Kertokaas; miten viestitän miehelle että tarvitsen enemmän huomiota
Juttu on tämä: minulla ja poikaystäväkandidaatilla sähköä. Viestittelemne ja näemme. Mutta: hän saattaa jättää viestit välillä ”roikkumaan” pariksi päiväksi niin ettemme viestittele... mua tämä häiritsee ja haluan siihen muutoksen tai sitten unohdan koko tyypin.
Lisäksi kaveri on hyvin itsevarma itsestään ja tuo sitä välillä tarpeettomasti esille.
Ollaan näkemässä huomenna. Miten sanoisin nätisti että tarvitsen mieheltä enemmän huomiota tai meitsi lähtee katselemaan muita maisemia. Ja liika itsevarmuus on major turn off. Koska siitä tulee ylimielinen fiilis koko juttuun.
Muuten tyyppi on ihana ja kaikkea mitä mieheltä etsin - siksi en tässä alku alkuvaiheessa haluaisi täräyttää tätä suoraan ettei miespolo säikähdä samantien.
Kommentit (68)
Hyviä kommentteja kaikilta! Kiitos näistä jo, :) Lisääkin mielelläni luen.
T. Ap
Minä olen ottanut sen linjan, että vastaan kyllä jokaiseen viestiin (ja vielä suht. nopeasti / innokkaasti), mutta en tyrkytä itseäni sen enempää. Siis käytännössä noin joka toinen viesti tulee minulta ja toinen saa vastata omien aikataulujensa ja kiinnostuksensa mukaan, jos ei tule vastausta niin en kysele perään tai kärtä enempää.
Toki kiinnostuksen tason pystyy noista viesteistä päättelemään...
Tässä on kyllä perkeleen vaikea löytää oikeaa balanssia. Kun kaikkialla aina jauhetaan, että naiset eivät tykkää liiasta viestittelystä ja "roikkuvista" miehistä, mutta sitten minulla tuppaa aina suhteessa olemaan iso ongelma että toinen kokee etten viestittele tarpeeksi. Kun en halua olla häiriöksi, vaikka toisaalta tekisi mieli laittaa kaikenlaista.
Vierailija kirjoitti:
Jätä välillä vastaamatta sen viestiin ja tee myös oharit ("oi vitsi mä inhan unohdin")
Kerro myös että yks kiva "mika" tuli auttamaan sua kun piti korjata pyörä/hylly tmv. koska sä et kuitenkaan olis nähny viestiä ajoissa.
;)
Onneksi ei lapsellista.
Poikaystäväkanfidaatti eli ei poikaystävä. Ei sen tarvi sulle viestejä vinguttaa jatkuvasti.
Ei kukaan jaksa viestitellä koko ajan. Tuolla viimeistään karkottaa miehen tiehensä että vaatii kirjekaveeraamaan koko ajan. Ja te vain tapailette, ette seurustele, joten et voi vaatia mieheltä mitään.
Ongelma on myös jos itse käytät keskusteluntappajia. Lakoninen toteamus vastauksena tyyliin OK, niinpä, joo, aivan - eikä mitään uutta asiaa tai näkökulmaa, josta keskustelu jatkuisi luontevasti. Tuossa on helppo pattitilanne kun mielestäsi toinen lopetti viestittelyn koska viimeisin viesti on sinulta, vaikka käytännössä signaloit sitä että asia on loppuunkäsitelty ja piste.
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on myös jos itse käytät keskusteluntappajia. Lakoninen toteamus vastauksena tyyliin OK, niinpä, joo, aivan - eikä mitään uutta asiaa tai näkökulmaa, josta keskustelu jatkuisi luontevasti. Tuossa on helppo pattitilanne kun mielestäsi toinen lopetti viestittelyn koska viimeisin viesti on sinulta, vaikka käytännössä signaloit sitä että asia on loppuunkäsitelty ja piste.
Jep, tätä kannattaa välttää...
Mutta kuinka usein nainen voi sitten viestiä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on myös jos itse käytät keskusteluntappajia. Lakoninen toteamus vastauksena tyyliin OK, niinpä, joo, aivan - eikä mitään uutta asiaa tai näkökulmaa, josta keskustelu jatkuisi luontevasti. Tuossa on helppo pattitilanne kun mielestäsi toinen lopetti viestittelyn koska viimeisin viesti on sinulta, vaikka käytännössä signaloit sitä että asia on loppuunkäsitelty ja piste.
Jep, tätä kannattaa välttää...
Mutta kuinka usein nainen voi sitten viestiä?
Jos vastaan omasta puolestani miehenä, joka on kiinnostunut naisesta, niin liki päivittäinen viestintä olisi suotavaa ja luontevaa (kun molemmillla on töitä, opiskelua, lapsia, harrastuksia tms kiireitä eämässään) sekä sopiva tahti niin, että pysyy positiivinen vire ja käsitys toisen kiinnostuksen tasosta korkeana. Ei tietenkään joka päivä ole pakko, jos ei ole ns. asiaa. Mutta jatkuva selvästi harvempi tahti alkaa jo vaivata ja saa epäilemään toisen kiinnostusta. Silloin kun oikeasti juttu alkaa lentää eikä ole väkinäistä, ei se haittaa vaikka kilahtelisi aamusta iltaan jatkuvasti, sellaisella muun elämän kanssa yhteensopivalla tahdilla, jos ei ole pakko ehtiä vastata heti vaan vaikka töiden jälkeen tms.
