
Ap kulkee vielä töissä ja siihen pitäisi vielä vauvaa hoitaa, että tyttö saa opiskella, ettei vain aikuisen miehen tarvitse omaa lastaan hoitaa. Huh huh.
Onneksi oma tyttö on ollut järkevä, kun hänen luokkakavereitaan alkoi tulla raskaaksi, kun onhan se niin ihanaa laittaa instakuviin massukuvia ja vauvakuvia. Ei kuulemma missään nimessä tee lapsia, ennen kuin on aikuinen ja osaa hoitaa itse asiansa.
Ihmettelen ihan samaa. Tyttö ja aikuinen mies jättäneet tietoisesti ehkäisyn pois, miksi siinä ap:n pitäisi maksaa ja hoitaa? Parempi alkaa valmistella muuttoa, kun sitä kerran halutaan. Lapsenkin kannalta on parempi, että isä osallistuu täysipainoisesti jo raskausaikana. Olisi älytöntä, että isä katselisi sivusta, kun äiti käy oman äitinsä kanssa neuvolassa ja vaunuostoksilla.
Siihen on usein syy miksi tuon ikäinen ei saa oman ikäluokkansa naisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulin äidiksi 17 vuotiaana. Vanhemmat pakottivat naimisiin.
Mieheni oli 19 vuotias. Asuimme pari vuotta vanhempien luona, kunnes muutimme Hesaan. Mieheni kävi Sanomien toimittajakoulun. Osa päivästä koulua ja osa töitä vaihtuvissa lehdissä. Siitä maksettiin palkkaa. Ei tarvinnut opintolainaa ja työpaikka oli varma. Opiskelin merkonomiksi ja sain töitä.
Lapsemme on nyt VTM ja töissä Kelan johdossa.
Olemme mieheni kanssa edelleen yhdessä. En koe menettäneen mitään, vaikka valinnat tein aikoinaan pakon edessä.Tuo oli aikaa jolloin opiskelu kannatti ja töitä oli saatavilla.
Riippuu ja roikkuu. Henkilökohtaisille avustajille, lähihoitajille, sairaanhoitajille ja yleisesti koko sote-alalla on kyllä töitä. Täälläkin tuon tuosta huudellaan lto:den perään joten mikäli vain tahtoa sekä päätä riittää niin kyllä sitä saa itsellensä halutessaan uran urkenemaan ;)
Siinä ihana tulevaisuus omalle lapselle, lukio jää kesken, ei muuta kuin hoitovapaan jälkeen lähärikouluun vaikka olisi suunnitellut mitä. Olis kai sen lisääntymisen kanssa voinut edes sen verran odottaa että edes lukio olisi käytyä.
Lukion ja osan yläluokistakin voi nykyään suorittaa iltapuolella. Mikä vika lähihoitajissa on? Ihminen elää kuitenkin melkein 80v. siinä ajassa ehtii opiskella vaikka mitä.
Ei lähihoitajissa mitään vikaa ole. Kannattaako sitä silti uhrata omat unelmat ja lähteä ns. väärälle alalle? Opiskella sitten joskus keski-ikäisenä sitä mitä aiemmin halusi, jos silloinkaan?
Meillä tyttö on 16v ja poikaystävä 33v. Minkäs teet!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulin äidiksi 17 vuotiaana. Vanhemmat pakottivat naimisiin.
Mieheni oli 19 vuotias. Asuimme pari vuotta vanhempien luona, kunnes muutimme Hesaan. Mieheni kävi Sanomien toimittajakoulun. Osa päivästä koulua ja osa töitä vaihtuvissa lehdissä. Siitä maksettiin palkkaa. Ei tarvinnut opintolainaa ja työpaikka oli varma. Opiskelin merkonomiksi ja sain töitä.
Lapsemme on nyt VTM ja töissä Kelan johdossa.
Olemme mieheni kanssa edelleen yhdessä. En koe menettäneen mitään, vaikka valinnat tein aikoinaan pakon edessä.Tuo oli aikaa jolloin opiskelu kannatti ja töitä oli saatavilla.
Riippuu ja roikkuu. Henkilökohtaisille avustajille, lähihoitajille, sairaanhoitajille ja yleisesti koko sote-alalla on kyllä töitä. Täälläkin tuon tuosta huudellaan lto:den perään joten mikäli vain tahtoa sekä päätä riittää niin kyllä sitä saa itsellensä halutessaan uran urkenemaan ;)
Joo, henkilökohtaisen avustajan "ura" ja hyvin menee ja kyllä kannattaa! 😆
Niin tässä puhuttiin miehen onnesta.