Jos en olisi kiinnostunut, niin varmaankin se tulisi ilmi sillä, että en vastaa viesteihin ensi tilassa vaan venyttäisin päiväkausia enkä itse olisi aloitteellinen. Aluksi ehkä kohteliaasti vastailisin, mutta jos alkaisi häiritä/kyllästyttää, niin varmasti menisi tuohon moodiin. Vastaavasti tulkitsen toiselta tällaiset piirteet kiinnostumattomuutena. Kiireet ja unohdukset voi toki olla selitys molemmin päin, mutta tunne voi silti syntyä.
Yksilökohtaista vaihtelua taatusti on näissä preferensseissä. Itse en tarvitse mitään loputonta sydän- ja pusuviestien vuota, vaikka harvkseltaan niistä saakin piristystä, mutta kyllähän se on aina ja joka kerta miellyttävää huomata että toinen on ajatellut, jos tämä aloitteellisesti lähettää viestiä. Vaikka asia ei niin olisikaan, niin käänteisesti tulee helposti pieni kauhu, että toinen ei ole ajatellut, jos ei viestitä pitkään aikaan tai aloitteellisesti. Voin olla keskimääräistä miestä tunteellisempi ja kommunikaatio-orientoituneempi, joten ei tätä ehkä pidä yleistää. Mutta onpa yksi näkökulma.
Entä, jos miehelle viestittelee ja tämä vastaa yleensä vain että ”jep😊”, tai hymiöillä tai muuten lyhyesti - mutta välillä laittaa kuitenkin itse viestiä? Eli aloitteellisuutta löytyy?
Ei kuulosta kovin kiinnostuneelta susta. Tai siis oot varmaan "ihan kiva" ja sun kanssa voi tavata tai viestitellä jos ei ole jotain parempaa. Ja jotain parempaa löytyy aina, varsinkin kun alun huuma laantuu.
Siis jättääkö se kahdeksi päiväksi vastaamatta suoriin kysymyksiin? Vaikka "nooo mites se torstai, nähdäänkö neljän maissa? Vai oisko kuitenkin vasta illalla parempi". Vai meinaatko että sillä on vain parin päivän tauko siitä, että laittaa sulle jotain memejä ja sydänemojeja?
Vierailija kirjoitti:
Entä, jos miehelle viestittelee ja tämä vastaa yleensä vain että ”jep😊”, tai hymiöillä tai muuten lyhyesti - mutta välillä laittaa kuitenkin itse viestiä? Eli aloitteellisuutta löytyy?
Kysynpä näin vastapalloon, että mitä itse odottaisit?
Voisiko tuossa olla nyt joku pattitilanne jossa kumpikin on epävarma toisesta? Eikä siksi rohkene olla selvästi aloitteellisempi tai aktiivisempi, odottaa että toinen tekisi ensin itsestään kristallinkirkkaasti selkoa?
Pelkään itse olevani osapuoli tuollaisessa asetelmassa juuri nyt. Tai siis se olisi se parempi vaihtoehto...
Vierailija kirjoitti:
Siis jättääkö se kahdeksi päiväksi vastaamatta suoriin kysymyksiin? Vaikka "nooo mites se torstai, nähdäänkö neljän maissa? Vai oisko kuitenkin vasta illalla parempi". Vai meinaatko että sillä on vain parin päivän tauko siitä, että laittaa sulle jotain memejä ja sydänemojeja?
Meinasin että vastaa siis kyllä heti/parin tunnin kuluessa. Mutta lyhyesti.
Usein naiset kuvittelevat miesten olevan heistä kiinnostuneita, vaikka oikeasti he ovat vain kohteliaan huomaavaisia.
Vaikea sanoa mikä on sopiva määrä viestitellä tapaamisen alussa. Olen mies ja tapailen mielenkiintoista naista tositarkoituksella. Yritän pitää mielenkiinnon yllä, mutta en haluaisi vaikuttaa liian innokkaalta ja pelkään että tapailu loppuu siihen, jos joka päivä viestitellään. Saatan pitää pari päivää taukoa viestien välillä, siis ihan sen takia, että nainen pääsee sopeutumaan tilanteeseen? Varmaan riippuu henkilöstä, mutta onko liian vähän viestittelyä vai ei. Mielelläni kuulisin vinkkejä. Tätä on kyllä jo jatkunut muutaman viikon ja ainakaan vielä ei kumpikaan ole hermostunut.
Vierailija kirjoitti:
Usein naiset kuvittelevat miesten olevan heistä kiinnostuneita, vaikka oikeasti he ovat vain kohteliaan huomaavaisia.
No mistä sen sitten tietää, että mies ei ole kiinnostunut, jos kuitenkin viestii...🤔
Vierailija kirjoitti:
Ei naisten kanssa voi tekstata liikaa tai tämä apn homma kääntyy juuri päälaelleen eli nainen näkee miehen liian tarvitevana. Että tekstailisin naisen kanssa koko ajan niin pitäisi olla jo joku suhde jo syntynyt ja fyysistä läheisyyttä. Enää ei olla yläasteella.
Aloituksesta tuli kyllä vaikutelma että saatetaan ollakin..
Luonnekysymyksiä. Lisäksi alussa hankalaa kun ei ole varmuutta toisen kiinnostuksen tasosta tai sitä, millainen yhteydenpidon intensiteetti on hänestä luontevaa. Liian päällekäyvä ei kannata olla vaan aloittaa tunnustellen ja edetä luontevasti ja vähitellen tiiviimpään yhteydenpitoon. Pitää olla myös sitä jaettavaakin, ja sekin ottaa aikansa, että on mukavaa molemmille jakaa tylsän arjen peruskuulumisia.
Suora puhe kuitenkin on aina paras työkalu muokata toisten käytöstä.